Kummius ja vuosien jälkeen jotenkin paha mieli
Olen yrittänyt olla hyvä kummi ja kummilapseni on jo aikuinen.Olen mielestäni muistanut todella paljon kummilastani. Olen antanut paljon erilaisia lahjoja vuosien aikana ja ne on otettu vastaan.Olen ihmetellyt, kun minut kummina on jätetty muistamatta kun täytin täysiä kymmeniä, jätetty muistamatta kun valmistuin opiskelupaikasta ja jätetty muistamatta kun menin naimisiin. Mistä tämä kertoo?Korttikin olisi ollut kiva. Ei ole kummilapseni vanhemmat muistaneet ja myöhemmin sitten aikuinen kummilapsikaan. Minusta tuntuu pahalta. Mistä tämä kertoo? Kertooko siitä, että minusta ei pidetä?
Kommentit (98)
En ole itse kummi mutta mietin suhdetta omiin kummeihini. Sitä ei ole. He toivat lahjoja mutta he olivat vanhempieni ystäviä. Heillä ei ollut yhteystietojani eikä minulla heidän. He kyselivät tavalliset miten koulussa- jutut ja se siitä. Ei minulla ole heihin mitään sidettä, ei ole koskaan ollut. En tiedä haikailevatko minulta joulukorttia.
Vierailija kirjoitti:
En ole itse kummi mutta mietin suhdetta omiin kummeihini. Sitä ei ole. He toivat lahjoja mutta he olivat vanhempieni ystäviä. Heillä ei ollut yhteystietojani eikä minulla heidän. He kyselivät tavalliset miten koulussa- jutut ja se siitä. Ei minulla ole heihin mitään sidettä, ei ole koskaan ollut. En tiedä haikailevatko minulta joulukorttia.
En tiedä, odottavatko kummisi joulukorttia, mutta en usko, että kummisi huonoa ajattelisi, jos kummilapsi joulukortilla haluaa muistaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole itse kummi mutta mietin suhdetta omiin kummeihini. Sitä ei ole. He toivat lahjoja mutta he olivat vanhempieni ystäviä. Heillä ei ollut yhteystietojani eikä minulla heidän. He kyselivät tavalliset miten koulussa- jutut ja se siitä. Ei minulla ole heihin mitään sidettä, ei ole koskaan ollut. En tiedä haikailevatko minulta joulukorttia.
En tiedä, odottavatko kummisi joulukorttia, mutta en usko, että kummisi huonoa ajattelisi, jos kummilapsi joulukortilla haluaa muistaa.
En halua, sehän oli pointti. Ei minulla ole mitään suhdetta heihin. Jos olisivat halunneet, heidän olisi pitänyt luoda se suhde minuun 20 vuotta sitten. Ei se lahjojen tuomisella synny.
Kummin tehtävä on todistaa kaste. Mitä tapahtuu tämän kasteen todistamisen jälkeen, kertoo enemmän ihmisistä ja heidän käytöstavoistaan, vastavuoroisuuteen ja kanssakäymiseen, edes ystävyyteen ei voi pakottaa. Vauva jonka kummi olet ei tietenkään itse valinnut sinua, joten muistamista joi ehkä odottaa häneltä jopa vähemmän kuin vanhemmiltaan, ehkäpä tällä kummilapsella on paljon muutakin meneillään kuin kumminsa tasavuodet.
Vierailija kirjoitti:
Kummi ei ole tärkeä. Milloin se ymmärretään? Sääli tietenkin ap:n puolesta, että on panostanut kummin tehtävään.
Ei kaikki tajua mitä kummius on. Vain tapa, pakkopulla. Unohdetaan saman tien.
Vierailija kirjoitti:
onkspakko kirjoitti:
jotkut muistaa ja jotkut ei.
Sama se on esim jos olet hoitaja/opettaja jne ,jotkut vanhemmat muistavat,jotkut ei.
Ei kai se nyt ole yhtään sama!
Opettajat ja hoitajat tekee sopimuksen mukaisen työn ja saavat palkan.
Kummi taas ei ikinä tee tarpeeksi, eikä saa mitään palkaksi.
Tasapuolinen ystävyyssuhde kummilapsen vanhempiin muuttuu salavihkaa ihmeelliseksi hyväksikäytöksi.
