NYT tajuan miksi ruotsinkieltä vihataan nykyään koulussa .

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 09:59"]

Kauppakorkeassa oli ainakin 90-luvulla jokin ruotsinkielinen tenttikirja...

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 09:56"]

ei lääkiksessä ole ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja eikä myöskään tenttikirjoja.  Niitä ei ole myöskään oikiksessa eika kauppakorkeassa. Eikä humanistisilla aloilla, eikä tekniikanaloilla

[/quote]

[/quote]

minulla ei koskaan ollut !

Ja olen samaa mieltä kuin ap, miksi ruotsista pitää tehdä turhan vaikea kieli kikkailemalla lääketieteen ja muilla marginaalisilla sanastoilla. 

Ei ihme, että ruotsia inhotaan koulussa nykyään. 

Sama koskee muuten jo yläkoulun englantia. Jotain ihme kierrätyssanastoa ja muuta vastaavaa. Todella hyödyllistä elämän kannalta. 

No ei, kyllä se vastenmielisyys tulee ihan siitä, että ei ole mitään järkevää syytä opiskella ruotsia. Mutta onhan ruotsi sen verran helppo kieli, että jokainen siitä  läpi pääsee. Meillä lapset on ohjeistettu tämän inhokkiaineen kohdalla, että opiskelevat sanoja sen verran, että pääsevät kokeista läpi. Ihan sama, vaikka tulee viitonen, sitä ei kukaan koskaan kysy. Itselläni ruotsi sujui aikanaan ihan hyvin, kasin arvoisesti, mutta en osaa sitä tippaakaan. En muista sanoja, kieliopista puhumattakaan. En ole kertaakaan opintojen jälkeen tarvinnut ruotsia, joten siitä tietysti johtuu unohtaminen ja suunnilleen samoin käy melkein kaikille muillekin.

Ruotsi tosiaan on helppo ja mukava kieli, kun pysytään ihan peruskeskustelun ja uutisten seuraamisen aihealueilla. Ei mahdu minunkaan päähäni, miksi turhaan yritetään opettaa liian vaikeita sanastoja, luulisi, että oppimistulokset puhuisivat puolestaan! Tai siis niiden puute, ruotsiahan osaa kohtuullisella tasolla arviolta suurin piirtein viisi prosenttia lukion käyneistä aikuisista.

Terveisin ällän ruotsista kirjoittanut humanisti, jonka ruotsinkirjojen aihealueet liittyivät muistikuvien mukaan matkusteluun, seurusteluun ja urheiluun.

Kerankin asiaa kielikeskustelussa, eikä vain kiihkoilua.

Todellakin, kieliopetuksen laatu ja oppikirjojen sisältö pitäisi tutkia ja parantaa. Kieliä eivät ekä kaikki tarvitse jokapäiväisessä elmassaan, mutta samaa voi sanoa myös matematiikasta, historiasta, ja monista muista aineista. Mutta kielitaidosta on elämän aikana hyvin usein hyötyä ja iloa.

Ei "pakko"ruotsin vihaaminen edistä yhtikäs mitään, mutta sentyyppisen asenteen taustalla on omat syynsä Tuo opetuksen turhan vaikeaksi, tylsäksi ja jokapäiväiselle elämälle vieraaksi tekeminen on varmaan yksi pääsyistä, ja se on korjattavissa, jos tahtoa löytyy!

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 10:13"]

No ei, kyllä se vastenmielisyys tulee ihan siitä, että ei ole mitään järkevää syytä opiskella ruotsia. Mutta onhan ruotsi sen verran helppo kieli, että jokainen siitä  läpi pääsee. Meillä lapset on ohjeistettu tämän inhokkiaineen kohdalla, että opiskelevat sanoja sen verran, että pääsevät kokeista läpi. Ihan sama, vaikka tulee viitonen, sitä ei kukaan koskaan kysy. Itselläni ruotsi sujui aikanaan ihan hyvin, kasin arvoisesti, mutta en osaa sitä tippaakaan. En muista sanoja, kieliopista puhumattakaan. En ole kertaakaan opintojen jälkeen tarvinnut ruotsia, joten siitä tietysti johtuu unohtaminen ja suunnilleen samoin käy melkein kaikille muillekin.

[/quote]

Minä olen tarvinnut ruotsia, muutin ruotsinkieliselle paikkakunnalle parikymppisenä työn perässä ja asuin siellä monta vuotta. Sanon silti, niin kuin sinäkin, ettei koko kieltä tarvita yhtään mihinkään sellaisilla paikkakunnilla jossa sitä ei käytetä!

