Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka eivät ole koskaan olleet kodin ulkopuolella päivähoidossa tai esikoulussa?
13.09.2020 |
Päiväkerhossa kävin kerran viikossa sen jälkeen kun olin neljävuotias kouluikään asti. Inhosin sitä. Eskaria ei siihen aikaan maaseudulla edes ollut.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Kiva, kun vastailitte ja kerroitte opinnoistanne! Omat lapseni eivät pahemmin käyneet tarhassa vellihousuisen isänsä takia, joka halusi hoitaa lapset kotona, vaikka esikoiselle jopa suositeltiin päivähoitoa (sittemmin diagnosoitu lapsuusiän autismi). Mutta toivoisin, ettei kotihoito vaikuta ainakaan negatiivisesti.
Tosin joku sanoi toisessa ketjussa, että päiväkodissa olleet ovat useammin korkeastikoulutettujen lapsia. Voisiko siis heidän parempi menestymisensä elämässä sen ruotsalaistutkimuksen mukaan johtua siitä, ei hoitomallista?
Mitenkään siis matalammin koulutettuja ammatteja väheksymättä. Toivon ainoastaan, ettei kotihoito vaikuta lapseen negatiivisesti.
Täällä toinen autistin äiti, ja ihan lämpimästi suosittelen harkitsemaan (jos tiedät hyvän päiväkodin) osapäivähoitoa edes. Meidän lapsella kyllä kehitys lähti etenemään eri tavalla, kun alkoi saada kuntoutusta toisten lasten kanssa. Kotona on aina tehty lapsen eteen paljon, mutta niitä toisia samanikäisiä lapsia ei ole tarjota. Mutta tämä kyllä vaatii päiväkodin, jossa on hyvä henkilökunta ja käyttävät aktiivisesti autistiselle lapselle tarkoitettuja kuntoutusmuotoja, ja hyvät ja avoimet välit vanhempien ja henkilökunnan välille. Kotihoito lienee parempi kuin huono päivähoito, mutta autistinen lapsi pääsääntöisesti hyötyy kyllä paljon samanikäisten lasten seurasta. Teidän diagnoosilla on pienennetty ryhmä taattu, ja hyvällä tuurilla avustajankin saa.
Muuten kyllä olen sitä mieltä, että lapsista tulee nauttia ja heidän kanssa olla kotona niin pitkään kuin itsestä hyvältä tuntuu. Autismikirjon häiriön omaavan lapsen kanssa tilanne on hieman erilainen, sillä juuri päivähoidossa hän saisi otollisessa ympäristössä kuntoutusta. Mitä pidempään on kotona, niin sen vaikeampaa saattaa tuleva koulunkäynti olla. Siinä missä joku toinen lapsi varmasti jopa hyötyisi pitkästä kotonaolosta.
Riippuu kyllä myös lapsesi iästä. Jos hän vasta 2-3-vuotias, niin varmaan ei ole kiire, mutta 4-5-vuotias hyötyisi jo paljon muutamasta tunnista siellä. Ei kannata ihan suoraan verrata "normaalien" lasten perheisiin omaa tilannetta, sillä ne autismin tuomat haasteet ovat niin kokonaisvaltaisia ja lapsi ehdottomasti tarvitsee kotihoidon lisäksi kuntoutusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
FM. Koulu oli alusta asti tosi helppoa ilman eskareitakin.
Olen syntynyt 49 ja eskaria yms ei ollut vielä keksittykään. Äiti oli kotona ja lapsia neljä. Olemme kaikki kouluttaneet itse itsemme ja tehneet yli 40 v työurat ja nyt hoideltu jo 10 v lastenlapsia, kun ovat sairastelleet yms.
Vierailija kirjoitti:
...ja miten elämänne on mennyt? Eli mitä teistä tuli. Veikkaanpa, että työttömiä tai amiksia. Mutta olisi hauskaa saada todistusta siitä, että olen väärässä!
Tuollaisella argumentoinnilla saa ihan turvallisesti jo olettaa olevansa väärässä.
Väärin. Eskari on pakollinen, eli sinne menisivät kaikki lapsesi. Ja nythän ollaan menossa siihen suuntaan, että eskari jatkossa alkaisi jo 5-vuotiaana, ja olisi kaksivuotinen.