Joulunvietosta, minkä näistä vaihtoehdoista valitsisit tässä tilanteessa?

Meillä on aina ollut jouluvaihtoehto D ja se on toiminut hyvin kaikkien mielestä.

Jo ennen lapsia halusin laittaa oman ihanan rauhallisen joulun ja siksi aatto kotona.

Joulupäivä on vietetty sitten minun vanhempien luona.

Tapaninpäivänä on sitten miehen sukulaisten vuoro.

C eli sairaan ehdoilla. On oikea ratkaisu, ettei häntä raahata pois tutuista olosuhteista. Kun kyse on neurologisesta sairaudesta niin se ei ihan riitä, että on mahdollisuus levätä välillä. Ennen pitkää hän on siinä kunnossa, ettei hän pysty vastaanottamaan vieraita, ja silloin olette tyytyväisiä, että teitte tämän, kun se vielä oli mahdollista. Ymmärrän silti, että D houkuttelee ja itsekin valitsisin mieluiten D:n, mutta elämässä ei voi saada kaikkea kerralla.

Yksi stressin tuoja näyttäisi olevan halu salata lahjat lapsilta. Eikö olisi jo aika paljastaa, että osa lahjoista tuleekin ihan ihmisiltä eikä joulupukilta? Helpottaisi vähän.

[quote author="Vierailija" time="05.11.2013 klo 16:33"]

Ajatellaas asiaa hieman toisinpäin. Isovanhemmat ovat jo iäkkäitä ja toinen heistä sairaskin. Jaksaako se terve osapuoli laittaa kaikki jouluruuat ja muut tarjottavat kymmenelle hengelle, jos oikein laskin, siis he itse, teidän perheenne kuusi henkeä ja vielä lapseton pariskunta. Kyllä minä pitäytyisin vaihtoehdossa D eli aatto kotona. Isovanhemmat toivovat tietysti lapsenlapsia jouluaatoksi "vanhalta muistilta", mutta jaksaisivatko he monta tuntia sitä hullunmyllyä, jonka neljä tenavaa saa aikaan. Aatto kotona, sitten joulupäivänä tai Tapaninpäivänä ajelette perheen kanssa mummolaan joulukahville. Arvelisin, että siinä säästettäisiin kaikkien osapuolten hermoja.

[/quote]

Osuit asian ytimeen, kun ei etenkin tuo sairas isovanhempi tahdo jaksaa lasten hälinää vaikka heitä aina luokseen toivoo, hermostuu ja väsyy. Ja siksikin mietin että joulupäivänä ei ole ihan niin paljon hälinää kun lapsilta jo lahjojen jännittäminen pois. Ja tämä on siis aiempina jouluina nähty että hermostuu kun lapset käyvät aika kierroksilla, väsyy lasten menoon usein ihan normaaleinakin vierailuinamme heidän luonaan. Kuten mainitsin niin sairaus joka vaikuttaa muistiin ja päättelykykyyn ja siitä johtuenkin ehkä vähän ristiriitaista tämä että meitä sinne toivoo mutta sitten lapsenlapset eivät saisi näkyä eivätkä kuulua..

Ja kyse ei ole siitä etteivätkö muuten näkisi paljon lapsenlapsiaan, käymme viikottain ja autamme paljon isovanhempia.

Ja jouluruuat heille laitan ja vien ennen joulua oltiin jouluaatto sitten missä vaan.

tässä on aika monta outoa kohtaa, ekaks isovanhemmat ovat rakkaita, koska siellä käydään jatkuvasti, mutta samaan aikaan sanotaan tuo lahjarumba edestakas on kaikkea muuta kuin rentouttavaa jouluaaton puuhaa.

matka on siis 20 km ja sitä väliä mennään usein. Miksei lahjoja voida viedä sinne hyvissä ajoin ? Esim ensi lauantaina ostatte lahjat ja seuraavalla viikolla ne sinne viette.

Minun äitini ilahtuu meidän perheestä ja nousee vaikka kuumeisena sängystä, mikä on tämän isovanhempien tilanne, kuinka paljon he haluavat viettää lasten kanssa joulua ?

Mulla jotenkin menee välillä yli tämä suomalaisten tarve nostaa joku juhannus ja joulu yli muiden. Ok, juhlia ovat, mutta eikö joulua voi viettää niin että teette miehesi kanssa ja tämä toinen sisarus yhdessä ruuat ja viette ne mukananne imlman hirveetä hössötystä ja sitten juhlitte joulua ja tulette takaisin. Jos lapsiesi lahjamäärä on törkeän suuri, silloin osa himaan. Jos on normaali, sitten viette ne hyvissä ajoin mummolaan.

