Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Sukututkija väännellyt nimiä oman mielensä mukaan

Vierailija
14.09.2020 |

Tehnyt esim. Johan Gustafista Juho Kustaan tai Andersista Antin. Kuinka junttia!

Kommentit (144)

Vierailija
121/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeps, tämä on sukututkijoiden kesken ikuinen tappelunaihe, suomentaako vai ei. Kyllä ne kirkonkirjoissakin suomennettiin monella paikkakunnalla jossain vaiheessa. Esim. yksi esi-isäni syntyi Loimaalla, kulki alussa kirkonkirjoissa nimellä Johan Mickelsson. Sitten tuli suomenmielinen pappi, joka muutti nimen muotoon Jussi Mikonpoika. Mies muutti Helsinkiin, ja vaikka muuttotodistuksesaa luki nimi suomeksi, merkattiin hänet Helsingissä kirjoihin nimellä Johan Mickelsson.

Mulla on tapana kirjata esi-isien nimet siihen muotoon, millä ne löytyvät mikrofilmeiltä. Ja syy tähän on pelkästään se, että joidenkin nimien suomennos on niin hirveän vaikeaa. Miten esimerkiksi Nathaelia tai Eunicea on kutsuttu suomenkielisessä yhteisössä, jossa heidät on myös kastettu 1800-luvulla?

Sama täällä! Brita on Brita, eikä esimerkiksi Priitta, mitä näkee usein käytettävän. Mistä hitosta tiedän, ettei se kutsumanimi ollutkin Riitta ilman Peetä?

On syytä merkitä se kahdella tavalla: Oikea kirkonkirjoissa oleva ristimänimi. Lisäksi kutsumanimi jos ihan varmasti tiedät että sellainen on ollut. Muuten ei kannata omasta päästään ruveta vääntämään mitään. Ei kuulu tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin. Asia on eri jos kirjoitat esim. fiktiivistä romaania.

Tarkennukseksi, kutsumanimestä on mainittava erikseen sekaannusten välttämiseksi.

Totta! Olin pitkään täysin hukassa, kun sukuani tutkinut henkilö oli nimennyt 1800-luvulla eläneen esiäitini Auneksi. Hänet oli kuitenkin kastettu Agnetaksi ja samannimisenä hän oli mennyt myös naimisiin.

Sukuaan tutkiessa kannattaa säilyttää kaikki henkilön etunimet ja nimien versiot, tunnetut kutsumanimet yms. sekä sukunimet, niiden muodot yms. koska eri asiakirjoissa voi olla eri muotoja.

Kun ei digitaalista tietokantaa ollut, ennen vanhaan se asiakirjan tehnyt virkamies päätti miten nimi merkitään joten variaatioita löytyy.

Mistä luulet digitaalisen tietokannan olevan peräisin? :) Mietihän sitä. Ennen vanhaan ei ollut diditalisaatiota. Toivottavasti menneisyys ei tule tämänkään suhteen yllätyksenä...

Vierailija
122/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvissani ollut Anders oli netissä vastikään väännetty Antiksi. Hän on oikeasti Ruotsista lähtöisin. Olen mykistynyt suomalaisten tietämyksestä mitä tulee historiaan. Ruotsin hallitsija lähetti ruotsalaisia taistoon Suomeen, mm. Hämeeseen, ryzzziä vastaan. Isovihan aikana ryzzzzät tuhosivat silmittömästo mm. Hämettä. Nämä Ruotsista tulleet myös korjasivat itänaapuri tekemiä tuhoja käsityötaidoillaan. Olen mykistynyt suomalaisten pinnallisesta tietämyksestä ja ymmärryksen puutteesta maailman ja oman kansan historiaan ja kulttuuriin. Ei osata hahmottaa edes kokonaisuutta.

Ei osata hahmottaa edes kokonaisuutta... Saati sitten mitä?

