Onko sairasta naureskella itsekseen?
Olen melkein aina ollut sellainen itsekseen hihittelijä, naurattaa vaikka ei aina ole mitään syytäkään. Voikohan johtua masennuksesta?
Kommentit (68)
Kyllä mua joskus naurattaa, jos joku tuntematon on vaikka kuollut jotenkin huvittavalla tavalla tai siitä uutisesta tulee mielenyhtymä sellaiseen.. Eri asia, jos tuntisi.
Vierailija kirjoitti:
Ja siis aina ei ole mitään pientä hihittelyä vaan joskus on kunnon hepulinaurua, tuntuu että happi loppuu. Mutta ei kestä kauaa, kunnes tulee uusi kohtaus.
Puhutko nyt varmasti itsestäsi? Muiden ajatuksistahan sä et voi tietää..
Kerran repesin töissä kesken uutisten lukemisen, kun kävin miettimään, jos hautakivissä lukisi kuolinsyy. "Kuoli sydänkohtaukseen kesken yhdynnän" tai "tukehtui pullaan"! :'D Joo oon varmaan vähän pimeä, Sou not.. :)
Vierailija kirjoitti:
Onhan se humoristista, kun joku lentää törmäykssä mönkijän yli...
Ei tuo ole. Tuohan sattuu kamalasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis aina ei ole mitään pientä hihittelyä vaan joskus on kunnon hepulinaurua, tuntuu että happi loppuu. Mutta ei kestä kauaa, kunnes tulee uusi kohtaus.
Puhutko nyt varmasti itsestäsi? Muiden ajatuksistahan sä et voi tietää..
Ihan itsestäni puhun. Ehkä olen vain seonnut lopullisesti, tuntuu että pahentunut koronan aikana..
Rankoistakin asioista täytyy pystyä vitsailemaan. Vitsailen joskus omasta kuolemastakin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja siis aina ei ole mitään pientä hihittelyä vaan joskus on kunnon hepulinaurua, tuntuu että happi loppuu. Mutta ei kestä kauaa, kunnes tulee uusi kohtaus.
Puhutko nyt varmasti itsestäsi? Muiden ajatuksistahan sä et voi tietää..
Ihan itsestäni puhun. Ehkä olen vain seonnut lopullisesti, tuntuu että pahentunut koronan aikana..
No mä en ihan ilman syytä kyllä naura, vaikken syytä aina kertoiskaan, mutta sithän meitä on tavallaan kaksi. Halaus.
Minäkin nauran itsekseni. Se on julkisilla paikoilla noloa, mutta joskus vaan tulee joku hauska juttu mieleen. Löysin myös uuden intohimon itsekseni puhumisesta. Nyt olen koukussa siihen. Haluaisin täysin erakoitua jonnekin metsään pitämään itselleni seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se humoristista, kun joku lentää törmäykssä mönkijän yli...
Mun serkku naureskeli kun oli lentänyt auton tuulilasista kuin helikopteri ja minäkin tykkään rällätä. Naisia molemmat.
Onkohan psykoosissa? Tuskin koska jos olisin niin en tietäisi siitä..
Vierailija kirjoitti:
Minäkin nauran itsekseni. Se on julkisilla paikoilla noloa, mutta joskus vaan tulee joku hauska juttu mieleen. Löysin myös uuden intohimon itsekseni puhumisesta. Nyt olen koukussa siihen. Haluaisin täysin erakoitua jonnekin metsään pitämään itselleni seuraa.
Sielunsisko. Havukka-ahon ajattelijatar.
Vierailija kirjoitti:
Onkohan psykoosissa? Tuskin koska jos olisin niin en tietäisi siitä..
Pomo oli monesti pilvessä, että ei hätää. Siihen on hyvät lääkkeet. :)
Nyt loppui naurukohtaukset, kesti melkein tunnin. Nyt sattuu mahaan ja on vähän outo, huono olo.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollenkaan sairasta.Parempi nauraa kuin itkeä.itse hohottelen usein itsekseni.
Viimeksi bussissa kun tuli yksi tyhmä juttu mieleen.En voinut hillitä itseäni,luultiin varmaan hulluksi:)
Sama täällä! Usein aamuisin bussissa tulee kaikenlaista hassua mieleen, ja sitten hihittelen itsekseni. Myönnetään, että toisinaan se saa muiden ihmisten kulmakarvat kohoamaan. Minusta taas on todella mukavaa nähdä kun joku hymyilee ajatuksissaan itsekseen. Kivaa että on kivaa, oli se sitten itsellä tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin nauran itsekseni. Se on julkisilla paikoilla noloa, mutta joskus vaan tulee joku hauska juttu mieleen. Löysin myös uuden intohimon itsekseni puhumisesta. Nyt olen koukussa siihen. Haluaisin täysin erakoitua jonnekin metsään pitämään itselleni seuraa.
Sielunsisko. Havukka-ahon ajattelijatar.
Minä myös!
Ja siis aina ei ole mitään pientä hihittelyä vaan joskus on kunnon hepulinaurua, tuntuu että happi loppuu. Mutta ei kestä kauaa, kunnes tulee uusi kohtaus.