Siksi ei kannata suostua kummiksi. Kuten niin moni muukin asia, kummius on meni ihan överiksi. Ennen kummeja arvostettiin, kaikki mitä saatiin joulukortin lisäksi oli extraa mistä oltiin kiitollisia niin kuin lahjasta kuuluu ollakin.
Kirjoituksestasi tuli mieleen, kun pienistä opiskelijarahoistani aikoinaan ostelin kummilapselle kaikenlaista. Jätin itseni vähemmälle. Monenlaisia ajatuksia herää, kun itsellä on ollut mainitsemiani juhlapäiviä ja eikä ole edes kortilla muistettu. Halusin niin paljon ilahduttaa kummilastani ja jälkikäteen ajateltuna tulee vaan tunne, että minulle ei ole arvoa annettu.(Viittaan tuohon, kun kirjoitit, että ennen kummeja arvostettiin)
ap.
ap.
Hyvä kummi, toisten merkkipäivät unohtuvat helposti ja varsinkin ilman juhlatilaisuuksia. Jouduin juuri laskemaan minkä ikäinen itse olen, syntymäpäiväni sentään muistan ja kahden lapseni. Mieheni syntymäkuukausi on tiedossa, mutta päivän olen unohtanut, täytyy taas tarkastaa kun tulee ajankohtaiseksi.
Omien vanhempieni tai sisarusteni syntymäajoista ei ole mitään muistikuvaa, ystävieni merkkipäivistä puhumattakaan. Joulukortit unohtuivat viime vuodelta lähettää, lähetän ne tänä vuonna. Onneksi kaikkien kanssa tulee puhuttua ja vietettyä aikaa niin tietävät että tykätään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole itse kummi mutta mietin suhdetta omiin kummeihini. Sitä ei ole. He toivat lahjoja mutta he olivat vanhempieni ystäviä. Heillä ei ollut yhteystietojani eikä minulla heidän. He kyselivät tavalliset miten koulussa- jutut ja se siitä. Ei minulla ole heihin mitään sidettä, ei ole koskaan ollut. En tiedä haikailevatko minulta joulukorttia.
En tiedä, odottavatko kummisi joulukorttia, mutta en usko, että kummisi huonoa ajattelisi, jos kummilapsi joulukortilla haluaa muistaa.
En halua, sehän oli pointti. Ei minulla ole mitään suhdetta heihin. Jos olisivat halunneet, heidän olisi pitänyt luoda se suhde minuun 20 vuotta sitten. Ei se lahjojen tuomisella synny.
Onko niin, että tulevaisuudessakaan et halua mitään suhdetta kummeihisi? Elämä voi olla ihmeellinen. Kummisi voi muuttaa, vaikka naapuriisi. Päätätkö, että et halua olla missään tekemisissä? Muistat sen, että kummisi olisi vaan joskus lahja-automaatteja lapsuudessa ja tämän takia suhdetta ei voi myöhemminkään elämässä voi syntyä.
ap
Kummilapsen kanssa päntätään raamattua ja katekismusta. Kummin tehtävä on uskonnollinen kasvatus ja se on ainoa oikea lahja mikä kummin kuuluu antaa.
Vierailija kirjoitti:
Kummilapsen kanssa päntätään raamattua ja katekismusta. Kummin tehtävä on uskonnollinen kasvatus ja se on ainoa oikea lahja mikä kummin kuuluu antaa.
Oletko itse tehnyt näin?
ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummilapsen kanssa päntätään raamattua ja katekismusta. Kummin tehtävä on uskonnollinen kasvatus ja se on ainoa oikea lahja mikä kummin kuuluu antaa.
Oletko itse tehnyt näin?
ap.
En ole kummi enkä kuulu kirkkoon. Mutta silti tiedän mikä on kummin tehtävä. Kaikki mitä siihen on liimattu päälle on asiaankuulumatonta.
Olen pahoillani ap! Ymmärrän.
Kummius on usein vähän sellainen että se merkitsee vain sillä kummiksi tulemisen hetkellä ja sitten ikään kuin unohtuu taustalle.
Mutta kyllä pitää opettaa lapset kiittämään lahjoista edes tekstarilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummilapsen kanssa päntätään raamattua ja katekismusta. Kummin tehtävä on uskonnollinen kasvatus ja se on ainoa oikea lahja mikä kummin kuuluu antaa.
Oletko itse tehnyt näin?
ap.
