Lapsettomuuden hyvät ja huonot puolet

En muutenkaan ymmärrä miksi lapsia haluamattomat ihmiset pyörivät vauva-lehden palstalla? 

En mäkään pyöri Tekniikan maailman tai V8:n foorumilla julistamassa että autot ovat saatanasta, vihaan niitä.

Ei millään pahalla, en vain tajua tätä logiikkaa. Mutta olenkin mies, ehkä sitten johtuu siitä.

Itse keskusteluun sanoisin että omat lapset ovat maailman rakkaimpia (toivottavasti) ja tuntuu hölmöltä puhua siitä kuinka paljon kasvatus maksaa ym. kun asiaa ei näe tuolta kapitalistiselta hyötykannalta. 

Halusin lapsia koska halusin lapsia. Parasta elämässäni, mutta ei suinkaan ainoa sisältö tai saavutus. En väheksy veloja, se on parempi olla hankkimatta lapsia jos tiedostaa ettei ehkä olisi kykenevä niitä rakkaudella kasvattamaan tai ei halua panostaa niitä muutamia vuosia mitä lapset nyt kotona asuvat. Jostain vaipoista tai koliikista nyt on turha rutista, se aika kestää oikeasti niin vähän aikaa. 

Oletteko joutuneet valistamaan sukupuoliasioista esiteinareita? Hehän ovat sitä mieltä, että seksi on ällöä. Ei kiinnosta, ei mitään hyvää.

Vertauksena siihen, kuin jos yrittäisi selittää vanhemmuuden hyvistä puolista.

Jos niille esinuorille (mikä siis ei ole ollenkaan tarpeen tosielämässä) selittäisi oikein yksityiskohtaisesti, mitä kaikkea seksiin voi kuulua, niin he ajattelisivat että hyi hitto, ja että miksi nähdä kaikki tuo vaiva aivan turhan asian takia. Käytän sen ajan mielenkiintoisemmin, kiitos. Ja ettekö mitään muuta hyvää puolta keksi kuin jotain abstraktia, että se vain tuntuu hyvältä?

Jos heille yrittäisi selittää että parisuhde syventyy uudelle tasolle, he vastaisivat, että sori, mutta kyllä meistä näyttää siltä, kun aikuisten maailmaa katsomme, että seksi lähinnä vain pilaa nämä hyvät kaverisuhteet. Ja hehän ovat oikeassa.

Moni meistä aikuisista myös haikailee toisinaan aikaa, kun ei ollut tätä sukupuolielämä-rasitetta vielä. Oli jotenkin huolettomampaa.

Kuitenkaan useimmat meistä eivät haluaisi takaisin sinne (osa toki on aseksuaaleja).

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 22:20"]

Ehkä se vain joskus ärsyttää, että nimenomaan tähän asiaan suhtaudutaan niin, että vela ei voi perustella velauttaan mitenkään järkevästi

[/quote]

Mä en edes vaivautuisi perustelemaan.

Jokainen meistä, joka kuuluu jossain isossa asiassa vähemmistöön, on joutunut huomaamaan enemmistön joukossa olevan aina heitä, jotka eivät ymmärrä. Jossain vaiheessa joudumme miettimään, miten sen asian kanssa eläisi, koska emme kuitenkaan saa puhdistettua kaikkien ihmisten ajatuksia.

Itse ratkaisin asian näin: hyväksyin että heitä on, ja sen sijaan, että pilaisin fiilikseni olemalla ärsyyntynyt, päätin, etten ehdoin tahdoin kaveeraa heidän kanssaan, ja välttelen menemästä paikkoihin, joissa on enimmäkseen heitä. Meitä on moneen junaan.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 04:03"]

[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 03:20"]

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 18:36"]

Jokainen vanhempi varmasti tiedostaa, että jos lapsiaan kohtelee hyvin ja itse näyttää hyvää esimerkkiä, pitävät lapset yhteyttä aikuisenakin ja ovat siinä mielessä "vanhuuden turva" usein. Ei tietenkään aina.

[/quote]

Mun mielestä on vain ja ainoastaan omituista, että sen sijaan että naiset ajaisivat vanhustenhoidon asioita, he synnyttävät lapsia jotta heillä on vanhana sitten hoitaja. Halutaanko tämä Suomi ajaa johonkin kehitysmaan asemaan? Joskus voi käydä niinkin surullisesti että se lapsi kuoleekin ennen vanhempiaan, mielestäni on aika huono syy tehdä lapsia ettei sitten vanhana tarvitsisi olla yksin. Onhan nyt hyvänen aika monilla vanhuksilla ikäistäänkin seuraa ja muuta seuraa, eikä vain lapsenlapset.

