Lue keskustelun säännöt.
Somehulluus työelämässä (”pakko olla somessa”)
14.09.2020 |
Mitä mieltä olette siitä että erittäin moni työnantaja vaatii että työntekijät ovat aktiivisia linkendissä/twitterissä ja tämä aktiivisuus on jopa palkkaamisen ehto?
Olen pitkän linjan päällikkö-asiantuntija, en käytä somea, vaan luotan aidon kohtaamisen voimaan eli mieluummin tapaan ihmisen tai soitan, kuin viestittelen sähköisesti.
Inhoan sitä tärkeilyä ja pätemistä linkedinissä. Mulla on siellä pitkin hampain tehty pieni suppea profiili mutta en julkaise mitään.
Nyt olen vaihtamassa työpaikkaa ja kahdessa haastattelussa on nyt ällistelty ja ihmetelty miksen aktiivisesti postaa ja julkaise, jaa asioita ja miksen ole twitterissä ollenkaan.
Ymmärrän että joissain ammateissa tämä on tärkeää (matkkinointi, viestintä jne) mutta olen hallintopäällikkö, ei mun tarvitse joka suuntaan postailla tekemisiäni ja näkemyksiäni.
Joo, olen varmaan vanhus näin nelikymppisenä, varmaan tää on sitäkin. Mutta huomaan senkin että moni ihminen on ilahtunut kun olen tullut paikan päälle häntä tapamaan ja oikeasti kuuntelen ja keskeytyksettä huomioin toista. Tämä alkaa olla harvinaista sillä moni esim tapamisissa selaa puhelinta eikä yhtään keskity.
Onko työelämä jatkossa vain some-ihmisille? Pitääkö somessa olemattomien muuttaa vuorille luolaan? ;)
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vähän ohis vielä mutta periaatteessa on lin vastaista ennen työhaastattelua tutkia onko hakija aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Samoin kuin googlettaminen.
Silti tätä joka toinen työnantaja tekee.
Jokainen. Kävi ilmi, kun työttömyys uhkasi ja oli pakko vääntää someprofiileja työhakemuksia&haastatteluita varten. Enkä todellakaan ole markkinointi- tai mainosalalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen aktivoitumaan somessa jos sulla on työnhaku päällä. Työnantajat usein katsoo some-profiilit ennen haastattelua. Voi olla aktiivinen somessa ja silti hyvä henkilökohtaisissa kontakteissa. Myöhemmin (kun olet saanut haluamasi duunin) voit halutessasi vähentää somen osuutta.
Voi tulla shokki työnantajille, jos mut tarkistaa somesta. Mulla on yleinen suku ja etunimi, joten tilejä varmasti löytyy monta. Itse en ole koskaan yhtäkään tehnyt ja sanotaanko, että mulla on aika alternative look. :D
Heh hee. Ihan oikein tirkistelijöille.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ehkä off topic, mutta liittyy kuitenkin töihin ja teknologiaan. Tämä somehulluus ja kaiken seuraaminen tulee menemään tulevaisuudessa vielä pidemmälle
"Älysormus sormeen ja kytketään työntekijä nettiin – työhyvinvoinnin seuraaminen ei ole enää massakyselyjen varassa
Työhyvinvoinnin seuraaminen on muuttumassa reaaliaikaiseksi yksilön tarkkailuksi."
https://yle.fi/uutiset/3-11358508
Työhyvinvoinnista puhumalla saadaan mahdollistettua jatkuva tarkkailu
Sitten ei parane vtuttaa töissä koskaan...
Tosin ei varmaan saa olla liian tyytyväinenkään.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että tämä somehulluus on syntynyt siitä, että kun pomolla on pääsy jokaisen yksityisille tileille, on hyvin helppo stalkata työntekijöitä silloinkin kun he ovat vapaalla.
