Onko sinusta 40v nainen liian vanha saamaan vauvan?
Kommentit (141)
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:10"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 12:30"]
Täällä taas huutelee ne max 5-vuotiaiden päälle 45-vuotiaat vanhemmat, kuinka on niin helppoa ja jaksaa hyvin... Tulkaa kertomaan sitten 15 vuoden päästä kuinka sitten jaksatte kun olette jo päälle kuusikymppisiä ja lapset on teinejä/nuoria aikuisia ja vielä vanhemmissaan kiinni. Päälle nelikymppisenä lapsia hankkivat ovat äärimmäisen itsekkäitä, kun eivät ajattele muuta kuin omaa etuaan! Ajattelisitte niiden lasten tulevaisuutta, eikä aina sitä omaa persettä!!
[/quote]
Sain kaksi nuorinta lastani ollessani yli 40-vuotias. Nyt he ovat jo nuoria aikuisia ja hyvin olen jaksanut vauva-ajoista tähän asti - ja nyt mummonakin.
Mikä lasteni tulevaisuudessa on mielestäsi vikana?
[/quote]
Näin palstaelämässä. Oikeassa elämässä onkin sitten toisin......
Jokainen, joka tuntee näitä 50v ekaluokkalaisen äitejä, tietää mitä tarkoitan...
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:12"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:07"]
Kummasti se menee niin, että palstamammulit on niin jaksavia ja niiden lapset niin kehuttuja ja hyviä.
Oikeassa elämässä, mitä olen nähnyt, niin nämä päälle 40v lapsensa tehneet äidit on tosi väsyneitä ja työkaverinakin melko..hmm...rasittavia. Väsyttää ja ahistaa, kun on niin kiire ja on sitä ja tätä ja ei saa koskaan levätä jne...
[/quote]
Ehkä se johtuu siitä että noi 40v oikeasti tekee töitä eikä juoruile ma-ti puhelimessa mitä tuli tehtyä viikonloppuna, ke voi mennä pari työhommaa taukojen lomassa ja to-pe taas jatkuu puhelinrumba sen merkeissä mitä tehdään viikonloppuna.... Näitä meillä...
[/quote]
Nämä 45 vuotiaat taaperoiden äidit laahautuvat töihin kerjäämään säälipisteitä, kun ovat niin väsyneitä. Oikeasti jokainen, kenellä on tällainen vanhana lapsensa saanut työkaveri, tietää tarkalleen, millainen se on.
Todellisuus on niin toisenlaista, kuin mitä nettiin kirjoitellaan.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:07"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:03"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 12:59"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 12:56"]
Myöntäkää vain pois nelikymppiset että olette psyykkisesti kehittyneet jälkijunassa kun olette jatkaneet teini-ikää jopa sinne neljäänkymmeneen ikävuoteen asti, ennen kuin olette kyenneet luopumaan siitä 'omasta elämästä'ja itsenäisyydestä ja pystyneet ottamaan vastuuta niin omasta kuin lasten elämästä ja vieläpä jakamaan arjen puolison kanssa! Kyllä viimeistään kolmekymppisenä pitäisi pystyä ottamaan vastuuta elämästään ja tehdä ne elämän tärkeimmät päätökset, eikä vitkutella sinne neljäänkymmeneen!
[/quote]
En tiedä mitä sä tarkoitit tällä, mutta mun teini-ikä ilmeisesti loppui 25v, kun sain esikoisen, mutta ei se ole estänyt mua tekemästä lapsia 41 veenä vielä.
Eiköhän se mene niin, että kun on nuorena lapset tehnyt, niin usein niidenkin teini-iässä taantuu itsekin teiniksi. On niin nähty.
[/quote]
Tarkoitin siis niitä kantturoita ketkä alkaa vasta harkitsemaan esikoista.
[/quote]
Jos se "kanttura" ei ole löytänyt sopivaa isäehdokasta ajoissa? Oletko itse niitä jotka jakaa persettä ensimmäiselle vastaantulijalle, jotta ei vaan jää liian vanhaksi äidiksi?
[/quote]
En, vaan alle 30v. onnellisesti naimisissa ja yksi lapsi. Nehän on ne päälle kolmekymppiset ketkä sikiää yhden illan tuttavuuksille ja alkaa yksinhuoltajiksi jotta eivät vain jääsi yksin.