Kysyn sinulta ensin vastakysymyksen. Miten hahmotat kokonaisuuden liittyen Suomen historiaan, asutukseen ja kulttuuriin? Oletko muuten koskaan ajatellut, että suomalaiset ovat hyvin pieni kansa, joka todennäköisesti häviää kokonaan? Kun amatöörit väärentävät historiaa, se tuottaa sekaannusta tulevaisuuden historiantutkijoille. Kyseessähän oli lengedaarinen, tarunhohtoinen kansa joka taisteli mammuttimaisen hirmukansan mammuttimaista armeijaa vastaan ja säilytti itsenäisyytensä? Talvisodan henki yhdistää heitä tähän päivään asti halki sukupolvien. Taistelussa taistelivat rinta rinnan suomalaiset, ruotsalaisey, saamelaiset ja romanit, siis Suomen alkuperäinen kansa. Tämä liittyy merkittävänä ja äärimmäisen kiehtovana yksityskohtana koko maailmanhistoriaan.

Myös suomalaiset tataarit ja juutalaiset taistelivat sodissa. Ulkomailta tuli vapaaehtoisia.

Mutta siltikään en ymmärrä sun sukututkijavihaasi...

Arvostan suuresti oikeita sukututkijoita, nettirikollisille en anna mitään arvoa. Puhuin nyt suomalaisesta alkuperäiskansasta historiantutkimuksen suhteen. Älä sekoita eri tutkimusaloja. Totta kai juutalaiset ja tataarit liittyvät suomalaiseen sotaväkeen. Toivottavasti tajuat. Sekoitat kaikki asiat. Dementia vai mikä?

Sori, sä vaikutat itse melkoisen sekopäiseltä. Voisitko nyt edes selittää tarkkaan mistä puhut vai oletko pelkkä trolli?

Mistä vedit tuon väitteesi että vihaan sukututkijoita? Vastasin pähkähulluun syytökseesi joka on mielikuvituksesi tuotetta. Arvostan suuresti oikeita sukututkijoita, en nettirikollisia joita on pesiytynyt nettiin lukuisten ihmisten sukujen sotkemiseen. Ymmärsitkö? Onneksi he eivät livenä kykene väärentämään historiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ruotsalaisten sukujen vainoaminen liittyy kateuteen, alemmuuteen ja äärettömään pahansuopuuteen. Myös venäläiset vihaavat ruotsalaisia silmittömästi ja se liittyy myös Suomen historiaan. Yhtä kaikki, kyse on järjestelmmällisestä sekä järjestynestä rikollisuudesta. Tämä ilta kannattaa käyttää Suomen Lain tutkimiseen.

No ehkä niinkin, jos tämä olisi sydämen asia. Minulle ei ole, joten lähden ulkoilemaan koiran kanssa, siitä on minulle enemmän hyötyä.

Kysyin siksi, että jos olisit voinut selventää asiaasi, mutta ilmeisesti näemme maailman sen verran eri tavoin, että en edelleenkään ymmärrä miksi olet jostain niin tuohtunut.

Mutta hyvää illanjatkoa silti.

Mukavaa iltalenkkiä teille. En katsele maailmaa rikollisen toiminnan kautta enkä tee kenellekään rikoksia tahallani. Sinä ehkä katselet maailmaa sitten rikollisen silmillä koska puolustat heitä. Suurin osa ihmisistä ei ymmärrä asioita kuten rikolliset, koska suurimmalla osalla on omatunto.

Vierailija
124/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän suvussa on monet ristitty ruotsinkielisillä nimillä, mutta hautakivessä lukee ihan suomalainen versio. Esim isosetäni oli syntyessään Johan Henrik, mutta kuollessaan Juho Heikki. Ja samoin on muiden kanssa. Ajoittain tämä on kyllä häirinnyt kun ei tiedä kummalla tavalla henkilö on arkistoihin kirjattu.

Minä taas tiedän, koska itselläni on alkuperäiset kirkonkirjat ja niitä ei voi muuttaa. Suku on oikeasti Ruotsista kotoisin.

Mistä arkistosta sä oot pölliny alkuperäisen kirkonkirjan itselles? 

Vierailija
125/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aika paljon on ruotsinkielisiä sukunimiä niiltä ajoilta kun suomalaiset tuppasivat sotimaan länsinaapurin sodat. Komentokieli oli Ruotsi ja jokainen rivimies sai ruotsalaisen nimen jotta se sopi päällystön suuhun helposti.

