En voisi asua enää pikkupaikkakunnalla

I feel the same way, sis

Ja tietysti pikkupaikkakunnalla kaiken edellisen lisäksi tulisi ikävä hyviä palveluita, kulttuuritarjontaa, ostosmahdollisuuksia, jne, jne. Ilman näitä voisin kylläkin elää, jos ilmapiiri olisi toisenlainen.

Oudointa on se, että kaiken tuon huomaa vasta muutettuaan pois ja opittuaan suhuässän. Siihen asti on ihan normaalia puhua naapureille, kysellä vointia ja kuulumisia. Kun on asunut vuoden Helsingissä kaikki muuttuu eli mikään entisellä kotipaikkakunnalla ei ole hyvin, kytätään ja kummastellaan.

Hulluinta on se, että kun Käpylästä muuttaa Lontooseen, näkee Helsingin pienuuden ja nurkkakuntaisuuden ja olemattoman kulttuuritarjonnan. Ja kun lähtee Lontoosta Shanghaihin, vasta sen Lontoon pienuuden tajuaakin! Ja on koko ajan ikävä kotiin Tornioon, missä kaikki oli tuttua ja turvallista.

Samat aatokset tuli siitä Jukka Poika -jutusta! Suhuässä on mulla ollut aina, oon kyl yrittänyt korjailla normaaliässän suuntaan mut suhisee vain. Naapureille puhun.

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 18:05"]

Oudointa on se, että kaiken tuon huomaa vasta muutettuaan pois ja opittuaan suhuässän. Siihen asti on ihan normaalia puhua naapureille, kysellä vointia ja kuulumisia. Kun on asunut vuoden Helsingissä kaikki muuttuu eli mikään entisellä kotipaikkakunnalla ei ole hyvin, kytätään ja kummastellaan.

Hulluinta on se, että kun Käpylästä muuttaa Lontooseen, näkee Helsingin pienuuden ja nurkkakuntaisuuden ja olemattoman kulttuuritarjonnan. Ja kun lähtee Lontoosta Shanghaihin, vasta sen Lontoon pienuuden tajuaakin! Ja on koko ajan ikävä kotiin Tornioon, missä kaikki oli tuttua ja turvallista.

[/quote]

Kyllä mä ainakin huomasin kaiken tuon ankeuden jo ihan silloin kun siellä tuppukylässä asuin. Oikeasti itkin ilosta kun olin saanut roudattua vähät kamani opiskelijakämppään kaupunkiin. :)  Meitä on monenaisia, tiedän myös ihmisiä jotka ovat muuttaneet kaupungista pikkupaikkakunnalle ja ovat ihan onnellisia siellä.

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 18:05"]

Oudointa on se, että kaiken tuon huomaa vasta muutettuaan pois ja opittuaan suhuässän. Siihen asti on ihan normaalia puhua naapureille, kysellä vointia ja kuulumisia. Kun on asunut vuoden Helsingissä kaikki muuttuu eli mikään entisellä kotipaikkakunnalla ei ole hyvin, kytätään ja kummastellaan.

Hulluinta on se, että kun Käpylästä muuttaa Lontooseen, näkee Helsingin pienuuden ja nurkkakuntaisuuden ja olemattoman kulttuuritarjonnan. Ja kun lähtee Lontoosta Shanghaihin, vasta sen Lontoon pienuuden tajuaakin! Ja on koko ajan ikävä kotiin Tornioon, missä kaikki oli tuttua ja turvallista.

[/quote]

Itseasiassa olen asunut Helsingissä 15 vuotta, sitä ennen 4 vuotta Lontoossa ja kaksi Brysselissä. Ja kyllä, pidän Helsingistä enemmän kuin Lontoosta tai Brysselistä. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni ahdisti ihan kamalasti asua pikkupaikkakunnalla ja päätin, että heti lukion jälkeen muutan pois (minkä tein). 

Ja tunnen muuten kaikki naapurini ja juttelenkin heidän kanssa, aina kun tulevat vastaan :) Ero on siinä, että verhot eivät heilu kun kävelen heidän ikkunoiden ohi, eivätkä he pidä lukua mihin aikaan tulen kotiin :P

Ihan varmasti monet tykkäävät kyseisestä meiningistä (esim. vanhempani). Mutta minä en voi sitä sietää.

