Lue keskustelun säännöt.
HBL:n pääkirjoituksessa ei haluta lukioon lisää valinnaisuutta
16.11.2013 |
Muutama päivä sittenhän oli uutinen, että lukioon olisi yleisesti tulossa enemmän valinnaisuutta. Nyt HBL:ssä otetaan kantaa, että valinnaisuutta ei saisi lisätä, koska tällöin olisi riskinä, että ruotsin kielestäkin tulisi vapaaehtoinen aine!
Ajatelkaa, koko lukion opetuksen kehittämisessä pitäisi tanssia ruotsinkielisten pillin mukaan ja sulkea jo valmiiksi kaikki uudet vaihtoehdot pois, jottei pyhimmästä pyhimpään eli pakkoruotsiin vahingossakaan koskettaisi. On tämä kummallista, että kielipolitiikan pitäisi ihan joka asiassa ajaa kaiken muun edelle. Suomenkielisten kieliopintojenhan ei edes pitäisi millään tavalla kuulua ruotsinkielisille. Miksi silti joka toinen HBL:n juttu liittyy pakkoruotsiin?
Kommentit (24)
En kannata lisää valinnaisuutta. Työpaikan työkokeilijat ja harjoittelijat, ylioppilaat, ovat opiskelleet minimit ja kirjoittaneet vain jonkin terveystiedon. Kielitaitoa ja yleissivistystä puuttuu ja ällistyttää, että miten suomen kielikin on niin ja näin. Meille otetaan kai nuoria säälistä tai sitten taso on vaan oikeasti matalalla. Englantikin on tökeröä ja kun meillä tarvitaan myös ruotsia, niin siitä ei tule mitään.
Nuorelle pitää olla kannustava, mutta välillä turhauttaa kun ihan peruskielioppi omasta äidinkielestä on jossain 4. luokan tasolla eikä tiedetä edes oman kaupungin naapuripaikkakuntia! Kaikkeen vaan hihitetään että emmätiä! Ehkä mun pomo vain vihaa minua ja kaivaa jostain näitä ällipäitä, mutta ei todellakaan lisää valinnanvapautta ja sirpaleosaamista. Kieliopinnot saisi yleisesti ottaen aloittaa aikaisemmin ja ne voisi sisältää enemmän keskustelua ja vuorovaikutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö Höplä ole RKP;n yksi äänekkäimmistä kannattajista, joten ei ollut minulle kovin suuri yllätys, että se kantaa huolta, että miten ruotsinkielen opetuksen käy, jos ruotinkieltä uhkaa valinnaisten aineiden joukkoon joutuminen. Ihmettelen, jos tällainen sen kannanotto on jollekulle yllätys
Tällä hetkellähän eletään auvoisesti tilanteessa, jossa ruotsinkieli on ymmärtääksen ainoa, jota et voi ohittaa opiskelit missä tahansa, mitä tahansa.
Mitä yleisemmin tulee nyt vain lukion tai vaikka jo peruskoulussa opiskeltavien aineiden valinnaisuuden lisäämiseen on monelta kannalta ongelmallista, jo yksin siksi, että kaikki eivät asu kasvukeskuksissa. En tiedä saadanko tarpeeksi suuria ja vauraita kuntia yksin sillä, että kuntia vain suurkunnan kuva(t) silmissä liitetään pikkukuntia yhteen ja viedään samalla aiemmin omalta kylältä löytyneet palvelut mahd. kymmenien kilometrien päähän, tai jopa kauemmaksi sijaitsevaan yksikköön.