Samoin etenkin länsirannikon porvaristolla oli 1700-luvulla kova hinku kääntää nimi ruotsiksi, oltiin sitten vähän fiinimpää porukkaa.

Vierailija
126/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeps, tämä on sukututkijoiden kesken ikuinen tappelunaihe, suomentaako vai ei. Kyllä ne kirkonkirjoissakin suomennettiin monella paikkakunnalla jossain vaiheessa. Esim. yksi esi-isäni syntyi Loimaalla, kulki alussa kirkonkirjoissa nimellä Johan Mickelsson. Sitten tuli suomenmielinen pappi, joka muutti nimen muotoon Jussi Mikonpoika. Mies muutti Helsinkiin, ja vaikka muuttotodistuksesaa luki nimi suomeksi, merkattiin hänet Helsingissä kirjoihin nimellä Johan Mickelsson.

Mulla on tapana kirjata esi-isien nimet siihen muotoon, millä ne löytyvät mikrofilmeiltä. Ja syy tähän on pelkästään se, että joidenkin nimien suomennos on niin hirveän vaikeaa. Miten esimerkiksi Nathaelia tai Eunicea on kutsuttu suomenkielisessä yhteisössä, jossa heidät on myös kastettu 1800-luvulla?

Sama täällä! Brita on Brita, eikä esimerkiksi Priitta, mitä näkee usein käytettävän. Mistä hitosta tiedän, ettei se kutsumanimi ollutkin Riitta ilman Peetä?

On syytä merkitä se kahdella tavalla: Oikea kirkonkirjoissa oleva ristimänimi. Lisäksi kutsumanimi jos ihan varmasti tiedät että sellainen on ollut. Muuten ei kannata omasta päästään ruveta vääntämään mitään. Ei kuulu tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin. Asia on eri jos kirjoitat esim. fiktiivistä romaania.

Tarkennukseksi, kutsumanimestä on mainittava erikseen sekaannusten välttämiseksi.

Totta! Olin pitkään täysin hukassa, kun sukuani tutkinut henkilö oli nimennyt 1800-luvulla eläneen esiäitini Auneksi. Hänet oli kuitenkin kastettu Agnetaksi ja samannimisenä hän oli mennyt myös naimisiin.

Sukuaan tutkiessa kannattaa säilyttää kaikki henkilön etunimet ja nimien versiot, tunnetut kutsumanimet yms. sekä sukunimet, niiden muodot yms. koska eri asiakirjoissa voi olla eri muotoja.

Kun ei digitaalista tietokantaa ollut, ennen vanhaan se asiakirjan tehnyt virkamies päätti miten nimi merkitään joten variaatioita löytyy.

Mistä luulet digitaalisen tietokannan olevan peräisin? :) Mietihän sitä. Ennen vanhaan ei ollut diditalisaatiota. Toivottavasti menneisyys ei tule tämänkään suhteen yllätyksenä...

Sä et tunnu nyt tajuavan yhtään mistä on kyse :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeps, tämä on sukututkijoiden kesken ikuinen tappelunaihe, suomentaako vai ei. Kyllä ne kirkonkirjoissakin suomennettiin monella paikkakunnalla jossain vaiheessa. Esim. yksi esi-isäni syntyi Loimaalla, kulki alussa kirkonkirjoissa nimellä Johan Mickelsson. Sitten tuli suomenmielinen pappi, joka muutti nimen muotoon Jussi Mikonpoika. Mies muutti Helsinkiin, ja vaikka muuttotodistuksesaa luki nimi suomeksi, merkattiin hänet Helsingissä kirjoihin nimellä Johan Mickelsson.

Mulla on tapana kirjata esi-isien nimet siihen muotoon, millä ne löytyvät mikrofilmeiltä. Ja syy tähän on pelkästään se, että joidenkin nimien suomennos on niin hirveän vaikeaa. Miten esimerkiksi Nathaelia tai Eunicea on kutsuttu suomenkielisessä yhteisössä, jossa heidät on myös kastettu 1800-luvulla?

Sama täällä! Brita on Brita, eikä esimerkiksi Priitta, mitä näkee usein käytettävän. Mistä hitosta tiedän, ettei se kutsumanimi ollutkin Riitta ilman Peetä?