Niin ja tuttavani kertoi, että hänen lastaan kiusataan koulussa siksi, että isi ja äiti on niin vanhoja. Lapsesta tuntui aika pahalta.
Onko kenellekään tullut mieleen, että lapsen saaminen vanhempana ei välttämättä ole tietoinen päätös, vaan pikemminkin olosuhteiden pakosta syntyvä? Itse olen 36, enkä ole parisuhteessa, mutta lapsia olisi ihana saada. Jos tapaan vaikka huomenna tulevan mieheni, voin hyvinkin olla nelikymppinen siinä vaiheessa, kun tulen raskaaksi. En olisi toivonut olevani tässä tilanteessa ikinä, mutta minkäs teet. Kaikilla ei käy flaksi nuorena, jos koskaan.:(
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:13"]
Voi hyvää päivää. Odotan nyt kolmatta lastani nelikymppisenä (kolmannesta kierrosta tulin raskaaksi). Ei mulla mitään vaivoja ainakaan ole, edes raskaus- saati vanhuudenvaivoja. unta tarvitsen vähemmän kuin nuorena, muutoin olen rauhallisempi ja seesteisempi, en väsyneempi. Liikuntaa harrastan neljä kertaa viikossa, myös raskausaikana.
Olen liian vanha saamaan lapsia, kun terve munasolu ei enää irtoa tai olen liian vaivainen. Sitä en ole vielä 40-vuotiaana. Tosin tiedän, että moni on rapakunnossa jo kolmekymppisenä.
[/quote]
Et siis uskalla miettiä tätä asiaa toiselta kannalta.Eli olet se sormet korvissa mölisevä äiti, joka hokee, että minä kyllä jaksan, minä kyllä jaksan.
Helpompi iäkkäämmille äideille olisi se, että asiasta uskaltaisitte puhua, ettekä pitäisi kulissia kaksin kourin yllä. Helpompaa teille itsellennekin.
Tämän palstan myötä alan kyllä pitää näitä mummoäitejä aika tyhminä. Kukaan ei tunnu yhtään miettivän, riittääkö omat resurssit myös siihen, että se lapsi pitää kasvattaa isoksi. Pim, jokaiseen vauvakuumeeseen pitää saada vauva ja sen pidemmälle ei ajatella.
Fiksuna pitäisin ihmistä, joka edes miettii, jaksaakohan sitten, kun ikää tulee lisää. Mutta ei, nämä mummoäidit vain jankkaa, että riittää, kun olen jaksanut yövalvomiset.
Näiden täytyy kyllä olla ihmisinä ihan oma lajinsa. Ei voi muuta sanoa.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:22"]
Tämän palstan myötä alan kyllä pitää näitä mummoäitejä aika tyhminä. Kukaan ei tunnu yhtään miettivän, riittääkö omat resurssit myös siihen, että se lapsi pitää kasvattaa isoksi. Pim, jokaiseen vauvakuumeeseen pitää saada vauva ja sen pidemmälle ei ajatella.
Fiksuna pitäisin ihmistä, joka edes miettii, jaksaakohan sitten, kun ikää tulee lisää. Mutta ei, nämä mummoäidit vain jankkaa, että riittää, kun olen jaksanut yövalvomiset.
Näiden täytyy kyllä olla ihmisinä ihan oma lajinsa. Ei voi muuta sanoa.
[/quote]
Sain nuorimmat lapsei ollessani yli 40-vuotias.
Heidän elämänsä on ollut jopa helpompaa ja yltäkylläisempää kuin nuorempana saamieni lasten. On ollut enemmän aikaa ja rahaa satsata heihin.
Fiksuiksi aikuisiksi ovat kaikki kuitenkin kasvaneet.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:25"]
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:22"]
Tämän palstan myötä alan kyllä pitää näitä mummoäitejä aika tyhminä. Kukaan ei tunnu yhtään miettivän, riittääkö omat resurssit myös siihen, että se lapsi pitää kasvattaa isoksi. Pim, jokaiseen vauvakuumeeseen pitää saada vauva ja sen pidemmälle ei ajatella.
Fiksuna pitäisin ihmistä, joka edes miettii, jaksaakohan sitten, kun ikää tulee lisää. Mutta ei, nämä mummoäidit vain jankkaa, että riittää, kun olen jaksanut yövalvomiset.
Näiden täytyy kyllä olla ihmisinä ihan oma lajinsa. Ei voi muuta sanoa.
