Saako tädin miestä kutsua sedäksi, ja sedän vaimoa tädiksi?

Ei saa sanoa sedäksi tai tädiksi sellaista, joka sitä ei ole. Rikoslain 21 luvussa selvästi kielletään asiaton sedättely ja tädittely. Vähimmäistuomio sakkoa, enimmäistuomio 3 kk ehdollista vankeutta.

Oikeesti: Mitäpä jos kysyisit asianomaisilta itseltään. Me muut emme mitenkään voi tietää miten he suhtautuvat asiaan.

Saa sedätellä ja täditellä.

Saa sedätellä ja täditellä.

Jos olet pikkulapsi, niin saat sanoa sediksi ja tädeiksi ihan kaikkia aikuisia, jotka eivät ole sinulle sukua. Muuten kuulostaa hassulta ja harhaanjohtavalta. Se sinun miehesi luulee esittelytilanteessa, että nämä ihmiset ovat sinun äitisi ja isäsi sisaruksia, vaikka eivät olekaan.

no riippuu ihan tilanteesta. Jos kaikille ok ja lapset pieniä vielä nii sitte, mutta suomes ny muutenki harvemmin puhutelles sanotaan anne tädiksi tai ilpo sedäksi.

Meillä nii et kummini (joka on myös täti) erosi kummisedästäni ja meni nyt monen vuoden jälkeen uudelleen naimisiin ja minun pitäs ny muka kutsua tätä uutta miestä sedäksi...olen 22 joten tuntuu äärettömän typerältä.

Miten ap oikein aikoi muotoilla tämän esittelynsä: "Tässä on Markku-setä ja tässä Leena-täti"? Eihän tuossa ole mitään järkeä. Aikuinen ihminen esittelee sukulaisensa ihan etu- ja sukunimeltä ja mainitsee perään, että kyseessä äitini veli tms.

Olen kutsunut noilla nimityksillä tätieni, setäni ja enoni puolisoita. Mun mielestä se on luonnollista, mä pidän heitä sukulaisina siinä missä verisukulaisiakin. Ja sanon ainakin yhtä serkkuani lapselle aina hänen Minna-tädikseen. Myös isotädit, -setä ja -eno ovat lapselle tätejä, setä ja eno ja pikkuserkut serkkuja. Ei oo niin nuukaa.

Minä kutsun tavallisesti puheessa tätien, setien ja enojen puolisoita tädeiksi tai sediksi, jos jokin määre pitää ylipäänsä antaa. Useimmiten etunimi riittää. Jos tuntuu tarpeelliselta, voin selittää tarkemmin, että kyseessä on enoni vaimo tai tätini mies, eikä "oikea" setä, mutta harvoin sellaisia tilanteita on tullut.

Oikeastaan ainoa tilanne, jossa olen korostanut, että kyseessä ei ole verisukulainen on kummitätini, eli setäni vaimon, kohdalla, jolla on vakava perinnöllinen sairaus. Siitä puhuessa on joskus tullut sanottua, että kyse ei ole verisukulaisesta.

Itse käytän tuollaisia nimityksiä arkipuheessa kyllä. Jos olen lähdössä viikonloppukylään äitini veljen ja tämän vaimon luo, voin sanoa työkaverille, että menen "enolleni ja tädilleni". Tai kertoa naapurille, että "saimme tämän ryijyn häälahjaksi tädiltäni ja sedältäni", kun kyseessä ovat isäni sisar ja tämän mies.

Epävirallisesssa esittelytilanteessakin sanoisin että "tässä on Kaija ja Markku, mun tätini ja setäni".

[quote author="Vierailija" time="08.11.2013 klo 08:41"]

Olen kutsunut noilla nimityksillä tätieni, setäni ja enoni puolisoita. Mun mielestä se on luonnollista, mä pidän heitä sukulaisina siinä missä verisukulaisiakin. Ja sanon ainakin yhtä serkkuani lapselle aina hänen Minna-tädikseen. Myös isotädit, -setä ja -eno ovat lapselle tätejä, setä ja eno ja pikkuserkut serkkuja. Ei oo niin nuukaa.

[/quote]

Samaa mieltä. Mullekin myös tätien, setien ja enojen puolisot on ihan yhtä sukulaisia kuin ne "oikeat" verisukulaisetkin.

Ja musta olisi epäkohteliasta erotella ja olla kutsumatta esimerkiksi tätini miestä sedäksi. En siis häntä itseään tietysti puhuttele "Pekka-sedäksi" vaan ihan Pekaksi, mutta jos vaikka kadulla ystäväni kanssa törmään häneen ja pysähdymme vaihtamaan pari sanaa, esittelen heidät sanomalla että "tää on ystäväni Linda ja tämä on setäni Pekka".