On syytä merkitä se kahdella tavalla: Oikea kirkonkirjoissa oleva ristimänimi. Lisäksi kutsumanimi jos ihan varmasti tiedät että sellainen on ollut. Muuten ei kannata omasta päästään ruveta vääntämään mitään. Ei kuulu tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin. Asia on eri jos kirjoitat esim. fiktiivistä romaania.

Tarkennukseksi, kutsumanimestä on mainittava erikseen sekaannusten välttämiseksi.

Totta! Olin pitkään täysin hukassa, kun sukuani tutkinut henkilö oli nimennyt 1800-luvulla eläneen esiäitini Auneksi. Hänet oli kuitenkin kastettu Agnetaksi ja samannimisenä hän oli mennyt myös naimisiin.

Sukuaan tutkiessa kannattaa säilyttää kaikki henkilön etunimet ja nimien versiot, tunnetut kutsumanimet yms. sekä sukunimet, niiden muodot yms. koska eri asiakirjoissa voi olla eri muotoja.

Kun ei digitaalista tietokantaa ollut, ennen vanhaan se asiakirjan tehnyt virkamies päätti miten nimi merkitään joten variaatioita löytyy.

Mistä luulet digitaalisen tietokannan olevan peräisin? :) Mietihän sitä. Ennen vanhaan ei ollut diditalisaatiota. Toivottavasti menneisyys ei tule tämänkään suhteen yllätyksenä...

Liikaa ei kannata luottaa digiarkistoihin. Niissä on tullut virheitä kun niitä on siirretty digimuotoon. Aina kannattais tarkistaa tieto myös alkuperäisestä lähteestä. Kirkonkirjoja ym. on paljon siirretty nettiin kuvina. Niistä voi käydä tarkistamassa alkuperäistiedot. Itsekin olen löytänyt digiarkistoista virheitä.

Vierailija
128/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suvissani ollut Anders oli netissä vastikään väännetty Antiksi. Hän on oikeasti Ruotsista lähtöisin. Olen mykistynyt suomalaisten tietämyksestä mitä tulee historiaan. Ruotsin hallitsija lähetti ruotsalaisia taistoon Suomeen, mm. Hämeeseen, ryzzziä vastaan. Isovihan aikana ryzzzzät tuhosivat silmittömästo mm. Hämettä. Nämä Ruotsista tulleet myös korjasivat itänaapuri tekemiä tuhoja käsityötaidoillaan. Olen mykistynyt suomalaisten pinnallisesta tietämyksestä ja ymmärryksen puutteesta maailman ja oman kansan historiaan ja kulttuuriin. Ei osata hahmottaa edes kokonaisuutta.

Ei osata hahmottaa edes kokonaisuutta... Saati sitten mitä?

Kysyn sinulta ensin vastakysymyksen. Miten hahmotat kokonaisuuden liittyen Suomen historiaan, asutukseen ja kulttuuriin? Oletko muuten koskaan ajatellut, että suomalaiset ovat hyvin pieni kansa, joka todennäköisesti häviää kokonaan? Kun amatöörit väärentävät historiaa, se tuottaa sekaannusta tulevaisuuden historiantutkijoille. Kyseessähän oli lengedaarinen, tarunhohtoinen kansa joka taisteli mammuttimaisen hirmukansan mammuttimaista armeijaa vastaan ja säilytti itsenäisyytensä? Talvisodan henki yhdistää heitä tähän päivään asti halki sukupolvien. Taistelussa taistelivat rinta rinnan suomalaiset, ruotsalaisey, saamelaiset ja romanit, siis Suomen alkuperäinen kansa. Tämä liittyy merkittävänä ja äärimmäisen kiehtovana yksityskohtana koko maailmanhistoriaan.

Myös suomalaiset tataarit ja juutalaiset taistelivat sodissa. Ulkomailta tuli vapaaehtoisia.

Mutta siltikään en ymmärrä sun sukututkijavihaasi...

Arvostan suuresti oikeita sukututkijoita, nettirikollisille en anna mitään arvoa. Puhuin nyt suomalaisesta alkuperäiskansasta historiantutkimuksen suhteen. Älä sekoita eri tutkimusaloja. Totta kai juutalaiset ja tataarit liittyvät suomalaiseen sotaväkeen. Toivottavasti tajuat. Sekoitat kaikki asiat. Dementia vai mikä?

