Onko sinusta 40v nainen liian vanha saamaan vauvan?

Miehille se on aika rankkaa. Juuri kun luuli pääsevänsä elämään naisensa kanssa a´kahden, alkoi vauvarumba uudelleen

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 22:01"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 21:34"]

Lisätäkseni vielä kavereistani esim. lastentarhanopettajat ja luokanopettajat. Näillä aloilla on tuhansia ja taas tuhansia naisia Suomessa ja näillä aloilla saadaan kyllä lapsia aika nuorena, jo opiskeluaikana.

[/quote]

mUTTA  nehän onkin sellasia amisammatteja. Niihin lukee vain ne pupiruusut, jotka vääntää kakaroita irtosuhteisiin

[/quote] Akateemisia ne on.

Parempi saada 40-vuotiaana lapsia kuin ettei saa milloinkaan!

Joo no eipä ole mitään vikaa sairaanhoitajassa tai kätilössäkään. Töitä pitää tehdä niissäkin eivätkä tosiaan ole mitään amisjuttuja. Lukio pitää olla suoritettu ja koulutus kestää 3,5,5-4 vuotta.

Olisi hienoa lukea jonkun rehellisen mamman kirjoitus siitä, että väsytti ja joskus mietti, oliko tässä edes järkeä. SellAINEN oikea kokemus kaiken tämän teennäisen siirapin keskellä

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 14:57"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 14:28"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:31"]

En tiedä muista. Itse olisin. Haluan tehdä elämässäni jotain muutakin, kuin elää pikkulapsivaihetta.

[/quote]

Juuri noin ajattelen itsekin. Onneksi lapset tuli tehtyä alle 3-kymppisenä. Jollekin toiselle voi sopia hyvinkin saada lapset vanhempana.

[/quote]

Mitä muuta ihminen voin haluta elää, kuin pikkulapsivaihetta. Se on ihanaa. Minä olen bilettämiseni bilettänyt ja ryypännyt ihan tarpeeksi, joten voin nyt keskittyä vanhemapana taaeroiden kanssa elämään ja tarjota heille kaiken.

Kaikilla ei ole kiire päästä lapsista eroon ja notkumaan baaritiskille kehäraakkina. Mikään ei ole säälittävämpää, kuin entinen teiniäiti, joka on jo mummo 40 vuotiaana ja tupakanpolttamalla äänellä raakkuu baarissa tiskillä iskien miehiä

[/quote]

Haluaisin nukkua joskus viikonloppuaamuisin pitkään ja juoda aamukahvin rauhassa. Onneksi lapset kasvaa. Tulisin hulluksi jos tätä jatkuisi vielä monta vuotta.

Kyllä mä olen saanut nukkua pitkään aamuisin ja juoda rauhassa kahvini vaikka lapsia on neljä ja nuorinkin vasta 3v. T:mummoäiti

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 22:58"]

Kyllä mä olen saanut nukkua pitkään aamuisin ja juoda rauhassa kahvini vaikka lapsia on neljä ja nuorinkin vasta 3v. T:mummoäiti

[/quote]

No mä en. En jää kaipaamaan näitä aamuja.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:59"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:43"]

Tiedättekö mikä minua vaivaa eniten vanhoissa vanhemmissa?

Se, että ne kasvattaa kilttejä nössöjä, jotka ovat pikkuvanhoja ja liian fiksuja ikäisikseen. Olen tavannut tytöt, joiden äiti oli 43 ja 45 kun sai tyttärensä. Tytöt eivät osaa esim. leikkiä normaalisti kylässä, vaan pikkuvanhoina keskustelevat vanhempien kanssa kahvipöydässä. Lapsen pitää saada olla lapsi, eikä pikkuaikuinen.

Nuorekkaalta nelikymppiseltä voi vielä normaaliksi kasvattaminen onnistuakin.

Miksi et tehnyt lapsia heti toinen toisensa perään? Se olisi ollut järkevä vaihtoehto.

[/quote]

Tuntemissani vanhoina tehdyissä lapsissa minua häiritsee se, kuinka näkymättömiä he ovat.

Ollaan hiljaa, kun äitiä väsyttää, ollaan kiltisti, ettei äiti suutu, kun sillä kolottaa lonkkaa, mennään kaverin luo, kun isi ja äiti on töiden jälkeen niin väsyneitä ja haluaa levätä.