Ap

mä en lähtis täältä pikkukaupungista millään pois,mutta mun elämässä ei taida kyllä ollakaan juoruakoille paljon jutunjuurta.

mä en lähtis täältä pikkukaupungista millään pois,mutta mun elämässä ei taida kyllä ollakaan juoruakoille paljon jutunjuurta.

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 18:05"]

Oudointa on se, että kaiken tuon huomaa vasta muutettuaan pois ja opittuaan suhuässän. Siihen asti on ihan normaalia puhua naapureille, kysellä vointia ja kuulumisia. Kun on asunut vuoden Helsingissä kaikki muuttuu eli mikään entisellä kotipaikkakunnalla ei ole hyvin, kytätään ja kummastellaan.

Hulluinta on se, että kun Käpylästä muuttaa Lontooseen, näkee Helsingin pienuuden ja nurkkakuntaisuuden ja olemattoman kulttuuritarjonnan. Ja kun lähtee Lontoosta Shanghaihin, vasta sen Lontoon pienuuden tajuaakin! Ja on koko ajan ikävä kotiin Tornioon, missä kaikki oli tuttua ja turvallista.

[/quote]

Hyvin sanottu. Minä olen asunut 3:ssa eri maassa, myös suurkaupungeissa ja olen lähtöisin pikkupaikkakunnalta.

Mielestäni on oikein mukavaa käydä siellä ja jutella vanhojen tuttujen kanssa ja itse asiassa olemme ensi kevään aikana muuttamassa sinne takaisin, kun työasiat järjestää.

Eiköhän se ole kiinni ihmisestä itsestä miten missäkin viihtyy, ankeilla on ankeaa kaikkialla.

Mä oon muuttanut pienellä paikkakunnalle ja koen aivan toisin. Olen itsekin kotoisin pikkupaikkakunnalta, mutta asuin yli kymmenen vuotta lähinnä Helsingissä, mutta myös ulkomailla. En ikinä muuttaisi sille paikkakunnalleni, jolta olen kotoisin, mutta tästä kaupungista tykkään. Mun mielestä ihmiset ovat täällä aika sosiaalisia, on helppo käydä juttuihin suht tuntemattomienkin kanssa. 

Kyllä täällä asuu epämiellyttävää ja juoruavaa porukkaa, mutta mä välttelen sellaista seuraa. Toki ihmisten asiat tiedetään helposti, mutta ei se aina tarkoita sitä, että niistä ajateltaisiin negatiivisesti.

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 19:10"]

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 18:05"]

Oudointa on se, että kaiken tuon huomaa vasta muutettuaan pois ja opittuaan suhuässän. Siihen asti on ihan normaalia puhua naapureille, kysellä vointia ja kuulumisia. Kun on asunut vuoden Helsingissä kaikki muuttuu eli mikään entisellä kotipaikkakunnalla ei ole hyvin, kytätään ja kummastellaan.

Hulluinta on se, että kun Käpylästä muuttaa Lontooseen, näkee Helsingin pienuuden ja nurkkakuntaisuuden ja olemattoman kulttuuritarjonnan. Ja kun lähtee Lontoosta Shanghaihin, vasta sen Lontoon pienuuden tajuaakin! Ja on koko ajan ikävä kotiin Tornioon, missä kaikki oli tuttua ja turvallista.

[/quote]

Hyvin sanottu. Minä olen asunut 3:ssa eri maassa, myös suurkaupungeissa ja olen lähtöisin pikkupaikkakunnalta.

Mielestäni on oikein mukavaa käydä siellä ja jutella vanhojen tuttujen kanssa ja itse asiassa olemme ensi kevään aikana muuttamassa sinne takaisin, kun työasiat järjestää.

Eiköhän se ole kiinni ihmisestä itsestä miten missäkin viihtyy, ankeilla on ankeaa kaikkialla.

[/quote]

Eihän se kyllä todellakaan ole näin. Nautin elämästäni täysin rinnoin Helsingissä, eli ei todellakaan ole "ankeilla ankeaa kaikkialla".

Toinen kirjoittaja heitti hyvän pointin, että pikkukaupunkien/kylien välillä voi olla myös eroja. Voihan olla, että olisin hyvinkin tyytyväinen elämääni jossain toisessa pikkukaupungissa, jossa aikaisemmin mainitsemaani "elämäntapaa" ei harjoiteta.

Ap

Onneksi meillä on valinnan mahdollisuus :)

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 17:54"]

Ja tietysti pikkupaikkakunnalla kaiken edellisen lisäksi tulisi ikävä hyviä palveluita, kulttuuritarjontaa, ostosmahdollisuuksia, jne, jne. Ilman näitä voisin kylläkin elää, jos ilmapiiri olisi toisenlainen.