Sori, sä vaikutat itse melkoisen sekopäiseltä. Voisitko nyt edes selittää tarkkaan mistä puhut vai oletko pelkkä trolli?

Mistä vedit tuon väitteesi että vihaan sukututkijoita? Vastasin pähkähulluun syytökseesi joka on mielikuvituksesi tuotetta. Arvostan suuresti oikeita sukututkijoita, en nettirikollisia joita on pesiytynyt nettiin lukuisten ihmisten sukujen sotkemiseen. Ymmärsitkö? Onneksi he eivät livenä kykene väärentämään historiaa.

Trollloollooooo :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Nuo vanhojen nimien kirjoitusmuodot ovat aika jänniä.

Omasta isän puolen suvustani on sukututkimukset tehty jo joskus ennen kuin internetiä oli keksittykään, ja tutkija oli kirjannut ylös sekä ne nimet jotka olivat ruotsinkielisissä lähdeasiakirjoissa, että suomenkieliset nimet. Myös sukunimet oli vanhimmissa asiakirjoissa kirjoitettu eri tavoin kuin nykyään.

Savolaisesta suvusta kun on kyse, sukunimet olivat käytössä jo 1600-luvulla.

Löysinpä tässä joskus netistä kotuksen sivuilta linkin 1600-luvun alun maantarkastusluetteloihin, ja sieltä myös omia esi-isiäni. Siinä on myös tietoa nimistä yleensäkin.

Tässä linkki:

http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/haberman2004_indeksi…

Älkää avatko linkkiä. Tietokoneeni ilmoitti nettihyökkääjästä. Ei todellakaan tullut yllätyksenä.

Vierailija
130/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeps, tämä on sukututkijoiden kesken ikuinen tappelunaihe, suomentaako vai ei. Kyllä ne kirkonkirjoissakin suomennettiin monella paikkakunnalla jossain vaiheessa. Esim. yksi esi-isäni syntyi Loimaalla, kulki alussa kirkonkirjoissa nimellä Johan Mickelsson. Sitten tuli suomenmielinen pappi, joka muutti nimen muotoon Jussi Mikonpoika. Mies muutti Helsinkiin, ja vaikka muuttotodistuksesaa luki nimi suomeksi, merkattiin hänet Helsingissä kirjoihin nimellä Johan Mickelsson.

Mulla on tapana kirjata esi-isien nimet siihen muotoon, millä ne löytyvät mikrofilmeiltä. Ja syy tähän on pelkästään se, että joidenkin nimien suomennos on niin hirveän vaikeaa. Miten esimerkiksi Nathaelia tai Eunicea on kutsuttu suomenkielisessä yhteisössä, jossa heidät on myös kastettu 1800-luvulla?

Sama täällä! Brita on Brita, eikä esimerkiksi Priitta, mitä näkee usein käytettävän. Mistä hitosta tiedän, ettei se kutsumanimi ollutkin Riitta ilman Peetä?

On syytä merkitä se kahdella tavalla: Oikea kirkonkirjoissa oleva ristimänimi. Lisäksi kutsumanimi jos ihan varmasti tiedät että sellainen on ollut. Muuten ei kannata omasta päästään ruveta vääntämään mitään. Ei kuulu tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin. Asia on eri jos kirjoitat esim. fiktiivistä romaania.

Tarkennukseksi, kutsumanimestä on mainittava erikseen sekaannusten välttämiseksi.

Totta! Olin pitkään täysin hukassa, kun sukuani tutkinut henkilö oli nimennyt 1800-luvulla eläneen esiäitini Auneksi. Hänet oli kuitenkin kastettu Agnetaksi ja samannimisenä hän oli mennyt myös naimisiin.

Sukuaan tutkiessa kannattaa säilyttää kaikki henkilön etunimet ja nimien versiot, tunnetut kutsumanimet yms. sekä sukunimet, niiden muodot yms. koska eri asiakirjoissa voi olla eri muotoja.

Kun ei digitaalista tietokantaa ollut, ennen vanhaan se asiakirjan tehnyt virkamies päätti miten nimi merkitään joten variaatioita löytyy.