Minulle on tärkeää että vanhempani näkevät lasten joulun, se on parasta joulussa. Niin kauan kun vanhempani haluavat nähdä meidät, niin kauan me sinne mennään,

20 km menee vaikka pulkalla, oikeesti nainen.

Meillä samantapainen tilanne, mutta sairastava isovanhempi tulee meille, asumme lähellä. Menevät yöksi kotiin. Ilmeisesti teillä sairas on naispuolinen.

[quote author="Vierailija" time="05.11.2013 klo 17:01"]

tässä on aika monta outoa kohtaa, ekaks isovanhemmat ovat rakkaita, koska siellä käydään jatkuvasti, mutta samaan aikaan sanotaan tuo lahjarumba edestakas on kaikkea muuta kuin rentouttavaa jouluaaton puuhaa.

matka on siis 20 km ja sitä väliä mennään usein. Miksei lahjoja voida viedä sinne hyvissä ajoin ? Esim ensi lauantaina ostatte lahjat ja seuraavalla viikolla ne sinne viette.

Minun äitini ilahtuu meidän perheestä ja nousee vaikka kuumeisena sängystä, mikä on tämän isovanhempien tilanne, kuinka paljon he haluavat viettää lasten kanssa joulua ?

Mulla jotenkin menee välillä yli tämä suomalaisten tarve nostaa joku juhannus ja joulu yli muiden. Ok, juhlia ovat, mutta eikö joulua voi viettää niin että teette miehesi kanssa ja tämä toinen sisarus yhdessä ruuat ja viette ne mukananne imlman hirveetä hössötystä ja sitten juhlitte joulua ja tulette takaisin. Jos lapsiesi lahjamäärä on törkeän suuri, silloin osa himaan. Jos on normaali, sitten viette ne hyvissä ajoin mummolaan.

Minulle on tärkeää että vanhempani näkevät lasten joulun, se on parasta joulussa. Niin kauan kun vanhempani haluavat nähdä meidät, niin kauan me sinne mennään,

20 km menee vaikka pulkalla, oikeesti nainen.

[/quote]

Kuten kirjoitin minä ne ruuat teen ja heille vien oltiin aatto sitten missä vaan, eivät itse pysty niitä laittamaan.

Ja kyseessä siis neurologinen sairaus joka vaikuttanut jo aika paljon muistiin ja ajattelukykyyn joten ei ihan voi verrata johonkin kuumeeseen.

Eli sanotaan vaikka  näin jos se vähän selventäisi, odottaa lapsenlapsia mutta sitten kun ovat paikalla eivät lapset saisi näkyä eivätkä kuulua, väsyy ja hermostuu. Ja ehkä meillä sitten oudot lapset mutta jouluaattona jos koska nuo käyvät kierroksilla kun odottavat ja jännittävät, ja on siis jo aiemminkin nähty että tuo jouluaaton hälinä tahtoo olla tälle sairaalle isovanhemmalle liikaa.

Tuota lahjojen roudausta en sen enempää tässä ala enää erittelemään, sanotaanko vaikka näin että jokainen joka on ison perheen lahjat joita tullut siis sieltä ja täältä sukulaisilta, kummeilta ym. kuljettanut edestakas niin tietää mitä se on..

Älkää menkö jouluaattona sinne. Ilmoita, että tulette vasta tapanina. Kai aikuiset ihmiset saavat viettää vapaa-aikansa missä haluavat? Jos tulee kitinöitä, niin sano että ettehän te jaksa lapsia, ja lapsilla on oikeus tohista jouluna. Olette kotona, piste.

Itse valitsisin noista vaihtoehdon D, joulu kotona. Neljän lapsen kanssa on ihan tuskaa mennä jouluksi minnekään. Siitä hulinasta jäi oma jouluilo kauas...

Saattaisin käydä aattona päivällä kahvilla tms, ja samalla voisi ne isovanhempien paketit tenavat avata, mutta ruuat, lahjat yms. varsinainen joulu kotona...

Mutta. Valintahan ei ole yksin äidin. Mitä tahtoo perheen isä tehdä jouluna? Entäpä ne kouluikäiset? Onko aina ennen oltu joulu isovanhemmilla jne?