En ole kummi enkä kuulu kirkkoon. Mutta silti tiedän mikä on kummin tehtävä. Kaikki mitä siihen on liimattu päälle on asiaankuulumatonta.
Tiedän. Olisin halunnut olla hengellinen kummi, mutta kummilapsen äiti ei halunnut kristillisia asioita. Kunnioitin tätä mielipidettä, kun huomasin asian ristiäisten jälkeen..En hankkinut mitään uskonnollisuuteen liittyvää, Lapsi kastettiin aikoinaan ihan kirkollisin menoin.
Vierailija kirjoitti:
Sä olit lahja-automaatti.
Noudatin pyyntöjä. Ostin sen mukaan, mitä toivottiin.
ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummilapsen kanssa päntätään raamattua ja katekismusta. Kummin tehtävä on uskonnollinen kasvatus ja se on ainoa oikea lahja mikä kummin kuuluu antaa.
Oletko itse tehnyt näin?
ap.
En ole kummi enkä kuulu kirkkoon. Mutta silti tiedän mikä on kummin tehtävä. Kaikki mitä siihen on liimattu päälle on asiaankuulumatonta.
Laitoin äsken tämän vastauksen, muttaa jäi lopus "ap".
Tiedän. Olisin halunnut olla hengellinen kummi, mutta kummilapsen äiti ei halunnut kristillisia asioita. Kunnioitin tätä mielipidettä, kun huomasin asian ristiäisten jälkeen..En hankkinut mitään uskonnollisuuteen liittyvää, Lapsi kastettiin aikoinaan ihan kirkollisin menoin.
Vierailija kirjoitti:
Kummilapsen kanssa päntätään raamattua ja katekismusta. Kummin tehtävä on uskonnollinen kasvatus ja se on ainoa oikea lahja mikä kummin kuuluu antaa.
Kummin tehtävänä on olla oheiskasvattajana, siis vanhempien tukena. Jotta arvomaailma olisi mahdollisimman samankaltainen, katsottiin tarpeelliseksi pitää sääntönä, että kummit kuuluvat myös kirkkoon.
Turha teidän kirkkoon kuulumattomien on tulla rienaamaan.
Valitsin kaksi ystävääni kummeiksi lapselleni vähän siinä toivossa, että ymmärtäisivät, että ovat minulle tärkeitä ihmisiä. Alkuun kutsuin lapsen synttäreille ja koetin mutenkin pitää yhteyttä, mutta heitä ei kiinnostanut tulla. Joka vuosi on tullut postissa joku halpa lahja, mutta ei heitä kiinnosta. Olen monta kertaa miettinyt pitäisikö sanoa, että ei tarvitse lähettää. Tärkeämpää olisi ollut muu yhteydenpito. Toisaalta en halua loukata. Joka tapauksessa se lahjojen antaminen on ihan turhaa. Tärkeämpää olisi pitää muuten yhteyttä.
Kyseessä on huono kasvatus, sekä kummilapsen että hänen vanhempiensa kohdalla.
Tietenkin kummia pitäisi muistaa. Minut on kasvatettu siihen, että kummia kiitetään ja heille lähetetään vähintäänkin syntymäpäiväonnitteluja ja joulutervehdys. Näin olen myös omilta kummilapsiltani saanut siihen asti, kun he aikuistuivat. Itse olen heitä muistanut lahjalla tai rahalla 18-vuotiaaksi asti sekä myös rippijuhlassa ja valmistujaisissa. Naimisiin ei kukaan heistä vielä ole mennyt.
Omat kummini ovat jo seitsenkymppisiä. He asuvat satojen kilometrien päässä. Lähetämme joulukortit ja soitamme syntymäpäivisin.
Itse pidän huolen siitä, että lapseni tapaa kummejaan ainakin muutaman kerran vuodessa ja että hän piirustaa jonkinlaisen kuvan tai kortin kummeille syntymäpäivänä ja jouluna. Myös lapsen tarha/koulukuva annetaan kummeille. Ihan sama vaikka ne kaikki menisivät suoraan roskiin, en edes oleta, että kummit päällystäisivät seinänsä kummilapsen töherryksillä (anteeksi lapseni mutta et varsinaisesti ole Gallen-Kallela).
Kummien henkilötunnukset on siinä lapsen kastetodistuksessa. Sieltä ne syntymäpäivät näkee.
nosto