[/quote]

Eiköhän suurin osa tee kuitenkin lapsia siksi, että on vauvakuume.

Osa ihmisistä ajaa vanhustenhoidon asiaa (hyvä!), jotkut vanhempia, jotkut lapsettomia.

Ystävät, lapset ja lastenlapset voivat kuolla ensin, ja vaikka em ihmiset olisivat elossakin, heistä voi olla seuraksi, mutta harvoin kokopäiväisesti hoitamaan.

[/quote]

Mikä helvetin VAUVAKUUME????? Arrggghhh kuinka tyhmältä se kuulostaakaan. Ei sellaisen perusteella mitään lapsia pidä tehdä, koska se vauva on vauva vain vuoden. Senkin jälkeen siihen lapseen pitäisi pystyä sitoutumaan täysillä niinä hyvinä ja huonoina hetkinä.

Toisekseen, ei kukaan varmaan oleta, että ne omat lapset sitten aikuisna hoitaa laitostasoista apua tarvitsevaa vanhempaansa,  vaan nimenomaan sitä, että toimivat edunvalvojana ja vierailevat+ välittävät kukin kykyjensä mukaan. Kuten nyt normaaleissa perheissä on aina toimittu.

Ei se laitoshoito ikinä korvaa normaaleja ja välittäviä ihmissuhteita, vaikka sitä miten päin kääntelisi. Asiakas on asiakas, läheinen on läheinen.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 06:52"]

[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 03:20"] 

Hieman kyllä huvittaa myös nuo alapeukutukset kommenteissa (vaikka niillä nyt mitään merkitystä olekaan), joissa sanotaan ettei keksi mitään huonoja puolia vapaaehtoisessa lapsettomuudessa. Niin, en minäkään keksi yhtäkään huonoa puolta omassa vapaaehtoisessa lapsettomuudessani, ei tule mitään mieleen. Vähän sama kuin en pitäisi koirista tai huumerikollisistakaan ja pitäisi surkutella kun ei sellaista ole kotonani ja keksiä siitä huonoja puolia? :)

[/quote]

No jos vaikka kaduttaa ja on pikkasen kateellinen :) Kuten se lapsettomuutta tutkinut nainenkin sanoi, että monestihan ylipainoa ja muuta ongelmana äideillä...Vaan itsehän sitä sinne itsensä ajaa :)

Kun tässä nyt ei vain ole yhtään mitään negatiivista. Vihaan käärmeitä, miksi löytäisin yhtään mitään negatiivista siitä, etten sellaista omista :)  Tai miksi pitäisi väkisin hankkia jotain, jota inhoaa?

Ja yksi mikä aina huvittaa, kun äidit joka paikassa toitottavat sitä empaattisuuttaan. Voihan Anneli Auer sentään :) Päinvastoin, äidit ovat itsekkäitä. Pitäisikin olla verohelpotuksia niille, jotka omalta osaltaan ovat tehneet epäitsekkään ja kunnioitettavan päätöksen olla rasittamatta maapallon hupenevia resursseja.

[/quote]

Tässä sen just huomaa miten älykkäitä lapsettomat ovat, eivätkä suinkaan yhtään itsekeskeisiä. Hienostihan tämä yhteiskunta pyörisi, kun lapsia ei syntyisi. Johan se tänä päivänäkin näkyy, kun suuret ikäluokat eläköityy, eikä vastaavaa uutta sukupolvea ole.

Muutenkin on jotenkin niin naurettavaa sössöttää ja verrata lapsia koiriin tai huumerikollisiin. Ihan oikeasti, oletteko te pellet tosissanne?

Jos ei pysty tajuamaan edes mitä eroa on lapsessa ja millaisen muutoksen lapsi tuo perheeseen ja koko sukuun, puhumattakaan omasta sosiaalisesta elämästä puhumattakaan siitä henkisestä puolesta, on todella hyvä, ettei lapsia edes harkitse.