Mistä luulet digitaalisen tietokannan olevan peräisin? :) Mietihän sitä. Ennen vanhaan ei ollut diditalisaatiota. Toivottavasti menneisyys ei tule tämänkään suhteen yllätyksenä...

Liikaa ei kannata luottaa digiarkistoihin. Niissä on tullut virheitä kun niitä on siirretty digimuotoon. Aina kannattais tarkistaa tieto myös alkuperäisestä lähteestä. Kirkonkirjoja ym. on paljon siirretty nettiin kuvina. Niistä voi käydä tarkistamassa alkuperäistiedot. Itsekin olen löytänyt digiarkistoista virheitä.

Mitä virheitä olet löytänyt? Kerrohan ihan omin sanoin perusteellisesti. Äläkä lähettele linkkejä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon on ruotsinkielisiä sukunimiä niiltä ajoilta kun suomalaiset tuppasivat sotimaan länsinaapurin sodat. Komentokieli oli Ruotsi ja jokainen rivimies sai ruotsalaisen nimen jotta se sopi päällystön suuhun helposti.

Samoin etenkin länsirannikon porvaristolla oli 1700-luvulla kova hinku kääntää nimi ruotsiksi, oltiin sitten vähän fiinimpää porukkaa.

.

Tämä onkin hauska ilmiö. Osa suomenkielisistä kääntäneet nimensä ruotsiksi, osa ruotsinkielisistä taas kääntäneet nimensä suomenkielisiksi.

Vierailija
132/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jeps, tämä on sukututkijoiden kesken ikuinen tappelunaihe, suomentaako vai ei. Kyllä ne kirkonkirjoissakin suomennettiin monella paikkakunnalla jossain vaiheessa. Esim. yksi esi-isäni syntyi Loimaalla, kulki alussa kirkonkirjoissa nimellä Johan Mickelsson. Sitten tuli suomenmielinen pappi, joka muutti nimen muotoon Jussi Mikonpoika. Mies muutti Helsinkiin, ja vaikka muuttotodistuksesaa luki nimi suomeksi, merkattiin hänet Helsingissä kirjoihin nimellä Johan Mickelsson.

Mulla on tapana kirjata esi-isien nimet siihen muotoon, millä ne löytyvät mikrofilmeiltä. Ja syy tähän on pelkästään se, että joidenkin nimien suomennos on niin hirveän vaikeaa. Miten esimerkiksi Nathaelia tai Eunicea on kutsuttu suomenkielisessä yhteisössä, jossa heidät on myös kastettu 1800-luvulla?

Sama täällä! Brita on Brita, eikä esimerkiksi Priitta, mitä näkee usein käytettävän. Mistä hitosta tiedän, ettei se kutsumanimi ollutkin Riitta ilman Peetä?

On syytä merkitä se kahdella tavalla: Oikea kirkonkirjoissa oleva ristimänimi. Lisäksi kutsumanimi jos ihan varmasti tiedät että sellainen on ollut. Muuten ei kannata omasta päästään ruveta vääntämään mitään. Ei kuulu tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin. Asia on eri jos kirjoitat esim. fiktiivistä romaania.

Tarkennukseksi, kutsumanimestä on mainittava erikseen sekaannusten välttämiseksi.

Totta! Olin pitkään täysin hukassa, kun sukuani tutkinut henkilö oli nimennyt 1800-luvulla eläneen esiäitini Auneksi. Hänet oli kuitenkin kastettu Agnetaksi ja samannimisenä hän oli mennyt myös naimisiin.

Sukuaan tutkiessa kannattaa säilyttää kaikki henkilön etunimet ja nimien versiot, tunnetut kutsumanimet yms. sekä sukunimet, niiden muodot yms. koska eri asiakirjoissa voi olla eri muotoja.

Kun ei digitaalista tietokantaa ollut, ennen vanhaan se asiakirjan tehnyt virkamies päätti miten nimi merkitään joten variaatioita löytyy.

Mistä luulet digitaalisen tietokannan olevan peräisin? :) Mietihän sitä. Ennen vanhaan ei ollut diditalisaatiota. Toivottavasti menneisyys ei tule tämänkään suhteen yllätyksenä...