[/quote]

Ei se Helsinginkään kulttuuritarjonta nyt niin hääppöinen ole. Itse en kaipaa sieltä muuta kuin oopperaa. Mitä palveluihin ja ostosmahdollisuuksiin tulee niin mitähän siellä on mitä muualta ei saisi jotain kuriositeetteja lukuunottamatta? Helsingissä on tullut pyörittyä työntakia aivan tarpeeksi ja olen ainakin siitä saanut varmuuden etten halua asua siellä. On huvittavaa että joku kehtaa väitää että lapsiperheiden aumisunelma nykyään on Helsingin tukkoinen keskusta tai 70-luvun surkeat rapistuvat elementti lähiöt.

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 19:51"]

[quote author="Vierailija" time="10.11.2013 klo 17:54"]

Ja tietysti pikkupaikkakunnalla kaiken edellisen lisäksi tulisi ikävä hyviä palveluita, kulttuuritarjontaa, ostosmahdollisuuksia, jne, jne. Ilman näitä voisin kylläkin elää, jos ilmapiiri olisi toisenlainen.

[/quote]

Ei se Helsinginkään kulttuuritarjonta nyt niin hääppöinen ole. Itse en kaipaa sieltä muuta kuin oopperaa. Mitä palveluihin ja ostosmahdollisuuksiin tulee niin mitähän siellä on mitä muualta ei saisi jotain kuriositeetteja lukuunottamatta? Helsingissä on tullut pyörittyä työntakia aivan tarpeeksi ja olen ainakin siitä saanut varmuuden etten halua asua siellä. On huvittavaa että joku kehtaa väitää että lapsiperheiden aumisunelma nykyään on Helsingin tukkoinen keskusta tai 70-luvun surkeat rapistuvat elementti lähiöt.

[/quote]

No kyllä Helsingin kulttuuritarjonta (siis Suomen mittakaavassa) on ihan toista luokkaa, kuin muissa kaupungeissa. Ja ostos- ravintola- huvittelumahdollisuudet myös - näistä asioista on ihan turha käydä väittelemään, sillä ovat ihan päivänselviä asioita. Jos haluat jotain konkreettisia esimerkkejä niin käypä vaikka vertaamassa Turun/Tampereen/Oulun Stockkaa Helsingin vastaavaan - puhutaan ihan eri kaupasta valikoiman, palveluiden ja mittakaavan suhteen. Tätä samaa vertausta voisi käyttää esimerkkinä ihan kaikkiin kaupungin palveluihin ja tarjontaan. Pienemmistä paikoista kyllä varmasti löytyy perus palvelut, ketjukaupat ja marketit, joilla suurin osa kyllä tuleekin toimeen, mutta Helsingistä löytyy näiden lisäksi paljon muuta.  Ja samoin esim. se mitä New Yorkista löytyy on  taas ihan eri sfääreissä Helsinkiin verattuna, jne, jne. 

Jokainen valitsee sellaisen asumispaikan, missä viihtyy - eikös vaan? Minä puhuin aikaisemmin vain itsestäni, etten viihdy pikkupaikkakunnilla. Uskon, että moni ihminen tuntee olonsa erittäin kotoisaksi kyseisillä paikkakunnilla - sinäkin taidat olla yksi heistä ;) ?

Ap

No voihan sitä muuttaa jollekin toiselle pikkupaikkakunnalle?!

Jos meinaan edulliset tontit kiinnostaa.

Itse muutin Helsingistä pikkupaikkakunnalle 37-vuotiaana ja olen tuon taivaallisen ulkona siitä, sattuuko joku puhumaan meistä jotain, eikä se minua niin häiritse, vaikka sattuisi. En tunne juuri ketään, eikä minua niin kiinnosta tunteakaan, olen lähikaupungissa 20km:n päässä töissä ja olen siellä harrastusporukoissa tutustunut ihmisiin, jotka taas puolestaan ovat eri pikkupaikkakunnilta.

Minä nautin luonnosta ja siitä, että joka paikassa ei tungeksi muita ihmisiä <3 Sekä tietysti isosta omasta tontista ilman naapureita aidan takana.

