Kaverini tiukka vanhemmuus. Onko hän liiankin tarkka?

Juuri näin 54!!! Sitten vielä kasvatustaidottomat tai -tahdottomat äitiliinit ihmettelevät, miksei heidän kullanmurujaan kutsuta häihin tai suvun isoihin juhliin. Tiukka kuri ja kasvatus tuovat mukanaan myös hyvät käytöstavat, joita ilman ei selviä maailmassa. Sitten nämä äitiliinit vielä kehtaavat ihmetellä sitä, kuinka näitä hyvin kasvatettuja lapsia ihannoidaan ja lisäksi vielä väittävät näitä kasvatettuja lapsia alistetuiksi. Höpön höpön, kun on kuri ja selvät säännöt, on myös turvallista kasvaa.

up.

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 17:24"]

Täällä on eiävä mielipide näihin ap:n kaverin ylistäjiin. Minä en ole ikinä halunnut tehdä lapsistani alistetun tottelevaisia. Minun lapseni ovat saaneet sanoa minulle vaikka että "tapan sinut". He ovat saaneet pomppia sängyllä ja sohvalla, keikkua tuoleilla, sotkea ja olla siivoamatta. Enhän minä heidän kanssaan kehdannut olla ihmisten ilmoilla silloin kun olivat pieniä. Mutta nyt ovat teinejä, osa jo täysi-ikäisiä. He ovat aivan normaaleja, hyväkäytöksisiä ihmisiä. Eivät kiroile tai haistattele, polta tai käytä alkoholia, luuhaa epämääräisissä porukoissa. Okei, on meillä muutama sääntö ollut: kukaan ei käytä alkoholia, illalla tullaan kymmeneltä kotiin eikä yöllä olla missään muualla, jos äiti saa raivarit niin silloin äitiä totellaan (erittäin epäjohdonmukainen kasvatus siis). Mutta siis mihin tuollaista natsimeininkiä olisi tarvittu?

t. neljän pojan ja yhden tytön äiti

[/quote]

Itse vielä sanoit, ettet kehdannut olla lastesi kanssa ihmisten ilmoilla ja sitten kysyt mihin sääntöjä tarvitaan. Kaikki eivät halua kököttää lasten kanssa 18 vuotta kotona, jolloin lapsista on jotenkin ihmeellisesti ilman rajoja kasvanut hyvin käyttäytyviä ihmisiä ja voi viimeinkin tehdä heidän kanssaan jotain.

Sitten on se ääriesimerkki "hullusta" mesoajaäidistä jonka näin kerran lp:ssa. Pikku nassikalle huusi pää punaisena " pyydä anteeksi" moneen otteeseen.

Siis karjui.

Lapsi oli niin pieni että tuskin ymmärsi mitä on tehnyt.

juu ei meidänkään lapset sano äiti on tyhmä tms. tuolilla ei myöskään keikuta,olla lakki päässä,tai rplätä puhelinta ym. hyvin on selvitty--vanhin menee nyt armeijaan ja osaa hienosti käyttäytyä

No mielestäni on ihan normaalin tiukka, ei lapsiltakaan tarvitse sietää ihan mitä tahansa. Meilläkin on kielletty toisten haukkuminen, lyöminen, tuolilla keikkuminen yms.

Onko hän italialainen? jostain etelä euroopan maasta? Kuulostaa ihan siltä.

Siellä lapsia hemmotellaan ja halataan ja lasten kanssa touhutaan mutta auta armias jos lapsi erehtyy haukkumaan äitiä tyhmäksi.

Onko hän italialainen? jostain etelä euroopan maasta? Kuulostaa ihan siltä.

Siellä lapsia hemmotellaan ja halataan ja lasten kanssa touhutaan mutta auta armias jos lapsi erehtyy haukkumaan äitiä tyhmäksi.

On hyötyä. Lapset oppivat järkevän käytöksen rajat. Lapsiperheen elämästä tulee sujuvampaa. Heijastuu ympäristöönkin, kun lapset pärjäävät yhteisillä säännöillä. Vaikuttaa ihanalta äidiltä.

Ihana äiti, pitää kuria eikä noudata tätä vapaan kasvatuksen mentaliteettia.

Totta v...ssa sitä lasta ojennetaan jos hölmöilee.. vai annatko sä sun lapsen keikkua tuolilla kyläillessä ? Ja totta v...ssa se lapsi myös uhmaa ja yrittää selän takana sanoa vastaan.. se on sitä kasvamista ja itsenäistymistä. Kaikki yrittävät auktoriteettia nujertaa ja kokeilla mihin asti voi mennä ennenkuin hermostutaan :)

Mullekkaan ei rumasti puhuta, mua ei haukuta jos tehdään niin siitä seuraa rangaistus.. pelipäivä pois tai kotiarestia. Mun silmille ei hypi omat eikä vieraat "kakarat"

Suurissa ongelmissa olet kun sun lapset tulee teini-ikään ja haistattelee sulle kun olet antanut niin nuorempanakin tehdä :)

[quote author="Vierailija" time="15.11.2013 klo 12:24"]

Kaverillani on kaksi lasta 9ja7vuotiaat. Hän on todella tiukka käytöstavoista. Hänen lasten täytyy osata käyttäytyä ja tätä vaati jo pieniltä lapsilta.

Lapset kyllä saavat näyttää tunteensa ja olla huonolla tuulella (on sanonut) mutta he eivät saa huutaa äidilleen tai haukkua häntä tyhmäksi tai muuta sellaista ns.normaalia "äiti on ihan tyhmä" juttuja.