Kun se ei riitä, että jaksatte sen vauva-ajan valvoa. Vanhojen vanhempien lapset on monesti ihan hukassa, kun se jaksaminen ei monesti riitä muuta kuin sen ihanan vauvakuumeajan ja vauva-ajan yli

[/quote]

Itse olen saanut lapseni 28- ja 32-vuotiaana, mutta olen ehkä sitten mieleltäni jotenkin vanha kun tosiaan ajattelen että lapset eivät kylässä riehu ja remua miten sattuun, eikä meillä kotonakaan tarvitse huutaa. Tämäkin nyt on ilmeisesti vikaa ja väärin?

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:40"]

ja se tosielämä sitten....

terveisin palstaprovo, joka on 60v ja kenellä on täysi-ikäisiä lapsia, jotka saatu päälle nelikymppisenä

Ihan hirveän uskottavaa onkin :D

[/quote]

En ole mikään provo ja olen yli 60-vuotias.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 14:06"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:40"]

ja se tosielämä sitten....

terveisin palstaprovo, joka on 60v ja kenellä on täysi-ikäisiä lapsia, jotka saatu päälle nelikymppisenä

Ihan hirveän uskottavaa onkin :D

[/quote]

En ole mikään provo ja olen yli 60-vuotias.

[/quote]

juu juu :D

ja minä olen supermamma, joka synnytti viitoset 48 vuotiaana ja olen timmi ja sen jälkeen luin itseni yliopistossa lääkäriksi ja lapset on kaikki saaneet nobel-palkinnon ja olen nyt 79 vuotias

Tunnen olevani liian vanha saamaan vauvan nyt 40 vuotiaana :( Sain esikoisen vasta vähän alle 40 v. Kärsin lapsettomuudesta melkein 10 vuotta, ja hedelmöityshoidoilla tämä esikoinen saatiin. Nyt on pakkasessa odottamassa vielä useita alkioita. Vauva-ajan jaksoin ihan normaalisti. Taaperostakin olen selvinnyt vielä hyvin. Eniten pelottaa se aika 10, 20, 30 vuoden päästä. Olen aina tuntenut suurta surua minun ja lapseni välisestä ikäerosta. Kunpa hän olisi halunnut syntyä jo aiemmin :( Olin kuitenkin niin itsekäs, etten antanut lapsettomuudelle periksi, ja jatkoin hoitoja vuodesta toiseen. Useita keskenmenojakin ehti siinä välissä tulla. Nyt pitäisi sitten päättää mitä alkioille tehdään. Haluaisin niin esikoiselle kaverin. Voihan olla ettei alkioista tule enää mitään, mutta voinko jättää edes yrittämättä ja "heittää ne menemään". Ikäero minun ja toisen lapsen välillä olisi entistä suurempi. Isoja asioita...

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 14:19"]

Tunnen olevani liian vanha saamaan vauvan nyt 40 vuotiaana :( Sain esikoisen vasta vähän alle 40 v. Kärsin lapsettomuudesta melkein 10 vuotta, ja hedelmöityshoidoilla tämä esikoinen saatiin. Nyt on pakkasessa odottamassa vielä useita alkioita. Vauva-ajan jaksoin ihan normaalisti. Taaperostakin olen selvinnyt vielä hyvin. Eniten pelottaa se aika 10, 20, 30 vuoden päästä. Olen aina tuntenut suurta surua minun ja lapseni välisestä ikäerosta. Kunpa hän olisi halunnut syntyä jo aiemmin :( Olin kuitenkin niin itsekäs, etten antanut lapsettomuudelle periksi, ja jatkoin hoitoja vuodesta toiseen. Useita keskenmenojakin ehti siinä välissä tulla. Nyt pitäisi sitten päättää mitä alkioille tehdään. Haluaisin niin esikoiselle kaverin. Voihan olla ettei alkioista tule enää mitään, mutta voinko jättää edes yrittämättä ja "heittää ne menemään". Ikäero minun ja toisen lapsen välillä olisi entistä suurempi. Isoja asioita...

[/quote]

Jospa olisit onnellinen siitä, mitä olet saanut.

Tästä tulee mieleen niin eräs naapuri tästä läheltä. Halusi pienen tauon raskaaseen kolmivuorotyöhön ja päätti tehdä iltatähden, kun tytöt olivat jo 14 ja 15v. Nuorimalla lapsella on kuolemaan johtava lihasrappeumasairaus ja tulee kuolemaan ennen 20 ikävuotta. Elämä on tällä hetkellä kuntousta ja fysioterapiaa ja henkilökohtaisia avustajia ja kuoleman odotusta.