PS: Yleensä vaan kaikkein huvittavimpia äitejä/isiä on just ne, jotka on ensin 30-50 vuotta meuhkanneet kuinka lapset on suunnilleen torakan tasoisia riesoja ja kuinka niitä ei omaan elämään kaipaa ollenkaan. Sitten kun syystä tai toisesta sellaisen maailmaan pyöräyttää, ollaankin aivan sekaisin ja hurmoksessa ja julistetaan sitä maailmalle ikään kuin se olisi mikään uutinen normaaliälyiselle ihmiselle. Että se oma jälkeläinen on jotain aivan uskomattoman ihanaa, ihan vaan sen takia, että sen on biologisista syistä niin oltava.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 07:21"]

-Ajatus siitä, että tuo nuori mies tuolla ylioppilaslakki päässä ei olisi olemassa, jos olisin jäänyt lapsettomaksi, tuntuu pahalta.

[/quote]

Melko koominen tapaus toi sun poikas, jos patsastelee näin marraskuun 12.päivänä kotona yo-lakki päässä :-))

[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 10:42"]

En muutenkaan ymmärrä miksi lapsia haluamattomat ihmiset pyörivät vauva-lehden palstalla?  

Ei millään pahalla, en vain tajua tätä logiikkaa. Mutta olenkin mies, ehkä sitten johtuu siitä.

 [/quote]

Oot sitten ihan ekaa kertaa lukemassa tätä palstaa? Tai sitten oot aika yksinkertainen - se on ymmärrettävää toki, olethan mies. Täällähän todetaan varmaan joka päivä, moneen kertaan että täällä on myös eri syistä lapsettomia, tai jo lapsensa kasvattaneita siksi että täällä käsitellään tuhansia muitakin asioita kuin vauvoja ja täällä on koko ajan väkeä kommentoimassa, jos tarvitsee nopean vastauksen johonkin pikkuongelmaan sen saa varmimmin täältä.

[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="12.11.2013 klo 04:03"]

Eiköhän suurin osa tee kuitenkin lapsia siksi, että on vauvakuume.

[/quote]

Mikä helvetin VAUVAKUUME????? Arrggghhh kuinka tyhmältä se kuulostaakaan. Ei sellaisen perusteella mitään lapsia pidä tehdä, koska se vauva on vauva vain vuoden. Senkin jälkeen siihen lapseen pitäisi pystyä sitoutumaan täysillä niinä hyvinä ja huonoina hetkinä.

[/quote]

No sellainen vauvakuume joka tarkoittaa suomeksi halua saada lapsi.

Juu, helkkarin tyhmä sana se on. Laiskana kirjoitin kun en keksinyt fiksua sanaa. :D

[quote author="Vierailija" time="14.11.2013 klo 18:24"]

Siinä vaiheessa työ/parisuhde/bailaus yms. alkoi jo pelkkänä elämänsisältönä tuntua tylsältä ja olisi ankeaa jos loppuikä olisi mennyt samaa rataa.

[/quote]

Olisiko tässä ero vapaaehtoisesti lapsettomien ja vanhempien välillä? Yksikään tuntemani vela (ja tunnen aika monta) ei ole rajoittanut parikymppisenäkään elämänsisältöään työhön, bailaamiseen ja parisuhteeseen. Useimmille heistä on yhteistä se, että he ovat eläneet rikasta, itsensä näköistä elämää muiden mielipiteistä piittaamatta.

löytyihän sieltä taas joku pilkun nus..a. Huomaa: työ/parisuhde/bailaus YMS. joka sisältää myös muut vapaan ajan viettotavat. Typerää ajatella että vain lapsettomat ovat eläneet/elävät rikasta ja omannäköistä elämää. Aika moni on sen kymmenisen vuotta voinut elää aikuisena aivan samoin, sitten ehkä jo kyllästynyt siihen ja halunnut kokea uutta.

Niinkuin moni muukin on todennut: rakkaus omaan lapseen on ihan erilaista kuin mikään muu.

En minäkään pidä muiden lapsista/halua heitä hoivata tai vahtia, en ole koskaan halunnut. Omia lapsia olen halunnut aina, mutta ensin halusin elää "vapaampaa" elämää, kolmekymppisenä sitten halusin äidiksi ja onnistuin. Siinä vaiheessa työ/parisuhde/bailaus yms. alkoi jo pelkkänä elämänsisältönä tuntua tylsältä ja olisi ankeaa jos loppuikä olisi mennyt samaa rataa. Tottakai nuokin kuuluvat yhä elämään, mutta lapsen kautta on mahdollisuus kehittyä itsekin ja kokea niin paljon kaikkea hyvää ja mielenkiintoista mitä lapsettomana ei koe. Omaa lasta rakastaa vaan täysin erilailla kuin mitään muuta eikä sitä ymmärrä ennenkuin on itse äiti.