Kyllä kaverini tekee paljon lastensa kanssa. Urheilevat ja askartelevat yms.eli ei hän huono äiti ole. Turhan tiukka vaan?

Esimerkki: viimeksi kun käytiin heillä kylässä niin kahvipöydässä hänen isompi lapsi keikutti tuolia. Äitinsä sanoi (tarpeettoman) tiukasti, että älä keikuta tuolia, se menee rikki. Äitinsä lähti hakemaan kahvia ja lapsi sanoi hiljaa "ihan sama" Kun äiti kuuli tämän niin isolla äänellä sanoi että mitä sä sanoit. Kun minä kiellän sinua jostain niin sinä et sano ihan sama. Tuliko selväksi. Lapsi oli ei nyt peloissaan mutta kuitenkin.. sillain varuillaan.

On sanonut, että lapsensa saavat yöllä tulla halutessaan viereen ja olen kyllä huoannut, kuinka paljon halaa lapsiaan, selvä'sti on ylpeä äiti. Mutta miksi noin tarkka ja tiukka? Onko tuosta lapsille jotain hyötyä?

[/quote]

On hyötyä. Meillä on tiukasti kasvatetut lapset ja ovat nyt hyvinmenestyviä lukiolaisia, jotka ovat saaneet stipendejä.Rehtori on ylistämisen jälkeen ylistänyt heitä, että näkee, kuinka heitä on rakastattu ja kasvatettu.

Kaverisi on esimerkillinen vanhempi. Kaikkien kannattaisi tehdä juuri noin. Ei vanhempia nimitellä ja jos hyviä tapoja vaaditaan opittaviksi, ei siinä voi samalla sallia jotain junkuttamista.

Mutta eikö tuollainen kasvatus paremminkin lannista ja passivoi lasta?

Siis ei hän ole tyranni ja toivottavasti en antanut väärää kuvaa. Mutta hyvin tiukka.

Toki hän nauraa paljon ja lapsensa ovatkin kilttejä ja tottelee äitiään ja selvästi kunnioittaa häntä.

En tarkoita siis mollata kaveriani äitinä

En minäkään anna lasteni tehdä mitä vaan mutta tuollaiset äiti on tyhmä jutut ovat mielestäni täysin normaaleja, kehitykseen kuuluvia asioita

ap

Mutta eikö tuollainen kasvatus paremminkin lannista ja passivoi lasta?

Siis ei hän ole tyranni ja toivottavasti en antanut väärää kuvaa. Mutta hyvin tiukka.

Toki hän nauraa paljon ja lapsensa ovatkin kilttejä ja tottelee äitiään ja selvästi kunnioittaa häntä.

En tarkoita siis mollata kaveriani äitinä

En minäkään anna lasteni tehdä mitä vaan mutta tuollaiset äiti on tyhmä jutut ovat mielestäni täysin normaaleja, kehitykseen kuuluvia asioita

ap

AP, ei ole liian tiukka ja tarkka vaan juuri oikeanlainen. Lasten kanssa pitää olla jämäkkä ja johdonmukainen. Jos tuolin keikuttaminen on kiellettyä, niin se on kiellettyä ja piste. Lapsella ei ole siihen mitään sanomista.

No meillä ei ainakaan koskaan saanut tehdä tuollaisia "normaaleja juttuja", että olisi haukkunut äitiä tai isää tyhmäksi. Lähinnä olen ihmetellyt pariin kertaan, kun olen kuullut eri kavereiden näin tekevän. Osaan myös kuvitella, että "ihan saman" sanomiseen tuossa kohtaa olisi reagoitu aivan samalla tavalla kuin tuo äiti teki.

Ei ole jäänyt mitään traumoja ja koen lähinnä, että minut on opetettu kunnioittamaan vanhempiani ja muita ihmisiä. Olen kyllä saanut kritisoida vanhempiani esimerkiksi jostain heidän toimistaan liittyen itseeni/siskooni, mutta turhaa haukkumista ei ole ikinä hyväksytty.

Ota kaveristasi mallia ja joku päivä saat nauttia samaa kunnioitusta lapsiltasi kuin hän saa omiltaan.

Yksittäistapauksiin on aika turha kommentoida, lähinnä viitaten tuohon "ihan sama"-heittoon ja siitä koituneeseen puhutteluun. Entä jos äiti oli pitkin päivää kuullut vastaavanlaisia heittoja lapseltaan? Jos oli pitkin päivää ollut muitakin tilanteita, joissa lapsi oli tehnyt jotain, mitä äitinsä on kieltänyt?

Ei meilläkään lapsi saa huutaa äidille (minulle) tai isälleen tai haukkua tyhmäksi tms. Ei se silti sitä tarkoita, etteikö lapsi ikinä niin tekisi, todellakin välillä kokeilee rajojaan. Se tarkoittaa, että huutamista tai tyhmäksi haukkumista meillä ei hyväksytä.

Kaverisi on tosi hyvä äiti. Katselepa siihen peiliin välillä, siellä ei taida olla ihan yhtä hyvä.

Kaverisi lapset oppivat käyttäytymään, sinun eivät.

Meillä aivan samat säännöt. Jos minä sanon jotain, siihen ei sanota vastaan. Se on huonoa käytöstä ja epäkunnioittavaa.

Ei saa myöskään haukkua, lyödä tai potkia. Tunteitaan voi näyttää muullakin tavoin kuin edellä mainituin. Ehkä se kuuluu kehitykseen, mutta kyllä se kuuluu kasvatukseen, että niistä opitaan pois.