En siis meinaa sitä, että pitäisi tällaisia pelätä. Mutta tämä auttoi minua näkemään, että olen onnellinen siitä, mitä olen saanut, enkä hamua koko ajan lisää. Joten jätin sen iltatähden tekemättä ja nykyään olen todella tyytyväinen tästä päätöksestä.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 14:19"]

Tunnen olevani liian vanha saamaan vauvan nyt 40 vuotiaana :( Sain esikoisen vasta vähän alle 40 v. Kärsin lapsettomuudesta melkein 10 vuotta, ja hedelmöityshoidoilla tämä esikoinen saatiin. Nyt on pakkasessa odottamassa vielä useita alkioita. Vauva-ajan jaksoin ihan normaalisti. Taaperostakin olen selvinnyt vielä hyvin. Eniten pelottaa se aika 10, 20, 30 vuoden päästä. Olen aina tuntenut suurta surua minun ja lapseni välisestä ikäerosta. Kunpa hän olisi halunnut syntyä jo aiemmin :( Olin kuitenkin niin itsekäs, etten antanut lapsettomuudelle periksi, ja jatkoin hoitoja vuodesta toiseen. Useita keskenmenojakin ehti siinä välissä tulla. Nyt pitäisi sitten päättää mitä alkioille tehdään. Haluaisin niin esikoiselle kaverin. Voihan olla ettei alkioista tule enää mitään, mutta voinko jättää edes yrittämättä ja "heittää ne menemään". Ikäero minun ja toisen lapsen välillä olisi entistä suurempi. Isoja asioita...

[/quote]

Ei kannata liikaa lukea tällaisia keskusteluja, joissa keskustelu ei tahdo pysyä oikein asiallisena. Tiedät itse oman elämäsi ja voimavarasi ja miltä siinä tuntuisi uuden vauvan kanssa. Luota itseesi ja omiin tuntemuksiisi. Yhden lapsen kanssa pystyy antamaan lapselleen mahtavasti aikaa ja huomiota, se ei ole mikään huono vaihtoehto. Seuraa saa muutenkin kuin sisaruksista. Mutta jos oikeasti haluat vauvan ja tunnet jaksavasi, älä mieti muiden mielipiteitä.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:31"]

En tiedä muista. Itse olisin. Haluan tehdä elämässäni jotain muutakin, kuin elää pikkulapsivaihetta.

[/quote]

Juuri noin ajattelen itsekin. Onneksi lapset tuli tehtyä alle 3-kymppisenä. Jollekin toiselle voi sopia hyvinkin saada lapset vanhempana.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:37"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:29"]

On. 

En niinkään down-riskien tms. takia, vaan ihan vain sen takia että nelikymppinen ei ihan oikeasti enää jaksa niitä yöheräilyjä jne.

[/quote]

Puhu vain omasta puolestasi. Itse en olllut nelikymppisenä tuollainen jaksamaton, enkä ole vieläkään, lähes viisikymppisenä. Lapset sain 41- ja 43-vuotiaana, ei mitään jaksamis- eikä muitakaan ongelmia. Toki ymmärrän että optimaalinen ikä olisi ollut 10 v aiemmin, mutta tapasin mieheni vasta kun olin 39...

[/quote]

En puhu omasta puolestani koska olen ymmärtänyt tehdä lapseni 25 - 31 -vuotiaana. Nyt kun olen 40-vuotias, voin keskittyä heihin ja heidän teini-iän tuomiin ongelmiinsa, poislukien nuorimmainen joka on vielä alle 10-v. Me teemme paljonkin yhdessä, laskettelemme jne. Kyseessä ei siis ole mikään "mun ongelmani". 

Lisäksi itse haluan olla kohtalaisen nuori vielä siinä vaiheessa kun, tai oikeastaan jos, minusta tulee mummi.

Olen nähnyt ihan riittävästi noita äitejä jotka haluavat sen lapsen, omasta iästä viis, ja lapsihan se siinä on se, joka kärsii. Äiti vaan toteuttaa omia unelmiaan "koska minulla on oikeus". Jos ei tarpeeksi ajoissa ole lasta saanut, niin ei sitä kuulu silloin saadakaan.

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:15"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:12"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:07"]

Kummasti se menee niin, että palstamammulit on niin jaksavia ja niiden lapset niin kehuttuja ja hyviä.