Meillä on lapsia viisi (kolme koululaista, kaksi pienempää). Tänä vuonna neljä vanhinta on tapaamissopimuksensa mukaisesti joulun isällään ja minä, uusi mieheni ja meidän yheinen menemme anoppilaan jouluksi. Ensi vuonna, kun kaikki lapset ovat kotona, olemme joulun kotona. Omat vanhempani tietävät, etten lasten kanssa halua liikkua jouluksi minnekään. Eivät hekään halunneet, kun minä (ja kkolme pikkusiskoani) olimme pieniä. Anoppijoulua lupasin kerran kokeilla. Jos on kivaa, voidaan tehdä niin uudestaan ja jos e, on anoppi meille jouluksi tervetullut.

Vaihtoehto D. Muistisairas ei ole se henkilö, jonka pillin mukaan mennään. Selität terveelle vanhemmallesi ja sisarellesi tilanteen ja perusteen päätöksellesi: muistisairas rasittuu liikaa. Menette sitten joulupäivänä vierailulle, kun on rauhallisempaa, ja 'pakollisia' juttuja ei ole, vaan voitte lähteä heti pois, kun sairas alkaa väsyä. Jos sairas vanhempasi itkeskelee ja syyllistää sinua, niin ei kannata liikaa murehtia: ei hän sitä hetken päästä taas muista ollenkaan. Eikä hän muista, olitteko jouluaattoa viettämässä heidän luonaan vai ette. Toivottavasti sisaresi osaa tehdä jouluaatosta rauhallisen, tunnelmallisen hetken, ja jos sairas vanhempasi kyselee peräänne, niin hän osaa muistuttaa siitä lasten levottomuudesta ja kitinästä ennen pukin tuloa: "Ihanaa, kun on nyt näin rauhallista!"

Ap, nyt kun kerroit tuon viesissäsi 24 niin sehän muuttaa tilanteen olennaisesti. Sairas ei siis muista olevansa sairas ja hermostuvansa lasten hälinästä. Silloin ei tosiaan voida mennä hänen tahtonsa mukaan, vaan sinun on otettava aikuisen rooli myös hänen suhteensa, ottaa vastuu ja kertoa, miten tehdään. Ja sitten vain otat aikuisen tavoin vastaan hänen mielipahansa.

Tilanteenne ei vastaa millään tavoin sellaisen lapsiperheen tilannetta, jossa isovanhemmat ovat terveitä.

No meillä on tehty aina niin, että iso- ja isoisovanhempien luona on avattu heidän lahjat ja kotona oman perheen lahjat. Näin ohjelmaa riittää koko jouluaatoksi.

C tai D.

Ei se lahjojen kuskaus nyt niin iso homma ole, jos eivät mahdu autoon niin eihän ne lapset edes jaksa avata joka pakettia saman vuorokauden aikana. Me ollaan pakattu lahjat isoihin säkkeihin takaluukkuun eikä niitä pienet lapset ole koskaan huomanneet. Isommat jo hoksaavat, mutta harva sen ikäinen enää edes pukkiin uskoo, joten ihan se ja sama. Eikä ole katastrofi jättää muutamaa lahjaa kotiin jos kaikki ei mahdu mukaan - on vaikka riemua sitten vielä seuraavalle päivällekin.

B:ssä en näe myöskään ongelmaa (ei se kahden paikan lahjat ole levotonta minusta, ja joo mullakin on useampi lapsi, joten kokemustakin on) - tosin omalla kohdalla tiedän, että meillä aatto venyisi niin pitkäksi kuitenkin, että lapset nukahtaisi jo kotimatkalla. Siksi siis joko koko aatto siellä tai sitten kotona. Jos olette kotona niin kohteliasta olisi esittää isovanhemmille ja tälle sisarukselle miehensä kanssa kutsu tulla halutessaan teille (vaikka tiedät, etteivät todennäköisesti halua tulla).

D ehdottomasti. Älkää pilatko omaa jouluanne tuollaisella toisten turhalla itkulla. Ruvetkaa vaalimaan omia joulutapojanne. Ehditte aivan hyvin mennä vasta joulupäiväksi.

D. Itse tehdään näin, eli halutaan viettää joulu omana perheenä. Ollaan huomattu viime jouluina just tuo, että isovanhemmat (ei sairaat) väsyy vaikkeivat niin haluaisi. Meillä on suht rauhalliset lapset, mutta silti niillä on energiaa touhuta ja se joulupukin odotus jne on tosi jännää. Meille kaikki hälinä ym on ok kun ollaan siihen totuttu, mutta ollaan huomattu, että vaikka kuinka isovanhemmat haluaisi nauttia lapsistamme juuri joulupäivänä/aattona, niin se ei ilman hammasten kiristystä heiltä onnistu. Itse ajattelen, että ehkä siksi etteivät muutenkaan heitä kovin usein näe, niin eivät öapsiamme tunne. Siksi päätettiin nyt tylysti, että käydään patsastelemassa muutama tunti isovanhempien mieliksi vasta joulun jälkeen, tapanina. Lapset puetaan näteiksi ja mitä luultavimmin jaksavat leikkiä uusilla leluilla sen muutaman tunnin, jotta isovanhemmat saavat joulukuvat ym muistoksi. Nyt lapset pieniä, kun ovat isompia niin ajattelin, ettei mennä silloinkaan isovanhemmille vaan ennemmin esim mökille.