Ap puhuu omasta perheestään, jonka tapasi isänpäiväviikonloppuna. Raasu sitten kuvittelee, että paikkakunnissa ihan kaikki ovat samanlaisia. Kyllä vaan minäkin tiedän, että täällä meidän pikkupaikkakunnalla on kaikenmoisia juoruakkoja ja sellaisia sukuja, joissa ei osata puhua mistään asioista, vaan kaikki keskustelut ovat muiden ihmisten tekemisistä. Minun ei onneksi ole mikään pakko viettää suuremmin aikaa näiden juorupiirien kanssa, kun muutakin on tarjolla.

Siksi säälin ap:n kaltaisia, jotka eivät tajua, että valitsemalla seuransa paremmin ei tarvitsisi ahdistua. Ap saa kyllä asua Helsingissä niin paljon kuin sielu sietää. Mutta pikkupaikkakunnan ilmapiiri on vain tekosyy asumispaikan valinnalle. Oikea syy on se, että ap ei osannut pikkupaikkakunnalla hakeutua mieleiseensä seuraan vaan tarvitsi välimatkaa, ennen kuin pystyi vähän irtautumaan totutusta seurasta.

Niitä juoruakkoja ja ukkoja löytyy myös kaupungeista. Niitä ei ehkä helposti huomaa koska porukkaa on paljon. Mutta usko pois, niitä on.

Minua ei saa enää koskaan hapannaamojen pariin kaupunkiin :) Eihän ne tee mitään muuta kuin jurottaa eikä naapuriakaan uskalleta moikata :O

Täällä pystyy vanhan pariskunnankin kanssa vaihtaa kuulumiset postilaatikolla hymyssä suin, kaupassakin voi oudon ihmisen kanssa vaihtaa muutaman sanan :) Ihanan sosiaalisia! Olen kotoisin tätäkin pienemmältä kylältä missä kaikki tuntee edelleenkin kaikki. Kyllähän sielläkin juorut lensi kun ei paljoa ole tekemistä, mutta kasvoihan sitä sitten sellaisia ihmisiä jotka eivät välitä mitä muut puhuu :)

Nämä ketjut on ihania :) Tänne tulee aina muutama pikkukyläuskovainen selittämään, miten ap ja muut kaupungeissa viihtyjät ovat itse asiassa väärässä. Kun kyseessähän on ap:n (ja tässä tapauksessa Jukkapojan) subjektiiviset kokemukset. Hänhän aloituksessa sanoi, että ymmärtää joidenkin siellä viihtyvän.

Itse olen kasvanut pohjoisessa pienessä kunnassa, opiskellut keskikokoisessa yliopistokaupungissa ja sen jälkeen asunut useammassakin maailman metropolissa. Takaisin en menisi.

Ap, sohaisit nyt muurahaispesään. Pikkukaupunkeja ei saa arvostella. On ihan väärä mielipide, ettei tykkää pikkukaupungeista. Niissä on kaikki hyvin ja nissä asuu onnellisia ihmisiä, ja sieltä löytyvät ihan kaikki palvelut mitä Helsingistäkin.

Helsingistä taas ei saa tykätä, koska se on kamala paikka. Ja liian pieni ja ahdas. Eikä siellä ole palveluita. Vain pahat ihmiset viihtyvät Helsingissä.

Tässä faktat. Nämä eivät ole miepidekysymyksiä.

Jännästi huomaa, miten sosiaalisella kanssakäymisellä naapurien kanssa tarkoitetaan ihan eri asioita. On päähänpinttymä, että kaupungissa ihmiset eivät tunne naapureitaan edes ulkonäöltä, ja maalla suorastaan pursutaan lähimmäisenrakkautta. Itse asiassa ajattelin ennen itsekin näin, mutta toisaalta kun seuraan esim. äitini elämää maalaiskaupungissa, niin se sisältää kyllä ehtaa juttelua naapurien kanssa, mutta toisaalta kaikki (siis myös äitini) kurkkivat verhojen välistä minne kukin menee. Kysyisivät suoraan, jos kiinnostaa. Minun pitäisi kyläillessäni myös lymyillä verhon suojissa ja katsoa, miten kamalan räikeän värisen takin naapuri on ostanut, rikkaan miesystävänsä rahoilla toki, kyseessä ihminen, jota en todellakaan tunne. Olisi ihanaa asua maaseudulla lämminhenkisessä yhteisössä, mutta ennalta ei ikinä tiedä, millaiseen hourulaan joutuisi. Kaupungissa on valinnanvaraa, jota maalla ei ole. Eli molempi parempi tai pahempi.