Helposti näkyy kaikki sellainenkin, jota työpaikalla olisi laitonta kysyä (lastenteko, lapsiluku, parisuhdestatus, seksuaalinen suuntautuminen, uskonto). Täysi lottovoitto kyylääville, firman "maineesta" huolehtiville päsmäreille. Sen näkee jo siitäkin miten työnhaku menee puihin jos sinua ei löydä facebookista, koska "onhan se nyt karmivaa että toinen on ihan pimennossa, mitään emme hänestä tiedä". Että voi voi kun ei pääsekään urkkimaan kenelle hakija on sukua ja kenen kanssa kaveri, heti ei muka tiedetä "yhtään mitääääään" ja heti on "antisosiaalinen vaikutelma" ikäänkuin se facebookin käyttö mittaisi kuinka sosiaalinen on.
Tosiasiassa somea jatkuvasti päivittävä on usein jopa vähemmän sosiaalinen, ei ole aikaa tavata kavereita kun jonkin "huolettoman lookin" aamusnäppäyksen otto vie 20min. Siksihän juuri tutkitaan koko ajan kuinka sosiaalinen media on vaikuttanut ahdistuneisuuteen, masennukseen, kiusaamiseen ja yksinäisyyteen lisäävästi, ja laskenut monien itsetuntoa. Twitter on täynnä roskaa - mielipiteitä tarjotaan "uutisina", hashtag-meininkin on lähtenyt ihan käsistä ja joka päivä on joku uusi raivon kohde tarjolla josta et ole kuullut ja joka ei kosketa sinua mutta pakko osallistua tai olet kusipää. Kaikesta on pakko olla jotain mieltä, ja mielipiteesi olisi parempi olla mahdollisimman kärkevä ja vastakkainasetteleva.
Koen tän kaiken somepaskan hyvin typeräksi ja raskaaksi. Haluan itse vain jakaa tyhmiä seikkailukuviani sukulaisille jotka asuvat kaukana, kun ei usein tavata. Myös kiva nähdä heidän kuviaan kun en kasvokkain voi nähdä juuri nyt. Työnantajalle ei todellakaan kuulu facebook-kaverilistani jotta hän voi sieltä tiirailla että onpas noloja ja ulkomaalaisia nuo sen sukulaisten nimet, ei me tommosia outoja oteta töihin. Tai että onpas tuo yksi kaveri aika epäilyttävä, kuka pitää tommosia kavereina, ei jatkoon. Mutta kun sillä "oudolla" kaverilla on sairaus joka tekee siitä vähän eri näköisen kuin muut, ei kannattaisi tuomita.
Jos kaikki tää somestalkkaus tehtäisiin ilman somea, olisi hyvin epäilyttävää ja pelottavaa. Jostain syystä kun kyseessä on sosiaalinen media, on sallittua vaatia pääsy toisen kavereihin jotta voi stalkata, ihan avoimesti. En todellakaan halua että minulle tuntematon HR-päällikkö joka on juuri palkannut minut, tietää kuitenkin jo että kävin tänä aamuna klo 9:46 tietyssä kahvilassa, koska suosittelin sitä kavereilleni. Minä taas en tiedä hänestä mitään - enkä todellakaan aio stalkata ketään.
Totta. Eräs tällainen entisen työpaikkani pomojen kielikello riehaantui vallan somesta, kun se tuli. Se kyseli kaikilta, että onhan nää facessa ja instassa, ja tiesi kaikista kaiken, mikä vaan oli julkista. Tosin varmaan satuili lisääkin itse. Mutta oudointa oli, että pomoja kiinnosti kovastikin tämän ihmisen juoruilu, vaikka me muut normaalit varottiin tätä sekopäistä käärmekieltä. Hänellä saattoi olla aivan väärää tietoa, kun oli itse yhdistellyt juoruja ja somea ja tehnyt omia johtopäätöksiään.