Oikeassa elämässä, mitä olen nähnyt, niin nämä päälle 40v lapsensa tehneet äidit on tosi väsyneitä ja työkaverinakin melko..hmm...rasittavia. Väsyttää ja ahistaa, kun on niin kiire ja on sitä ja tätä ja ei saa koskaan levätä jne...

[/quote]

Ehkä se johtuu siitä että noi 40v oikeasti tekee töitä eikä juoruile ma-ti puhelimessa mitä tuli tehtyä viikonloppuna, ke voi mennä pari työhommaa taukojen lomassa ja to-pe taas jatkuu puhelinrumba sen merkeissä mitä tehdään viikonloppuna.... Näitä meillä...

[/quote]

Nämä 45 vuotiaat taaperoiden äidit laahautuvat töihin kerjäämään säälipisteitä, kun ovat niin väsyneitä. Oikeasti jokainen, kenellä on tällainen vanhana lapsensa saanut työkaveri, tietää tarkalleen, millainen se on. 

Todellisuus on niin toisenlaista, kuin mitä nettiin kirjoitellaan.

[/quote]

Eivätpä nuo ole kukaan koskaan valittaneet. Anteeksi työkaverit, jos teistä olen vanha ja väsynyt ja kerjään säälipisteitä. =D

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 14:28"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 11:31"]

En tiedä muista. Itse olisin. Haluan tehdä elämässäni jotain muutakin, kuin elää pikkulapsivaihetta.

[/quote]

Juuri noin ajattelen itsekin. Onneksi lapset tuli tehtyä alle 3-kymppisenä. Jollekin toiselle voi sopia hyvinkin saada lapset vanhempana.

[/quote]

Mitä muuta ihminen voin haluta elää, kuin pikkulapsivaihetta. Se on ihanaa. Minä olen bilettämiseni bilettänyt ja ryypännyt ihan tarpeeksi, joten voin nyt keskittyä vanhemapana taaeroiden kanssa elämään ja tarjota heille kaiken.

Kaikilla ei ole kiire päästä lapsista eroon ja notkumaan baaritiskille kehäraakkina. Mikään ei ole säälittävämpää, kuin entinen teiniäiti, joka on jo mummo 40 vuotiaana ja tupakanpolttamalla äänellä raakkuu baarissa tiskillä iskien miehiä

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:15"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:12"]

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 13:07"]

Kummasti se menee niin, että palstamammulit on niin jaksavia ja niiden lapset niin kehuttuja ja hyviä.

Oikeassa elämässä, mitä olen nähnyt, niin nämä päälle 40v lapsensa tehneet äidit on tosi väsyneitä ja työkaverinakin melko..hmm...rasittavia. Väsyttää ja ahistaa, kun on niin kiire ja on sitä ja tätä ja ei saa koskaan levätä jne...

[/quote]

Ehkä se johtuu siitä että noi 40v oikeasti tekee töitä eikä juoruile ma-ti puhelimessa mitä tuli tehtyä viikonloppuna, ke voi mennä pari työhommaa taukojen lomassa ja to-pe taas jatkuu puhelinrumba sen merkeissä mitä tehdään viikonloppuna.... Näitä meillä...

[/quote]

Nämä 45 vuotiaat taaperoiden äidit laahautuvat töihin kerjäämään säälipisteitä, kun ovat niin väsyneitä. Oikeasti jokainen, kenellä on tällainen vanhana lapsensa saanut työkaveri, tietää tarkalleen, millainen se on. 

Todellisuus on niin toisenlaista, kuin mitä nettiin kirjoitellaan.

[/quote]

Eivätpä nuo ole kukaan koskaan valittaneet. Anteeksi työkaverit, jos teistä olen vanha ja väsynyt ja kerjään säälipisteitä. =D

[/quote]

Tuskinpa se sinulle valittaa. Itse puhuin asiasta pomolle kehityskeskustelussa ja hän myös totesi, että iäkäs, pienen lapsen äiti on kyllä ongelma tiimissämme.

Olen 47 vuotias ja raskaana. Tästä tulee suuren perheemme iltatähti, koska tämän jälkeen tuskin enää luomuna raskaudun. Kaksi mutakin lasta olen saanut 40 vuotta täytettyäni enkä ole huomannut että olisin ollut heidän kanssaan sen väsyneempi kuin olin 30 vuotta sitten esikoisen saadessani.

Jokainen tavallaan ja oman tarinansa mukaan,