Sä et tunnu nyt tajuavan yhtään mistä on kyse :D

Niin. Kerrohan nyt omin sanoin. Äläkä lähettele linkkejä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon on ruotsinkielisiä sukunimiä niiltä ajoilta kun suomalaiset tuppasivat sotimaan länsinaapurin sodat. Komentokieli oli Ruotsi ja jokainen rivimies sai ruotsalaisen nimen jotta se sopi päällystön suuhun helposti.

Samoin etenkin länsirannikon porvaristolla oli 1700-luvulla kova hinku kääntää nimi ruotsiksi, oltiin sitten vähän fiinimpää porukkaa.

.

Tämä onkin hauska ilmiö. Osa suomenkielisistä kääntäneet nimensä ruotsiksi, osa ruotsinkielisistä taas kääntäneet nimensä suomenkielisiksi.

Tämä on hauska ketju siksikin, koska vaikuttaa että ketjuun on pesiytynyt nettirikollinen.

Vierailija
134/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon on ruotsinkielisiä sukunimiä niiltä ajoilta kun suomalaiset tuppasivat sotimaan länsinaapurin sodat. Komentokieli oli Ruotsi ja jokainen rivimies sai ruotsalaisen nimen jotta se sopi päällystön suuhun helposti.

Samoin etenkin länsirannikon porvaristolla oli 1700-luvulla kova hinku kääntää nimi ruotsiksi, oltiin sitten vähän fiinimpää porukkaa.

.

Tämä onkin hauska ilmiö. Osa suomenkielisistä kääntäneet nimensä ruotsiksi, osa ruotsinkielisistä taas kääntäneet nimensä suomenkielisiksi.

Tämä on hauska ketju siksikin, koska vaikuttaa että ketjuun on pesiytynyt nettirikollinen.

No niinpä! Jollakin on kova hinku puhua jostain rikollisista, mutta ei ole vielä osannut selvittää mistä on kyse vaikka kymmeniä spämmiviestejä laittanut. Taitaa olla sellaisia ns. päänsisäisiä ongelmia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meidän suvussa on monet ristitty ruotsinkielisillä nimillä, mutta hautakivessä lukee ihan suomalainen versio. Esim isosetäni oli syntyessään Johan Henrik, mutta kuollessaan Juho Heikki. Ja samoin on muiden kanssa. Ajoittain tämä on kyllä häirinnyt kun ei tiedä kummalla tavalla henkilö on arkistoihin kirjattu.

Minä taas tiedän, koska itselläni on alkuperäiset kirkonkirjat ja niitä ei voi muuttaa. Suku on oikeasti Ruotsista kotoisin.

Mistä arkistosta sä oot pölliny alkuperäisen kirkonkirjan itselles? 

Älä kuvittelekaan että kerron sinulle. Sukuni jota on vääristelty, on oikeasti Ruotsista kotoisin. Mikä sulle on siinä noin vaikeaa? Miksi joku ruotsinkielinen jengi on sulle noin ylivoimaisen vaikea asia koska se on osa suomalaisten historiaa? Se kuuluu henkilökohtaisesti sukuni historiaan joista osa on tullut Ruotsiin Etelä-Euroopasta. Oletko rasis ti? Miksi et jaksa hyväksyä meitä? Pitäisikö meidän muuttaa Suomesta pois? Tulisiko sulle sen jälkeen parempi mieli? Jos tulet siitä varmasti onnelliseksi, laitan sanan heti kiertämään. Suomessa on maailman pahansuopaisimmat ihmiset ja siksi täällä on ahdistavaa olla. Täältä lähteekin ihan mielellään pois. Perustan muuttoliikkeen. Lennämme kauas pois kuin muuttolinnut emmekä enää palaa.

Vierailija
136/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon on ruotsinkielisiä sukunimiä niiltä ajoilta kun suomalaiset tuppasivat sotimaan länsinaapurin sodat. Komentokieli oli Ruotsi ja jokainen rivimies sai ruotsalaisen nimen jotta se sopi päällystön suuhun helposti.

Samoin etenkin länsirannikon porvaristolla oli 1700-luvulla kova hinku kääntää nimi ruotsiksi, oltiin sitten vähän fiinimpää porukkaa.