Kyllähän, vaikka kaikki pohjoisen lapin kunnat voidaan laittaa yhteen, mutta jos joku on nuori (, tai hänen vanhempansa) ovat päättäneet asua, vaikka sodankylässä, niin mitä luulette, voidaako tällöin luvata, että nyt suuressa lapin kunnasta löytyy juuri "se" lukio josta löytyy ja voi nuori opiskella juuri niitä itseään kiinnostavia valinnaisia ja, että nuoren ei tarvitse muuttaa ala-ikäisenä vielä minnekään, ellei itse niin tahdo. Kaikkia opiskelijoita koskee tietysti se, että osaako lainkaan tehdä itseään kiinnostavia valintoja, myös sellaisia, joista olisi oikeasti hyötyä lukion jälkeenkin. 15-16 vuotias kun on kuitenkin vielö aika nuori lähtemään yksin toiselle puolelle suomea käymään lukiota; ei se toki mahdotonta ole.
(Helsingissäkin on asumienkin niin paljon edullisempaa)
Onneksi nuori voi olla turvallisin mielin lähteä muualle opiskelemaan, tai jäädä kotikylälle sillä aina on jotain turvallista ja tärkeänä pidettyä löydettävissä ja olemassa. Toistaiseksi kaikissa suomen opiskelupaikoissa hän voi nauttia ja iloita kun voi ja ennen kaikkea saa opiskella ruotsia. Tuota,- no nyt ei riitä adjektiivit tarpeeksi, kuvaamaan tuota tunnetta.
"22" ja "23" Viestinne saa mietteliääksi. Pitäisikö yleistä oppivevlvollisuutta pidentää?
Jos erikoistuminen aloitetaan viimeistään 15-16 vuotaana ts. silloin kun osa menee ammattikouluun ja sen mukaisen ammatin,joilloin yleis-sivistävät lukuaineet näyttelevät väkisinkin pienempää roolia. Ja osa menee n.n. lukioon ja, jonka jälkeen ollaan sitten niin erikoistunutta ja ihmeellistä, että on opinpolkua vielä jatkettava meiluiten samaa putkea korkeakoulussa/ yliopistossa. Ja mieluusti niin, että vähänkin eksoottisemmat sivuaineet, tai uteliaisuudesta lähtevät kokeilut kannattaa jättää väliin, että valmistuu oman kapena alansa huippu huippu osaajaksi, joka ei sitten muusta tiedäkkään. (Paitsi tietysti kertoa omasta alastaan ja/ ta itsestän ruotsiksi, muutamalla sanalla)
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:44"]
[quote author="Vierailija" time="16.11.2013 klo 19:29"]
Olen myös sitä mieltä, että lukioon ei pitäisi lisätä valinnaisuutta. Nuoret eivät tiedä, minne he aikovat lähteä jatko-opintoihin ja suuri valinnaisuus sulkisi heiltä monia ovia. Ja monet pojat varsinkin valitsisivat sellaisia kursseja, joissa on mahdollisimman vähän tekemistä ja mieluiten ei kokeita lainkaan. Ylioppilaskokeet saattaisivat näille olla aika toivoton urakka. He ovat juuri sen ikäisiä, että on ihan sama, mitä heille sanotaan, he tietävät itse parhaiten. Jo nyt on nähtävissä realikokeen uudistamisen myötä tuota henkistä velttoutta ja helppojen kurssien valintaa. Turha on sitten tulla myöhemmin itkemään, että kun kukaan ei sanonut ... Kyllä sanottiin, moneen kertaan, mutta kun korvat eivät kuule eikä järki juokse. Pitäisikö lukionkin jo ruveta kouluttamaan vasemman sieraimen tohtoreita? Tätä kysyy yksi eläkeopo
[/quote]
Mutta pitäisikö kaikki lapset sitten pakottaa menemään lukioon? Onhan vähän ristiriitaista, että lasten annetaan kyllä tehdä valinta lukio/ammattikoulu, mutta lukion sisällä he eivät olisikaan kypsiä tekemään valintoja.
[/quote]Ei kaikista tarvitse tulla akateemisia. Tarvitaan edelleen siivoojia, vahtimestareita, leipureita, putkimiehiä, bussinkuljettajia, lähihoitajia jne