Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä "muka-kivoja" asioita tiedät, jotka koet käytännössä tylsiksi tai epämukaviksi
Mä aloitan: Leffassa käynti. Aina ajattelen, miten ihana olisi istua herkuttelemassa ja katsomassa uutta leffaa. Käytännössä ne äänitehosteet on aivan liian kovalla, jopa tulpat päässä. Ihmiset puhuu, rapistelee tai maiskuttaa. Jostain syystä ne paremmatkin istuimet on epämukavia. Hinta on kova, enkä ikinä koe oloani hyväksi leffassa käynnin jälkeen.
Toinen on aamupala sängyssä. Hirveintä koskaan, kun joku herättää syntymäpäivänä ja tuo tarjottimella kahvit ja kroissantit sänkyyn. En edes tiedä mistä aloittaisin valitusvirteni tän asian kohdalla. Muruista, joita löytyy lopulta koko sängystä? Kahvikupista, joka ei oikein mahdu minnekään, ja keikkuu epävakaasti sylissä olevalla tarjottimella? Asennosta, joka on jotain istuvan ja makaavan välillä, eikä sovellu syömiseen mitenkään? Vai kenties siitä tosiasiasta, että en halua tunkea suuhuni pullaa heti saatuani silmät auki, vaan herätä ensin. Silti tämä tuntuu ajatuksena niin kivalta, mutta ei vain toimi.
Kommentit (845)
Etelän lomamatkat ns.turistirysissä. Kesäisin liian kuuma ja hyvin vähän mitään nähtävää tai tekemistä missään. Kadut täynnä ryyppääviä turisteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hääleikit. Siis morsiamen ryöstöt ja vastaavat. Niin vaivaannuttavia. Miksei voi vain juhlia normaalisti? Ruokaa, juomaa, juttelua, musiikkia, tanssia - nämä riittää!
Tämä. Muutenkin raha tiukalla niin sit vielä ryöstetään ja vielä morsian! Vaimo itki pitkään kun ns. bestikset uhkas hiuslakkaspraylla ja sytkällä ja veivät käsilaukun lompakkoineen tamppakseineen ässäarpoineen ja pillereineen! :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hääleikit. Siis morsiamen ryöstöt ja vastaavat. Niin vaivaannuttavia. Miksei voi vain juhlia normaalisti? Ruokaa, juomaa, juttelua, musiikkia, tanssia - nämä riittää!
Minusta häät ihan ylipäätään. Sinänsähän ruoka, juoma, juttelu ja musiikki kuulostaa ajatuksena hyvältä, mutta käytännössä ne on pitkälti odottelua ja ihmisiä joista suurimman osan kanssa ei vapaaehtoisesti aikaansa viettäisi. Tuhat kertaa mieluummin olisi jossain pienessä illanvietossa ystävien kanssa kuin missään häissä, etenkin kun ne usein ovat juuri jonain kauniina kesäviikonloppuna. Hääparille itselleen toki tärkeä päivä ja jos on läheisistä ihmisistä kyse niin osallistun, mutta yhtään kaukaisempien tuttujen hääkutsuihin sanonut jo pitkään ei kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiihtäminen. En voi käsittää. En ole koskaan, ikinä milloinkaan, koko ikänäni tuntenut tarvetta köyttää kahta puukapulaa jalkoihin ja lähteä hinaamaan itseäni lumikinosten läpi paukkupakkasessa. Ymmärrän sen hyvänä selviytymistaitona, mutta millainen sekopää siitä nauttii? Lapsena muistan kun kavereiden kanssa otettiin liikantunnille kaakaotermokset mukaan kouluun hiihtopäivinä, ja sitten istahdettiin metsään lumikinokseen ja puhuttiin pojista kaakaokupposten äärellä. Oli paljon kivempaa.
Luultavasti hiihtäminen voisi olla hauskaa, jos sitä opetettaisiin vaikkapa koulussa. Kun sitä ei opeteta, se tosiaan on vain kahden puukapulan raahamista jaloissa kinoksissa.
Opettelin aikuisena hiihtämään ja ihan täyttä psskaa se silti oli. En vieläkään ymmärrä miksi hiihtää, kun yhtä hyvin voi kävellä tai juosta.