.

Tämä onkin hauska ilmiö. Osa suomenkielisistä kääntäneet nimensä ruotsiksi, osa ruotsinkielisistä taas kääntäneet nimensä suomenkielisiksi.

Tämä on hauska ketju siksikin, koska vaikuttaa että ketjuun on pesiytynyt nettirikollinen.

No niinpä! Jollakin on kova hinku puhua jostain rikollisista, mutta ei ole vielä osannut selvittää mistä on kyse vaikka kymmeniä spämmiviestejä laittanut. Taitaa olla sellaisia ns. päänsisäisiä ongelmia.

Tämä asia on jo satojen ihmisten tiedossa ja nämä asiat ovat selvillä. Olet äärimmäisen kyllästyttävä ihminen.

Vierailija
137/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon on ruotsinkielisiä sukunimiä niiltä ajoilta kun suomalaiset tuppasivat sotimaan länsinaapurin sodat. Komentokieli oli Ruotsi ja jokainen rivimies sai ruotsalaisen nimen jotta se sopi päällystön suuhun helposti.

Samoin etenkin länsirannikon porvaristolla oli 1700-luvulla kova hinku kääntää nimi ruotsiksi, oltiin sitten vähän fiinimpää porukkaa.

.

Tämä onkin hauska ilmiö. Osa suomenkielisistä kääntäneet nimensä ruotsiksi, osa ruotsinkielisistä taas kääntäneet nimensä suomenkielisiksi.

Näinhän se on vuosisatojen saatossa mennyt ja papisto vielä sotkenut pakkaa siinä seassa kirkonkirjoja rustatessaan. Ja kun tarpeeksi kauas taaksepäin mennään niin voipi olla että nimi on tullut esim Saksasta ja suomettunut pikkuhiljaa suvun levitessä rannikolta sisämaahan päin. Yllättävän moni nen-loppuisista sukunimistä esimerkiksi on alkujaan saksalaisten kauppamiesten tuomisia.

Vierailija
138/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomeen ei tule ikävä. Tulee ikävä vain suiomalaista luontoa, mutta suomalaista ihmisitä ei tule ikävä.

Vierailija
139/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

suku"tutkinen" ja kylä kirjojen julkaisu netissä on rikos. ovat tarkoitettu niissä mainituille henkilöille sittenkin pitää olla lupa. itse kielsin kylä kirjassa nimeni maininan ja mutu tuntumalla tehdyn rääpystelyn. odotan mitä tekevät sitten mennään oikeuteen ja pyyntöni ei ole pieni koska olen todistajien läsnäollessa kieltänyt tietojeni julkaisun

Vierailija
140/144 |
14.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika paljon on ruotsinkielisiä sukunimiä niiltä ajoilta kun suomalaiset tuppasivat sotimaan länsinaapurin sodat. Komentokieli oli Ruotsi ja jokainen rivimies sai ruotsalaisen nimen jotta se sopi päällystön suuhun helposti.

Samoin etenkin länsirannikon porvaristolla oli 1700-luvulla kova hinku kääntää nimi ruotsiksi, oltiin sitten vähän fiinimpää porukkaa.

.

Tämä onkin hauska ilmiö. Osa suomenkielisistä kääntäneet nimensä ruotsiksi, osa ruotsinkielisistä taas kääntäneet nimensä suomenkielisiksi.

Tämä on hauska ketju siksikin, koska vaikuttaa että ketjuun on pesiytynyt nettirikollinen.

No niinpä! Jollakin on kova hinku puhua jostain rikollisista, mutta ei ole vielä osannut selvittää mistä on kyse vaikka kymmeniä spämmiviestejä laittanut. Taitaa olla sellaisia ns. päänsisäisiä ongelmia.

Tämä asia on jo satojen ihmisten tiedossa ja nämä asiat ovat selvillä. Olet äärimmäisen kyllästyttävä ihminen.

"Laittaa kymmeniä epäselviä vihjailevia viestejä joistain nettirikollisista, jotka muuttavat Gustafin nimen Kustaaksi --- kun joku kysyy että mistä on kyse, henkilö närkästyy ja haukkuu hänet kyllästyttäväksi"... 😂

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme kahdeksan