Toivottavasti ihmiset alkavat kapinoida tätä "kehityskulkua" vastaan ja poistaisivat sometilejään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ainakaan nöyristele somekulttuurin edessä. Tilini ovat yksityisiä enkä postaa ikinä mitään mistään. LinkedIn on olemassa koska se pitää olla. Jos postailisin sinne, tekstit olisivat lähinnä työuupumuksesta ja työnteon tappotahdin vastustamisesta. Todella houkuttelevaa työnantajille :D
Minua on kritisoitu asenteestani. Muistan opiskelukaverini pyöritelleen silmiään ja sanoneen, että joskus sitä pitää vaan tehdä asioita joista ei tykkää. No juu, olen koko elämäni tehnyt niin ja en ole päässyt puusta pidemmälle. Valitsen työpaikkani ihan varmasti sen perusteella, onko minulla siellä hyvä olla. Jos en saa töitä sillä ehdolla ettei tarvitse esittää somessa niin sitten en saa, minulla on muitakin asioita elämässä kuin joku hikinen työ!
Pointtina on se, että kaikilla on hyvä olla jos työntekijät saavat olla ihan vaan ittensä. Esittäminen aiheuttaa työkykyä rappeuttavaa stressiä.
Vierailija kirjoitti:
Vähän ehkä off topic, mutta liittyy kuitenkin töihin ja teknologiaan. Tämä somehulluus ja kaiken seuraaminen tulee menemään tulevaisuudessa vielä pidemmälle
"Älysormus sormeen ja kytketään työntekijä nettiin – työhyvinvoinnin seuraaminen ei ole enää massakyselyjen varassa
Työhyvinvoinnin seuraaminen on muuttumassa reaaliaikaiseksi yksilön tarkkailuksi."
https://yle.fi/uutiset/3-11358508
Työhyvinvoinnista puhumalla saadaan mahdollistettua jatkuva tarkkailu
Oikeasti pelottavaa, että työnantaja alkaisi tarkkailla jonkun älysormuksen tai -kellon tietojen välityksellä työntekijän vapaa-aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on työhön liittyville henkilöille (jotka ovat pyytäneet facebook-ystäviksi) omat asetukset ja ryhmä. He eivät näe muita kavereitani eivätkä postauksiani, koska valitsen aina asetuksista näkyvyyden "kaverit paitsi x-ryhmä). Ei kovin vaivalloista, mutta toki rasittavaa kun pitää muistaa tämä julkaisujen osalta tehdä aina.
Meillä on nykyään työpaikassa uusien työntekijöiden haussa se kriteerinä, että pitää olla valmis olemaan omilla kasvoilla sosiaalisessa mediassa. Eli tarkoittaa esimerkiksi sitä, että on julkinen profiili LinkedInissä, siellä merkintä missä töissä ja pitää jakaa työpaikan julkaisuja ja julkaista myös omia juttuja, kommentoida muiden ja verkostautua.
Kuitenkin työ on loppujen lopuksi aika mitätöntä perustyötä, tuntuu jotenkin tosi naurettavalta nuo vaatimukset ja odotukset sosiaalisesta mediasta. Monella on myös selvästi työaika ja vapaa-aika sekoittunut, vapaa-ajallakin voivat viettää puhelimella aikaa LinkedInissä ja kommentoida ja tykätä siellä.
Itselläni on myös se, että en halua jakaa tietojani nettiin, esimerkiksi koulutus- ja työhistoriaani. En halua, että netistä voi googlettaa missä olen töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on yrityksen mainontaa. Mitä enemmän postailet sitä enemmän eri ihmiset näkevät sinut ja työpaikkasi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on nykyään työpaikassa uusien työntekijöiden haussa se kriteerinä, että pitää olla valmis olemaan omilla kasvoilla sosiaalisessa mediassa. Eli tarkoittaa esimerkiksi sitä, että on julkinen profiili LinkedInissä, siellä merkintä missä töissä ja pitää jakaa työpaikan julkaisuja ja julkaista myös omia juttuja, kommentoida muiden ja verkostautua.
Kuitenkin työ on loppujen lopuksi aika mitätöntä perustyötä, tuntuu jotenkin tosi naurettavalta nuo vaatimukset ja odotukset sosiaalisesta mediasta. Monella on myös selvästi työaika ja vapaa-aika sekoittunut, vapaa-ajallakin voivat viettää puhelimella aikaa LinkedInissä ja kommentoida ja tykätä siellä.