[/quote]
Sain nuorimmat lapsei ollessani yli 40-vuotias.
Heidän elämänsä on ollut jopa helpompaa ja yltäkylläisempää kuin nuorempana saamieni lasten. On ollut enemmän aikaa ja rahaa satsata heihin.
Fiksuiksi aikuisiksi ovat kaikki kuitenkin kasvaneet.
[/quote]
ja se tosielämä sitten....
terveisin palstaprovo, joka on 60v ja kenellä on täysi-ikäisiä lapsia, jotka saatu päälle nelikymppisenä
Ihan hirveän uskottavaa onkin :D
Alle 25-vuotiaiden vanhempien riski saada Down-lapsi on yksi 2000:sta, mutta yli 40-vuotiailla äideillä riski on jo yksi 100:sta ja yli 45-vuotiailla yksi 25:stä.Myös kaikkien muiden komplikaatioiden riski nouse iän myötä.
Sain nuorimmaiseni 40 vuotiaana sopivassa iässä. Mieheni mummo sai muuten kaksoset 45 vuotiaana. Hoiti maatilan ohessa omat vauvat (ja taaperot) ja jo aikuisten lastensa vauvat koska äitiyslomat oli tuolloin niin lyhyitä.
On.
En niinkään down-riskien tms. takia, vaan ihan vain sen takia että nelikymppinen ei ihan oikeasti enää jaksa niitä yöheräilyjä jne.
No ei ole, miksi ihmeessä olisi. Jos haluaa silloin lapsen, niin miksi jättäisi sellaisen tekemättä.
Minusta alkaa kyllä olla, ihan terveysriskit niin äidin kuin lapsen ja myös se, kun lapsi menee kouluun. äiti on jo ihan mummoikäinen, moni on jo mummo siinä iässä, ei ollenkaan kiva lapselle, täytyy ottaa se lapsikin huomioon!
En tiedä muista. Itse olisin. Haluan tehdä elämässäni jotain muutakin, kuin elää pikkulapsivaihetta.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:31"]
Minusta alkaa kyllä olla, ihan terveysriskit niin äidin kuin lapsen ja myös se, kun lapsi menee kouluun. äiti on jo ihan mummoikäinen, moni on jo mummo siinä iässä, ei ollenkaan kiva lapselle, täytyy ottaa se lapsikin huomioon!
[/quote]
Ahaa,no mä en vielä pitkää aikaan voi olla mummo kun mun ainokainen 5v ja hälle sisarusta mietin. ap siis.
On ja ei.Oma äitini sai kaksi poikaa yli nelikymppisenä ja jaksoi näiden kanssa hyvin, mutta koska hän kuoli 45-vuotiaana, voi sanoa, että oli sittenkin liian vanha.
[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:31"]
Minusta alkaa kyllä olla, ihan terveysriskit niin äidin kuin lapsen ja myös se, kun lapsi menee kouluun. äiti on jo ihan mummoikäinen, moni on jo mummo siinä iässä, ei ollenkaan kiva lapselle, täytyy ottaa se lapsikin huomioon!
[/quote]
Tuo on kyllä pöljä syy. Lapsi siis mielummin on syntymättä kuin syntyy nelikymppiselle? Miten tuosta saa varmuuden? Mitä jos se lapsi olisikin halunnut syntyä? Lapset nolostelee vanhempiaan aina.
Ei ole. Itseäni ei olisi. Mummoni sai esikoisen vasta päälle nelikymppisenä ja sitten kuopuksen myöhemmin. itse sain myös kuopukseni yli 40-vuotiaana.
Mitään vikaa tms. Ei ole ollut. Esim. Itse raskauduin heti, kun sitä toivoimme.
Voi hyvää päivää. Odotan nyt kolmatta lastani nelikymppisenä (kolmannesta kierrosta tulin raskaaksi). Ei mulla mitään vaivoja ainakaan ole, edes raskaus- saati vanhuudenvaivoja. unta tarvitsen vähemmän kuin nuorena, muutoin olen rauhallisempi ja seesteisempi, en väsyneempi. Liikuntaa harrastan neljä kertaa viikossa, myös raskausaikana.
Olen liian vanha saamaan lapsia, kun terve munasolu ei enää irtoa tai olen liian vaivainen. Sitä en ole vielä 40-vuotiaana. Tosin tiedän, että moni on rapakunnossa jo kolmekymppisenä.