Opettelin aikuisena hiihtämään ja se on parhaimmillaan hienoa. Hiljaisella metsäladulla yksin, puut lumisena, rauhaa ja levollisuutta. Tai aurinkoisena kevätpäivänä järvellä hangella luistelusuksilla, vauhtia ja vapauden tunnetta. Juosta ja kävellä voi lumettomanakin aikana, eikä silloin hiihtoa kaipaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulujen, työpaikkojen, laitosten yms. juhla-ateriana tarjottava jouluruoka. Pitäisi olla kuulemma erityinen hetki, kun kerran vuodessa saa tällaisen juhla-aterian. Useimmiten ihan karmeaa einesmössöä. Meidän työpaikalla henkilöstö ei saa mitään muuta joululahjaa tai muutakaan muistamista kuin tuollaisen juhla-aterian. Toki sekin tietysti on enemmän kuin jossain muualla.
Olin ennen töissä yhdessä Suomen suurimmista pörssiyhtiöistä ja heidän pääkonttorissa ylempänä toimihenkilönä. Meille ei tarjottu edes sitä vuosittaista jouluateriaa vaan .
Saimme kerran vuodessa jouluglögit. Johtaja kertoi joka vuosi ennen joulua meille suureen ääneen rinta rottingilla että tänään firma tarjoaa jokaiselle pääkonttorin työntekijälle yhden lasin glögiä, yhden joulutortun ja kaksi piparia iltapäivän kahvitauolla.
Ja sitä muuten vahdittiin tarkkaan että kukaan ei ottanut ylimääräistä glögilasillista, torttua tai piparia.
Tunsin lähinnä myötähäpeää, koska emme saaneet edes mitään joululahjaa työnantajalta.
Hää-, rippi-, hautajais- ym. juhlat. Kaikki talkookökkä. Luottamustehtävät. Saunaillat. Yhteisöllisyyshöpinät. Taloyhtiön kyttääjäutaleet ja avuliaat aatut, joista ei tahdo päästä eroon jos nuo pihamaalla elävänä kiinni saavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jouluperinteet. Siis sellainen "täydellisen joulun" rakentaminen. Ajatuskin puistattaa.
Jokainen saa luoda ihan sellaisen joulun kuin itse haluaa. Ei ole pakko tehdä ja laittaa kaikkea, mitä mainoksissa ja aikakausilehdissä tuputetaan.
Vierailija kirjoitti:
En ole koskaan tajunnut ihmisten intoa tunkea lomalle yli 30 asteen helteeseen.
No.
Nythän tuo alkaa realisoitua muillekin...
Aamen. Tosin mun pitää varmaan kohta muuttaa etelänavalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkoilu, retkeily, lenkkeily, patikointi, marjastus, sienestys jne. Yök.
Lentokoneella matkustaminen on kaukana kivasta. Se on kuin karjalaumojen siirtämistä paikasta toiseen jossakin ahtaassa peltihäkkyrässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rannalla löhöily. Varsinkin mun matkustetaan ulkomaille että voidaan maata rannalla.
Matkustelu. Pääsin joskus vastaamaan kotiin tulleeseen kuluttajatutkimuksen, jossa vastailin moniin asioihin. Tuossa havahduin tarpeeseen valehdella, että matkustaisin jo vuosi ulko- ja kotimaassa. En matkusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ryhmätyöt. Ei väliä oliko koulussa, opiskelussa tai töissä. Aina samaa pakkoa jota kukaan ei halua.
Ziisus.
Toisten pariskuntien tapaaminen. Paljon mieluummin olisi parhaiden ystäviensä seurassa.
Marjastus. Ihanaa, sielu oikein lepää metsän rauhassa. Joo, siellä selkä vääränä kykit mättään juurella hyttysten syöttinä, muurahaisia joka paikassa ja punkkien takia pitkät housut ja pitkähihainen paita päällä, vaikka olisi kuinka kuuma. Ja silti löydät jostain iholta sellaisen pikkuperkeleen ja totta kai saat borrelioosin ja antibioottikuurin, että hyvää ripulia vaan!
Tytär rakastaa marjastamista...
Saunominen.
Ulkomaan matkailu.
Auringon otto.
Joulukirkko.
Kaikkia noita olen tehnyt paljon, koskaan en ole siitä nauttinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulujen, työpaikkojen, laitosten yms. juhla-ateriana tarjottava jouluruoka. Pitäisi olla kuulemma erityinen hetki, kun kerran vuodessa saa tällaisen juhla-aterian. Useimmiten ihan karmeaa einesmössöä. Meidän työpaikalla henkilöstö ei saa mitään muuta joululahjaa tai muutakaan muistamista kuin tuollaisen juhla-aterian. Toki sekin tietysti on enemmän kuin jossain muualla.