Itselläni on myös se, että en halua jakaa tietojani nettiin, esimerkiksi koulutus- ja työhistoriaani. En halua, että netistä voi googlettaa missä olen töissä.
Kai tämä myös lukee selkeästi jo työpaikkailmoituksessa? Sillä kyselen, että joskus tällaiset epämääräiset "kriteerit" ovat tulleet selville pahimmillaan vasta koeajalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta tässä puhutaan kahdesta eri asiasta: ap mainitsi LinkedInin ja twitterin, moni taas Facebookin ja instagramin. Ensimmäiset ovat vahvasti enemmän työelämään, omaan asiantuntijuuteen ja ajankohtaiseen keskusteluun suuntautuvia alustoja, jälkimmäiset yksityisen elämän kevyeen makusteluun.
Jos yritys tai yhteisö haluaa työntekijöitä, jotka muiden hyvinhoidettujen tehtävien ohella ottavat osaa työtehtäväänsä koskevaan keskusteluun twitterissä ja LinkedInissä, kirjoittavat blogeja, esiintyvät webinaareissa ja podcasteissa, silloin työnantaja etsii tehtävään sopivan henkilön.
Minulle tämä alkaa olla niin arkipäivää, että on vaikea nähdä, miksi omaa asiantuntijuutta ei voisi jakaa myös siihen soveltuvissa sosiaalisen median väylissä. Miksi vain henkilökohtainen kohtaaminen on arvokasta? Miksi esim. twitterissä käytävät keskustelut esivät olisi merkityksellisiä? Eivät ehkä yhtä syvällisiä, mutta toisaalta, näkökulmia tulee taatusti enemmän, kuin kahden ihmisen kohdatessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No päällikkö-asiantuntija-huoltopäällikkö päättää ihan itse onko somessa vai ei. Sen verran korkea titteli ettei tuosta oo ku ku kuninkaitten päällikkö ylempänä.
Niin... et näköjään ymmärrä aloitusta etä työelämääkään kovin hyvin kun et ymmärrä millainen toimenkuvani on. Koko aloitus koski sitä että nimenomaan yksilö ei voi itse päättää onko somessa vai ei. Vaan työnantaja sanelee sen - ja se on ylipäätään edellytys saada työtä nykyään. Ap
Siksi mää suunnittelenkin taas yrittäjyyttä, ihan perseilyä tää someilu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää töihin joissa pitää käsillä tehdä jotain eikä istua toimistossa pyörittelemässä papereita koko päivää. Voin sanoa että sitä Reinon Remonttifirman toimitusjohtajaa Reinoa ei kiinnosta sun LinkedIn profiilin olemassaolo. Tuskin on edes kuullutkaan koko sivusta.
Olispa jotain työtä jota vois vaan tehdä. Joskus kaiholla luen jotain vanhoja kirjoja joissa on vaan niitetty heinää ja kylvetty peltoja. No ei se sillonkaan helppoa ole ollut tietenkään ja joka ajassa on ongelmansa mutta en ymmärrä miten tällaisesta perusasiasta kuin työ on saatu tällainen härdelli aikaiseksi. Ei enää mitään oikeaa tärkeää tekemistä maailmassa?
Mitenkäs jos on bannattu somesta koska on ollut sitä mieltä että sukupuolia on kaksi ja että mies ei voi synnyttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on nykyään työpaikassa uusien työntekijöiden haussa se kriteerinä, että pitää olla valmis olemaan omilla kasvoilla sosiaalisessa mediassa. Eli tarkoittaa esimerkiksi sitä, että on julkinen profiili LinkedInissä, siellä merkintä missä töissä ja pitää jakaa työpaikan julkaisuja ja julkaista myös omia juttuja, kommentoida muiden ja verkostautua.