Opin hyvin sujuvasti puhumaan ruotsia, koska tarvitsin sitä. Tätä ennen kouluruotsini oli 6 tasoa. Turha vedota mihinkään satunnaisiin tarpeisiin joskus tulevan elämän varrella. Pakko on hyvä motivaattori.

ONhan se hyvä että lukiossa voi oppia halutessaan ruotsia niin hyvin, että sillä pärjäisi ruotsinkielisessä lääkärikoulutuksessakin. Onpahan lisää opiskelumahdollisuuksia suomenkielisillekin kun voi hakea Åbo Akademihin tms. Kaikkein älyttömintä on opetella ruotsia ihan vaan arkitasolla, koska sellaista kielitaitoa ei Suomessa tarvita.

Olen samaa mieltä ap:n kanssa. Ylipäätään kielten opetus on jotenkin todella vanhanaikaisella mallilla täällä meillä päin, ei ihmekään että puhutaan pakkoruotsista kun sitä opetellaan jotenkin todella vastenmielisen, tylsän ja luultavasti melko turhankin mallin kautta.Muille kielille annetaan helpommin anteeksi nämä vanhentuneet mallit koska nehän ovat valinnaisia, eivät pakkopullaa kuten ruotsi. 

Nämä asiat pitäisi muuttaa jo didaktisesti, ei pelkästään pedagogisesti. 

t. kielikoulun käynyt suomenruotsalainen

Ainakin yliopiston ruotsinkielenopettaja kertoi minulle, että ruotsinkielen taitotaso on laskenut: nykyinen L:ä vastaa suurinpiirtein kymmenen vuoden takaista M:ää

Kyllä historian ja biologian tuntemuksesta on suurimmalle osalle hyötyä ihan arkipäivän elämässä. Pitäisin aika pönttönä ihmistä, joka ei osaisi esim. ajoittaa maailmansotia suunnilleen oikeaan ajankohtaan. Ellei tiedä mitään historiasta, ei voi ymmärtää nykypäivääkään. Biologiasta on aika oleellista tietää mm. ihmisen lisääntymisasiat.

Mutta jos joku ihminen ei osaa ruotsia, siinä ei ole mitään ihmeellistä, ei kukaan ajattele, että onpas outo ihminen kun ei osaa ruotsia.

Ei se ole minkäänlaista kiihkoilua jos vastustaa ruotsin pakko-opiskelua, sitä voisivat edelleen opiskella kaikki halukkaat. Muut voisivat valita jonkun  muun kielen, josta todennäköisesti olisi paljon enemmän hyötyä.

Itse kirjoitin ruotsista aikoinaan L, yliopistossa piti lukea tietyt kurssit jne

Valmistuttuani menin töihin yritykseen, jossa kaikki olivat suomenruotsalaisia.  Ymmärsin ja puhuin ruotsia niin että tulin toimeen. Ei ikinä mitään ongelmaa

VAIKKA lukion ruotsinkirjat käsittelivätkin juuri seurustelua, matkustusta, harrastuksia, ostosten tekoa yms sellaista, josta on oikeasti hyötyä oikeass elämässä

Nyt homma vedetty ihan överiksi, lukion kirjat nimenomaan käsittelevät lääketiedettä, politiikka, tekniikka ja muita vastaavia aihealueita joita kukaan ei tarvitse normaalissa elämässään.  Ja siksi ruotsia inhotaan ja kukaan ei sitä halua edes kirjoittaa

olisi kiva tietää, MIKÄ TAHO on kirjat muuttanut tuollaisiksi

Olen satavarma että lukion ruotsinkiellellä EI ruotsinkielisessä lääkärikoulutuksessa pärjää! Terv Sairaanhoitajaksi ruotsiksi opiskellut!

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 10:22"]

ONhan se hyvä että lukiossa voi oppia halutessaan ruotsia niin hyvin, että sillä pärjäisi ruotsinkielisessä lääkärikoulutuksessakin. Onpahan lisää opiskelumahdollisuuksia suomenkielisillekin kun voi hakea Åbo Akademihin tms. Kaikkein älyttömintä on opetella ruotsia ihan vaan arkitasolla, koska sellaista kielitaitoa ei Suomessa tarvita.

[/quote]

Juuri tällaisten ihmisten takia varmaan ruotsi on lukiossa sellaista kun on..... vain muutama prosentti kirjoittaa sen!