Olin ennen töissä yhdessä Suomen suurimmista pörssiyhtiöistä ja heidän pääkonttorissa ylempänä toimihenkilönä. Meille ei tarjottu edes sitä vuosittaista jouluateriaa vaan .
Saimme kerran vuodessa jouluglögit. Johtaja kertoi joka vuosi ennen joulua meille suureen ääneen rinta rottingilla että tänään firma tarjoaa jokaiselle pääkonttorin työntekijälle yhden lasin glögiä, yhden joulutortun ja kaksi piparia iltapäivän kahvitauolla.
Ja sitä muuten vahdittiin tarkkaan että kukaan ei ottanut ylimääräistä glögilasillista, torttua tai piparia.
Tunsin lähinnä myötähäpeää, koska emme saaneet edes mitään joululahjaa työnantajalta.
Kun olin erään tuottoisan yksikön päällikkönä monta vuotta, joka joulu oli yhtä pihiä. Glögi ja torttu ja pipareita. Ostin itse omalla rahalla jokaiselle työntekijälle suklaarasian. Yleisesti siihen aikaan sai kolme Fazerin tai Pandan rasiaa kympillä ja vakituisia työntekijöitä oli noin 20. Noin 70 eurolla sain hyvän mielen. Minusta olisi ollut outoa olla antamatta mitään, ja mieluiten olisin antanut jotain arvokkaampaakin, mutta kun firma ei tullut millään tavalla mukaan lahjoihin. Minusta tuntuu silti, että työntekijät tiesi, että ostin ne omilla rahoilla. Yksiköitä oli monta ja kyllähän se sana varmaan kulki, ettei muualla saanut edes sitä suklaarasiaa.
Meillä oli myös toinen perinne, jonka maksoin omista rahoista, nimittäin yksikön vuosipäiväkahvit. Ei se mikään pakko ollut kenellekään. Kun yksikkö täytti 10 vuotta, firma tarjosi kakkukahvit ja järjesti ohjelmaa. Ajattelin, että onpa kiva yhteisöllinen juttu. Siitä se lähti. Seuraavana vuonna toin voileipäkakut ja täytekakut pöytään ja pidettiin yhteinen iltapäivä rennoissa merkeissä. Oli meillä budjetissa vaikka mitä tyhy- ja markkinointirahaa, mutta jostain syystä niitä ei saanut käyttää työntekijöiden kakkukahveihin. Olkoot, ajattelin, ja maksoin omasta pussista. Ihan hyvin on mahdollista, että joku piti turhana, mutta ajatus oli tärkein. Neljät tai viidet kakkukahvit ehdin maksaa. Siirryin toisenlaiseen työhön, kun aloitin osa-aikaeläkkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisten viikonloppu.
Meinasin juuri tulla kirjoittamaan, että tyttöjen illat. Puheenaiheina miehet, miehet, lapset, miehet, ulkonäön rupsahtaminen, tuttujen tempaukset, lapset, miehet. Jos olet ainoa sinkku pariutuneiden ja perheellisten naisten joukossa, niin joudut vuoron perään kuuntelemaan tilitystä perhe-elämän sietämättömyydestä ja vuoron perään kestämään uteluita, naittamisvihjailuja tai epäilyjä seksuaalisesta suuntautumisestasi. Eipä sillä, että missään miestenilloissakaan viihtyisin "hyvänä jätkänä". Kerran olin sellaisessa mukana ja kyllä se kollektiivisen äo:n taantuminen luolamiestasolle oli aika jäätävää seurattavaa.
Parhaat kokoontumiset ovat mielestäni joko kahdenkeskisiä tai 4-6 hengen sekaporukoilla harrastettuja illanviettoja. Jos osallistujia alkaa olla kymmenen tai enemmän ja jompi kumpi sukupuoli jyrää, niin ilmapiiri muuttuu helposti vaivaannuttavaksi, primitiiviseksi ja tunkkaiseksi.
Ei oo onneksi omat naisteniltani tuollaisia. Enimmäkseen puhutaan politiikasta, töistä ja matkustelusta...
Alue: Aihe vapaa
Sama, mutta eri syystä: maistuu kamalalle.