Ei saatu kutsua veljenpojan ristiäisiin

Nykyihmiset ja nuoret ovat kovin minäkeskeisiä. Tätejä ei muisteta kiittää muistamisista, eikä koskaan varsinkaan itse muisteta heitä. Ja jätetään meilläkin hääkutsut väliin.

Tämähän on vuosia vanha aloitus, mutta kun se nyt oli näköjään nostettu esille, niin sanonpahan mitä ajattelen.

Luulen nimittäin, että tuossa tapauksessa on takana muutakin, kuin vain se, että ap puolisoineen ei kuulu kirkkoon.  Emme tiedä tämän perheen ja heidän läheistensä keskinäistä suhdetta, mitä kaikkea siellä on takana.  Voi olla, että tämä kirkkoon kuulumattomuus on ihan sivuseikka.

No, äiti oli sanonut, että "kun tehän ette kuulu kirkkoon."  Se taas voi olla äidin käyttökelpoinen selitys, kun ei oikein muuta voi sanoa.  Tai äidin oma mielipide.  Kenties siellä on keskusteltu myös tästä kirkkoon kuulumattomuudesta, ja pidetty sitäkin yhtenä perusteena.

Olen aika varma siitä, että syyt on muissa asioissa.  

Lapsikin on nyt jo kohta kouluikäinen, joten eiköhän jotain ole selvinnyt jo tähän mennessä.  

Itse olisin onnellisempi jos en saisi kutsuja sisarusten lasten ristiäisiin.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen iloinen, jos meitä ei kutsuta ristiäisiin. Olimme sukulaislapsen ristiäisissä vähän aikaa sitten ja olipahan kokemus kirkkoon kuulumattomalle.. tunsin itseni kyllä NIIN ulkopuoliseksi. Todellakin uskonnollinen tilaisuus, johon en ateistina hinkua.

 

Eli olisin vaan tyytyväinen ap:n tilanteessa. En ole kyllä ikinä edes kuulunut kirkkoon, joten suhtautumiseni voi siksikin olla ihan eri kuin ap:lla, joka on eronnut kirkosta.

Se on eri, kun ei ole kasvanut siihen. Itse tunnen itseni kotoisaksi ja on kivan nostalgista osallistua luterilaisiin menoihin. Eivät kaikki edes tiedä, että olen eronnut kirkosta.

Vierailija kirjoitti:

Olen sitä mieltä, että uusi kiistelynvirittelysi on semihyvä. Näkee tästä liikaa, että on keksimällä keksitty ja ristiäiset/ nimiäiset/ kaste on provoiluaiheena tosi vanha, mutta on tässä hiukan uutta tuulta.

Anna nyt hyvä ihminen jo olla. Kaikki on kurkkua myöten täynnä näitä sun provoarvosteluja. Kirjoita niitä omaan vihkoosi, jos et millään kykene elämään ilman. Meitä ei kiinnosta!