[quote author="Vierailija" time="06.11.2013 klo 10:24"]

Ainakin yliopiston ruotsinkielenopettaja kertoi minulle, että ruotsinkielen taitotaso on laskenut: nykyinen L:ä vastaa suurinpiirtein kymmenen vuoden takaista M:ää

[/quote]

Niinpä, kyllä sillä seurustelusta, matkailusta yms kertovilla oppikirjoilla sai paremman kielitaidon kuin nykyisillä.

Miten kukaan ei sitä huomaa?

Voi voi, kun nämä meidän "ruotsinkielisetkään" eivät itse edes osaa ruotsia. Itsellä on pari vahvasti ruotsinkilistä työkaveria, osaavat suomea mutta aksentista kuulee että ovat ruotsinkielisiä, eivätkä osaa taivuttaa suomenkielen sanoja oikein. Puhuvat kyllä sujuvasti keskenään ruotsiksi harrastuksistaan tai viikonloppumenoistaan, vaikka joka kuude sana onkin suomea. Mutta kun alkavat puhua keskenään työasioita, niin joutuvat vaihtamaan kokonaan suomen kieleen, koska eivät osaa ammattisanastoa ruotsiksi.

Itse kirjoitin lukiosta 6 vuotta sitten ja olen nyt yliopistossa. Yhdyn ensimmäiseen kirjoittajaan, lukiomme ruotsin kirjat olivat epämotivoivia ja täynnä täysin tarpeetonta sanastoa. Ja minä olen aina pitänyt kielistä ja kirjoitin pitkästä ruotsista Eximian, vähän jäi vajaaksi Laudaturista. Sanastot olivat kirjoissa myös puutteellisia, kappaleen luvuissa piti olla apuna kokoajana sanakirja, vaikka hyvät taidot oli jo valmiiksi. Vähänkin huonompi pohja yläkoulusta ja opiskelusta ei olisi tullut yhtikäs mitään. Mitä tulee yliopistoihin, tunnen monelta eri yliopistoalalta ihmisiä ja voin sanoa, ettei siellä todellakaan tarvita politiikan tai lääketieteen sanastoa, ellet sitten opiskele lääketiedettä tai poltitiikkaa. Yliopistolla on yksi pakollinen ruotsin kurssi, jossa kerrataan ihan perusasioita (koska monella niistä lukiosta heikko taso juurikin siksi että kielen opiskelu ei ole siellä napannut) ja sitten sen oman yliopistoalan sanastoa käydään läpi, siltä varalta että oman alansa kirjallisuutta tarvitsee joskus ruotsiksi ymmärtää. Erikoissanaston oppii nopeasti, jos normaali sanasto on ensin hallussa. Esimerkki: Menin kauppaan, jossa ostin gfhjfgkjn. Gfhjfgkj on punainen ja makea hedelmä, josta pidän salaatissa. Näiden lauseiden perustelela jokaisella suomea osaavalla on varmasti joku käsitys mikä gfhjfgkj on. Jos on tarpeen lopputekstin ymmärtämiseksi tai kiinnostaa erityisesti, onko gfhjfgkj mansikka vai kirsikka, voi kaivaa nyt sanakirjan esiin. Jos tieto on oikeastaan lopputarinan kannalta epäoleellinen, voi teksiä lukea ilman suurempia vvaikeuksia eteenpäin. Toinen esimerkki: Gfhjfgkj on ainesosa jjglihfjssa, jota shssfd gfhjfgkj jhfk vvv. Liikaa vieraita sanoja, tulee tyhmä olo, ei tajua, ei pääse tarinassa eteenpäin ja lukeminen keskeytyy.

Meillä on terkkarin päivystyksessä oikeasti ruotsia osaavia sairaanhoitajia, jotka ovat työskennelleet ruotsissa 10-20 vuotta sairaanhoitajina.

Kun vastaanotolle tulee "ruotsinsinkielinen", hän luonnollisesti vaatimalla vaatii saada palvelun ruotsiksi. Ja sitten kun hän puhuu hetken hoitajan kanssa joka käyttää VAIN ruotsinkielisiä sanoja, eikä paikalliseen ruotsinsekaiseen murteeseen lisättyjä suomenkielisiä sanoja, niin aika nopeasti asiointikieli halutaankin vaihtaa suomeksi, sitä he osaavat kuitenkin paremmin.

Et taida nro 2 olla opiskellut yliopistossa... Ainakin minun alallani tenttikirjat olivat harvoin suomeksi, lähinnä ruotsiksi tai englanniksi, joten muunkin kuin jokapäiväisen peruskielitaidon osaaminen on tarpeellista. Enkä siis ole opiskellut mitään kieltä pääaineenani.

suomen kieli, ruotsin kieli