Kuitenkin työ on loppujen lopuksi aika mitätöntä perustyötä, tuntuu jotenkin tosi naurettavalta nuo vaatimukset ja odotukset sosiaalisesta mediasta. Monella on myös selvästi työaika ja vapaa-aika sekoittunut, vapaa-ajallakin voivat viettää puhelimella aikaa LinkedInissä ja kommentoida ja tykätä siellä.
Itselläni on myös se, että en halua jakaa tietojani nettiin, esimerkiksi koulutus- ja työhistoriaani. En halua, että netistä voi googlettaa missä olen töissä.
Kai tämä myös lukee selkeästi jo työpaikkailmoituksessa? Sillä kyselen, että joskus tällaiset epämääräiset "kriteerit" ovat tulleet selville pahimmillaan vasta koeajalla.
Ei ole työnhakuilmoituksessa tuota vaatimusta, mutta työhaastattelussa se kuulemma käydään läpi ja kysytään suoraan onko valmis tuohon.
T. 30
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on nykyään työpaikassa uusien työntekijöiden haussa se kriteerinä, että pitää olla valmis olemaan omilla kasvoilla sosiaalisessa mediassa. Eli tarkoittaa esimerkiksi sitä, että on julkinen profiili LinkedInissä, siellä merkintä missä töissä ja pitää jakaa työpaikan julkaisuja ja julkaista myös omia juttuja, kommentoida muiden ja verkostautua.
Kuitenkin työ on loppujen lopuksi aika mitätöntä perustyötä, tuntuu jotenkin tosi naurettavalta nuo vaatimukset ja odotukset sosiaalisesta mediasta. Monella on myös selvästi työaika ja vapaa-aika sekoittunut, vapaa-ajallakin voivat viettää puhelimella aikaa LinkedInissä ja kommentoida ja tykätä siellä.
Itselläni on myös se, että en halua jakaa tietojani nettiin, esimerkiksi koulutus- ja työhistoriaani. En halua, että netistä voi googlettaa missä olen töissä.
Kai tämä myös lukee selkeästi jo työpaikkailmoituksessa? Sillä kyselen, että joskus tällaiset epämääräiset "kriteerit" ovat tulleet selville pahimmillaan vasta koeajalla.
Ei ole työnhakuilmoituksessa tuota vaatimusta, mutta työhaastattelussa se kuulemma käydään läpi ja kysytään suoraan onko valmis tuohon.
T. 30
Ok, kiitos vastauksesta. Jotenkin tuntuisi silti reilummalta hakijaa kohtaan mainita asiasta heti ilmoituksessa, kun kyseessä on kerran suoranainen kriteeri. Nyt hakijalle voi jäädä melkoinen kusetuksen maku, jos tällainen asia tuodaan esiin vasta työhaastattelussa.
Linkedin käyttö on tärkeää, samoin verkostoituminen siellä. Sitä kautta tulee työtarjouksia (jopa minulle 5-kymppiselle), löytyy ilmaisia tai halpoja kursseja. Sekä materiaaleja ja blogeja, joiden sisältö vie asioihin, joista minun pitää olla perehtynyt. It-alalla pitää koko ajan kouluttaa kehittää itseään.
Twitter-tiliä minulla ei ole.
LinkedInissä on läyty keskusteluja myös työuupumuksesta.
Facebook on taas privatilini, sinne ei ole asiaa kuin ystävilläni. Ja itse voi kyllä rajoittaa, mitä julkisella puolella facessa nähdään, mun kaverilistani ei ole julkinen.
Jos et halua olla somessa, sitten et ole. Mutta silloin voi jäädä monta työtarjousta välistä - kaikki työpaikat kun eivät ole koskaan julkisessa haussa ja headhunterit etsivät osaajia linkedin-profiilien perusteella.
Voi tulla shokki työnantajille, jos mut tarkistaa somesta. Mulla on yleinen suku ja etunimi, joten tilejä varmasti löytyy monta. Itse en ole koskaan yhtäkään tehnyt ja sanotaanko, että mulla on aika alternative look. :D