Tottakai on hyvä ettei lasten saaminen ole pakollista eikä se kaikille sopisikaan. Itse en olisi mistään hinnasta halunnut jäädä paitsi äitiyden kokemisesta.

Itse en ole ainakaan toistaiseksi halunnut lapsia, mutta tuntuu, että sitä ei kauheasti minkään listojen avulla voi päättää. Kaikki kun tietävät, että lapset esim. valvottavat, stressaavat, aiheuttavat paljon meteliä ja huolia, maksavat kauheasti, eikä voi tietää sitäkään onko lapsella esim. jokin kehitysvamma, jolloin edellämainitut ongelmat moninkertaistuvat, tai joutuuko jossain vaiheessa esim. yksinhuoltajaksi JA silti lapsia tehdään vain koska jossain vaiheessa tulee sellainen olo. Toisaalta taas on niinkin, että jos lapsia on tehty vain koska se kuuluu asiaan eikä edes tajuta että oikeasti tykkää eniten omasta rauhasta (kuten esim. oma äitini) niin lapsi saattaa kokea koko lapsuutensa olevansa lähinnä ylimääräinen haitta jonka pitäisi olla mahdollisimman hiljaa (kuten minä)..

+ rahaa säästyy (vaikka 3vn kanssa ei mene paljon, niin myöhemmin varmasti)

+ parisuhteen ei tarvitse käydä läpi vauvakriisiä

+ saa nukkua

+ tunnit päivässä ja viikossa saa riittämään muuhunkin kuin välttämättömiin, jos kokopv työssä

Ehkä nämä suurimmat muutokset. Minulla 3v lapsi, enempää ei varmaan tule. Tai sitten vasta joskus kun lapsi tosi iso. Toisaalta lapsi on antanut paljon syvyyttä elämään. Aina olen tiennyt haluavani lapsen ja sain 20 vuotiaana. Toisesta lapsesta ei ole enää sellaista tunnetta. Jos oma työ ja elämän mukavuus tärkeää niin en suosittele. Itselle on mukavuus tärkeää, mutta työ toissijainen ja hoidan lasta vielä pari vuotta kotona niin säästytään ruuhkavuosilta. Nukkunut en ole kunnolla kolmeen vuoteen, mutta ehkä sekin aika koittaa. Oma pikkutyyppi on ihan huippu kuitenkin ja elämän jakaminen tämän perheen kanssa parasta mitä tiedän. Me ollaan jatkettu aika tismalleen samanlaista elämää lapsen jälkeen mitä tulee omiin harrastuksiin ja sosialisoimiseen. Yksi lapsi on varmaan se avain tähän. Toinen keikauttaisi veneen lapsiperheeksi.

Olen vapaaehtoisesti lapseton ja niin olisi miehenikin, ellei hänen exälleen olisi sattunut vahinkoa. Lapsi on hänelle rakas ja asui paljon meillä. Olen kuitenkin välttynyt kokonaan lapsiperheiden työllistävimmiltä ikävuosilta 1-5, mistä olen vilpittömän kiitollinen. Olen aina pelännyt synnytystä ja on iso plussa välttyä siltä.  Minusta olisi tuntunut väärältä ryhtyä yrittämään lasta ilman mitään motivaatiota ja halua. Vauvakuume on minulle täysin tuntematon käsite. En ole koskaan katunut lapsettomuuttani, ja nyt olen jo ohittanut vaihdevuodet. On ollut hienoa saada kokea lapsen rakkaus, mutta sitä varten ei tosiaan tarvitse synnyttää.

Lapsettomana säilyy oma vapaus! Etenkin jos sinkkuna elää. On helppoa lähteä ex-tempore jonnekin, vaikka matkalle. Eikä tule edes kalliiksi. Tai jos on parisuhteessa, voi välillä viettää vaikka koko päivän siellä makuhuoneessa ja hemmotella vain toisiaan. ;)

Muutenkin voi rauhassa hemmotella itse itseään tai suoda vaikka luksuskakkupalan ja -kahvin kahvilassa. Ei se vielä yksin mitään, jos se maksaa 15€, mutta kerropa tuo vaikka neljällä niin harkitset useampaan kertaan mielitekoja. Etenkin kun rauhassa nauttimisen kanssa on lasten kanssa vähän niin ja näin. Ehtii myös harrastaa monenlaista. Toisaalta moni lapseton täyttää päivänsä jatkuvilla menoilla juuri täyttääkseen tyhjiötä, tyhjää aikaa elämässään.