C.

D. Joulut oman perheen kesken on ihania, teillläkin noin monta lasta ja eri-ikäisiä.

Joku ehdottikin, että voitte (halutessanne) käydä aattona kahvilla, mutta jos tuntuu, että se vain lisää tuskaa sitten se kahvilta poislähtö, niin menkää vasta joulupäivänä. Varmasti aattokin isovanhemmille  rauhaisampi ilman teidän perheenne  hälyä.

Tottakai lapset käyvät  ylikierroksilla aattona, ja saavat käydäkin, se kuuluu siihen joulun jännitykseen:)

Mä stressaan kans jo joulusta! Mutta meillä kun on tuohon samanlaiseen tilanteeseen vielä se lisäys, että näitä isovanhempia kun on kaksin kappalein! Tämä mummo ja pappa, joista toinen myös muistisairas ja sitten on vielä omat vanhempani. Oma äitini ja isäni asuu 40 km päässä, tämä toinen 300 km päässä. Meillä pienet lapset.Ja kylään on mentävä. tai loukkaannutaan. Omille vanhemmilleni menen ihan mielelläni KÄYMÄÄN , niin että voidaan tulla kotiin yöksi (ja menisin myös tonne toiseen, jos asuisivat yhtä lähellä). Haluan olla kotona oman perheen kanssa! Just maksimi tuo, että syömässä voidaan käydä tuossa suht lähellä, mutta omaan sänkyyn on päästävä. Tykkään laittaa kuitenkin kunnolla joulua kotiin ja rauhoittua oman perheen kanssa. Sehän tässä viel kans niin ottaa hermoon, kun tän muistisairaan takia on vietävä lapsia sinne ja mentävä ja hän ei edes perkele muista ollaanko me siellä oltu vai ei! Ja myöskin tuo, että taudin kuvaan kuuluu tuo kiukkuilu ja hermostuminen, pitää levätä jatkuvasti ja ei kestä hälyä.. niin....... plääääh. 

Meinasin alkaa miettiä eri vaihtoehtoja, mutta kun tulee tuo syyllistäminen ja vinkuminen, niin saisi mummo viettää joulunsa keskenään ja miettiä, että kannattaisiko koittaa ihan vaikka vanhoilla päivillään koittaa opetella vielä käyttäytymään.

Karmeeta vallankäyttöä, että syyllistämällä yritetään ihmisiä saada toimimaan haluamallaan tavalla, eiköhän kuitenkin joulun pitäisi olla iloista ja onnellista ja perustua ihan vapaaehtoisuuteen?

Jos vaan saisi mennä, koska haluaa ilahduttaa isovanhempia, niin sitten varmaan se, että vietetään ihan koko joulu siellä, mutta ei painostamalla, ei todellakaan.

Meillä usein valitaan vaihtoehto B niin että myös muutama oma lahja (ne toivotuimmat) otetaan mukaan ja sitten loput jää kotiin. Tätähän isovanhempien ei tarvitse tietää että kotonakin on vielä lisää lahjoja odottamassa. 20km on kuitenkin niin lyhyt että helpostikin sen ajelee edes takaisin ja tarvittaessa useammin aattona. Me käydään aattona haudallakin joka on 50km suuntaansa.

Katkaistaa napanuora ja olkaa aikuisia. Minä selittäisin kerran, että tulemme joulupäivänä käymään. Jos se ei kelpaa, niin sitten itkekööt.

Pitää sinun ajatella miestäsi ja lastasikin. Minä olen sanonut, että omien lasten joulumuistoja en pilaa itsekkäillä ihmisillä, joten emme ole menneet kumpaankaan mummolaan, vaikka on syyllistetty ja piikitelty.

Mutta omat lapseni ovat tärkeämmät, kuin vanhempieni ylpeys.

Jos joku haluaa uhrata lapsensa mummon kiukuttelun takia, niin luuleeko, että lapset kiittää siitä jälkeen päin.

Lapsillesi sinä olet tilivelvollinen ratkaisuistasi, etkä äidillesi.

Ja muistathan, että et itse mummona käyttäydy samalla tavalla ja itke ja tihrua, jos et saa tahtoasi periksi.