Munasolupunktio eli munasolujen keräys vihdoin step by step kertomus!
Minulla on edessä toi kuolemaakin pelottavampi kokemus, munasolujen punktio. Olen oksentanut pelosta, kun olen asiaa ajatellut ja googlaus tuo vain lisää kamalaa oloa. Mutta löysin tieni tähän blogiin, jossa vihdoin joku kertoo KUNNOLLA millainen kipu oli mahdollinen kipu ja mitä kokemus piti sisällään.
https://lapsentekokronikka.home.blog/2020/08/29/punktio-ohi/
Nyt en enää pelkää niin julmetusti, vaan jännitän normaalisti tulevaa operaatiota.
Pelkäsin myös puudutuspiikkejä ja sitä, että jalat sidotaan kiinni tuoliin. Ja luulin, että siinä tuntee terävää kipua. Minua helpottaa nyt niin paljon että itkettää.
En jostain syystä pysty kommentoimaan tuonne blogiin, herjaa jotain kun painan lähetä, joten jos luet tätä tuon blogin kirjoittaja niin KIITOS!!!!
Kommentit (10)
Minulta on punktoitu kun luovutin munasoluja. Ei oikeasti tuntunut yhtään missään. Pahin kohta oli se, kun hoitaja ei tahtonut saada kanyyliä kämmenselkään ja ronkki useaan kertaan. Operaation jälkeen ajelin bussilla keskustaan ja kävin kaupoissa, seuraavana päivänä normaalisti töihin.
Tää on hei hyvä! Laitan eteenpäin ystävälle, jolla on tuo edessä
Ihan hyvä, tarkka selostus, mutta hän sai näköjään kipulääkettä suoneen toimenpiteen aikana. Siitä voi johtua erot kokemuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, tarkka selostus, mutta hän sai näköjään kipulääkettä suoneen toimenpiteen aikana. Siitä voi johtua erot kokemuksissa.
Täh. Kaikki saa, ellet sitten tee punktiota jossain neuvostoliitossa
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvä, tarkka selostus, mutta hän sai näköjään kipulääkettä suoneen toimenpiteen aikana. Siitä voi johtua erot kokemuksissa.
??? Kyllä kaikki saa! Älkää levittäkö virheellistä tietoa
Mulla on jo yli kymmenen vuotta aikaa noista (kolme kertaa käynyt läpi, ei raskautta). Homma oli mulle todella kivulias, mutta en sitä kipua osannut pelätä ensimmäisellä kerralla, ja vaikka sen jälkeen tiesin mitä on tulossa, niin en pelännyt seuraavillakaan. Kipu on vain kipua, kyllä sen kestää. Toki sain kovat suonensisäiset tropit, jotka minun mielestäni ei sinänsä sitä kipua poistaneet, vaan aiheuttivat sellaisen pöllyn, että sitä ikäänkuin itsensä vieressä kuunteli sitä tahatonta kivusta voihkimista samalla kun mies kyseli jossain itsestä tuntuvassa eri ulottuvuudessa, että mitä h***vettiä te siellä oikein teette kun noin sattuu. Ei jäänyt kivuista traumoja, muusta prosessista kylläkin (ja siis hyvin hoidettiin, tahaton, selvittämätön lapsettomuus vaan oli aika rankka prosessi käydä läpi).
Tämä on kyllä ihmeellistä, että kokemus on niin erilainen eri ihmisille. Itse sain myös suoneen maksimiannoksen kipulääkettä ja kokemus tuntui silti just siltä mitä onkin. Että joku heiluttelee " sukkapuikkoa" sisäelimissä. En olis toista kertaa pystynyt. Ehkä olen sitten jotenkin kipuherkkä. Seuraavaksi sitten vuorossa synnytys...
Tehty minullekin pari kertaa eikä ollut mitenkään ihmeellinen. Siitä on aikaa, mutta kai siinä jonkin hieman rauhoittavan lääkkeenkin jopa sai.
Minulle tehtiin tällä viikolla ja kokemus oli just kuin blogin kirjoittajalla. Pelotti etukäteen kyllä kovasti.
Olipa ihana kertomus! Itsellä pari vuotta sitten sama takana ja voin allekirjoittaa tuon. Olisipa silloin ollut myös löydettävissä vastaava.
Olen tuon kirjoittajan kanssa samaa mieltä, ettei googlaus auta mitään, koska kommentit oli luokkaa just että hirveintä koskaan tai ei tunnu missään. Ja kukaan ei ole osannut kuvailla kipua. Itsekin pelkäsin, että kipu on sama kuin joku leikkaisi jalkaa irti tai vetäisi hammasta ilman puudutusta, mutta sama kipu herkässä alapäässä 😏 onneksi ei, mutta kyllä se pelotti ja ihan turhaan.