Kaikesta huolimatta omat lapset antavat enemmän kuin ottavat. :) Mitään ei osaa rakastaa yhtä paljon kuin omaa lasta. Ihmisenä kasvaa ja oppii arvostamaan asioita ihan toisenlaisista näkökulmista.

En keksi yhtään syytä miksi hankkisin lapsen. 

[quote author="Vierailija" time="11.11.2013 klo 17:40"]

Olen vapaaehtoisesti lapseton ja niin olisi miehenikin, ellei hänen exälleen olisi sattunut vahinkoa. Lapsi on hänelle rakas ja asui paljon meillä. Olen kuitenkin välttynyt kokonaan lapsiperheiden työllistävimmiltä ikävuosilta 1-5, mistä olen vilpittömän kiitollinen. Olen aina pelännyt synnytystä ja on iso plussa välttyä siltä.  Minusta olisi tuntunut väärältä ryhtyä yrittämään lasta ilman mitään motivaatiota ja halua. Vauvakuume on minulle täysin tuntematon käsite. En ole koskaan katunut lapsettomuuttani, ja nyt olen jo ohittanut vaihdevuodet. On ollut hienoa saada kokea lapsen rakkaus, mutta sitä varten ei tosiaan tarvitse synnyttää.

[/quote]

Miehen lapsi on osa teidän perhettä? Hienoa! Paria asiaa haluan kommentoida: En tiedä olenko itsekään kokenut mitään suurta vauvakuumetta. Sitä ehkä hehkutetaan liikaa. Toisaalta en ole ollut ehottomastai lastenhankintaa vastaankaan. Ennemminkin olen pitänyt itsestään selvänä, että sopivassa tilanteessa hankitaan lapsi/lapsia.

Synnytystä en onneksi osannut etukäteen erityisesti pelätä. Myönnän, että koin silloin elämäni suurimman kivun. Silti kokisin sen uudelleen, jotta saisin tuon oman rakkaan, joka minulla nyt on. Olen toiminut lastenkerhoissa ohjaajana ja harkinnut jopa luokanopettajan ammattia. Sijaisuuksia tehdessä lapset tuntuivat nopeasti "omilta". Kuitenkin oman lapsen synnyttyä sitä vasta tajusi miten suuri ero siinä on, että on oma lapsi ja vieraan lapsi, vaikakkin miten läheinen.

En tarkoita näillä esimerkeillä dissata sinun valintojasi. Haluan vain rohkasita ap:ta, ettei kannata ainakaan etukäteisten pelkojen vuoksi jättäytyä vapaaehtoisesti lapsettomaksi, jollei ole aivan varman valinnastaan.

Jos ei ole varma haluaako vai ei, niin ei halua tarpeeksi.

Minäkään en alun perin erityisemmin omia lapsia kaivannut. Halusin kuitenkin vihdoin puolison löydettyäni yrittää ja lopulta  4 noita tuli. Olin siihen mennessä jo vähän kyllästynyt tavalliseen arkeeni ja perheen perustaminen toi uutta  väriä ja mielenkiintoa elämään, välillä raskastakin, mutta eipä mikään muu voi enempää sykähdyttää ja rakkautta herättää kuin omat lapset.

En ole mikään tätä sanomaan, mutta jos lapsia ei ala kuulumaan yrityksistä huolimatta, kannattaisi minusta asia rauhassa surra pois ja kohdistaa huomionsa elämässä muuhun. Tosiaan, sit on aikaa kaikkeen mahdolliseen, mihin perheellisillä joko ei ole aikaa tai ei ole mielenkiintoa pistää aikaa sellaiseen.

Onhan perheen perustaminen aina hyppy tuntemattomaan, mutta usemmiten se tuo paljon enemmän kuin mitä osaakaan odottaa. Asiat elämässä saa uuden järjestyksen.

Siinä, ettei halua lapsia eikä myöskään hanki niitä, ei ole mitään huonoja puolia.