Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä "muka-kivoja" asioita tiedät, jotka koet käytännössä tylsiksi tai epämukaviksi
Mä aloitan: Leffassa käynti. Aina ajattelen, miten ihana olisi istua herkuttelemassa ja katsomassa uutta leffaa. Käytännössä ne äänitehosteet on aivan liian kovalla, jopa tulpat päässä. Ihmiset puhuu, rapistelee tai maiskuttaa. Jostain syystä ne paremmatkin istuimet on epämukavia. Hinta on kova, enkä ikinä koe oloani hyväksi leffassa käynnin jälkeen.
Toinen on aamupala sängyssä. Hirveintä koskaan, kun joku herättää syntymäpäivänä ja tuo tarjottimella kahvit ja kroissantit sänkyyn. En edes tiedä mistä aloittaisin valitusvirteni tän asian kohdalla. Muruista, joita löytyy lopulta koko sängystä? Kahvikupista, joka ei oikein mahdu minnekään, ja keikkuu epävakaasti sylissä olevalla tarjottimella? Asennosta, joka on jotain istuvan ja makaavan välillä, eikä sovellu syömiseen mitenkään? Vai kenties siitä tosiasiasta, että en halua tunkea suuhuni pullaa heti saatuani silmät auki, vaan herätä ensin. Silti tämä tuntuu ajatuksena niin kivalta, mutta ei vain toimi.
Kommentit (845)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No neuvokaa sitten, paremmat äidit, miten saa lapsen olemaan kohtelias ja kiitollinen lahjoista, vaikka ei tykkäisi niistä? Pitäisikö pitää jotkut harjoitukset, joissa lapsi avaa lahjoja, vai?
Eikun ihan vaan se normaali kasvattaminen, you know?
Mitä on "normaali kasvattaminen, you know"?
Toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Eikä tule olemaankaan.
Eipä sulta taida löytyä vastausta tuohon kysymykseen, kun piti noin tylysti vastata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hieromatuolit. En ole koskaan tajunnut niiden ideaa. Kerran joku tuttava innoissaan esitteli hieromatuoliaan ja käski minun istumaan siihen. Ei ollut yhtään rentouttavaa, lähinnä vaan ärsytti ne muhkuraiset pyörivät anturit jotka eivät oikeastaan hieroneet yhtään mitään. Sukulainen vain hymyillen vieressä katseli ja päivitteli että nyt rentouttaa. Esitin siinä vain että joo, niin tekee.
No ei ollut sitten mitään vaivoja? Itselläni kun oli Tension Neck oireilu taas vaihteeksi pahana ja kokeilin tuttavani hierontaistuinta, niin olisin voinut jäädä siihen istumaan piiitkäksi aikaa...osui ja upposi just oikeisiin kohtiin lapojen välissä, hartoissa ym.
Kaikki juhlat ja varsinkin juhlakaluna oleminen tai yllätys juhlat. Oon vihannu niitä aina ja tulen vihaamaan. Kylpyamme, maailman huonoin keksintö. Kylpylä jossa istut porealtaassa kymmenen muun ihmisen kanssa ja kaikki tuppisuina katselevat kattoa. Kesäteatterit... porukka nauraa silloinkin kun joku heittää maailman kuivimman vitsin. Väkisin väänneettyjä, tehtyä draamaa ja huonoja näyttelijöitä sekä käsikirjoitukset lähes poikkeuksetta huonoja. Seksi pimeässä kun toista ei huvita pätkääkään, mitä edes ryhtyy silloin hommiin. Makkaranpaisto samalla laavulla vuodesta toiseen, kun ei ole mitään muutakaan.
Polttarit. Kaikki ollu ihan hanurista. Pää täyteen ja sekoilua isolla porukalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2020 luku. Älypuhelimen keksiminen. Itse olisin valinnut vaikka 1950 luvun mieluummin.
Shoppailu, saunominen ja metsävaellus. Shoppailu kyllästyttää kaupoissa, pienissä kaupoissa myyjät kyttää ja kyselee. Saunominen kotona varsinkin on vaan tylsää ja uimahallissa kiusallista. Metsäpolulla pitää tuijottaa vaan omia jalkoja, että pysyy pystyssä ja lisäksi tulee aina hiertymiä ja rakkoja, on aina kiire että etenisi mahdollisimman nopeasti perille, maisemia ei ehdi paljoa katsella, näkee vaan puita ja lisää puita, tulee väsymys, ruoan laitto on hankalaa ja tavaroiden pakkailu ym., muita ihmisiä kamalasti joka taukopaikalla ja itikoita kamalasti. Kivointa on päästä pois metsästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Shoppailu, saunominen ja metsävaellus. Shoppailu kyllästyttää kaupoissa, pienissä kaupoissa myyjät kyttää ja kyselee. Saunominen kotona varsinkin on vaan tylsää ja uimahallissa kiusallista. Metsäpolulla pitää tuijottaa vaan omia jalkoja, että pysyy pystyssä ja lisäksi tulee aina hiertymiä ja rakkoja, on aina kiire että etenisi mahdollisimman nopeasti perille, maisemia ei ehdi paljoa katsella, näkee vaan puita ja lisää puita, tulee väsymys, ruoan laitto on hankalaa ja tavaroiden pakkailu ym., muita ihmisiä kamalasti joka taukopaikalla ja itikoita kamalasti. Kivointa on päästä pois metsästä.
Kun kesällä menee parvekkeelle ja on onnellinen auringosta & kylmästä juotavasta, niin heti utelias naapurinakka tulee sinne alapuolelle huutelemaan, että mitä sä teet otatko aurinkoa ? Tule leikkaamaan orapihlaja-aitaa ja lässynlässyn muuta typerää.
Koko talven haaveillut hetkestä parvekkeella ja sitten sinne ei uskalla enää mennä, kuin yöllä, kun ei saa olla rauhassa. Itku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä teillä ihmisillä on sitten vaikeaa!
Palstan valtaosa vastaajista on helpon elämän eläneitä 60-70 syntyneitä keski-ikäisiä naisia.
Jokaisen naisen tulisi kokea seuraavat asiat jotta tulisi kovuutta, kestävyyttä ja valitus loppuisi:
1) Armeija ja leirit. Paljon metsää, paljon yöpymisiä vähin yöunin teltassa. Paljon sateisia vuorokausia metsässä ilman ruokailua. Käskyjen tottelemista, alistumista, epäoikeudenmukaista kohtelua.
2) Niukka ruokailu metsäelämässä.Ennalta arvaamattomat ruokailuajat. Ruokailut pakista ilman pakkipusseja. Kirjaimellisesti likaisella ja mutaisella lehdellä pakin pesu edellisen päivän ruoasta ja uuden mätön lisääminen päälle, eikä valituksia ruoasta. Juominen usein suoraan järvestä!.Näin koin.Välillä 20h ilman ruokaa metsässä, valvomisia aamun tunneille, 3 tunnin yöunet metsässä. Ja märkänä, nokka vuotaa, mutta ei kuumetta; et siis saa vapautusta. Joskus 70h valvomista metsässä, hallusinaatioiden kokeminen puoliunessa. Mieluummin 25 asteen kuiva pakkanen Lapissa, kuin sateinen syysmetsä +2 asteessa, se on helv.ettiä ilman ruokaa ja kipinää.
3) Ulostaminen metsässä. Jokaisen naisen tulisi kokea sissipas.kalla käynnit. Lapio käteen ja etsi paikkasi ulostaa. Näin vähintään 30 kertaa. Tämä helpompaa syysmetsässä kuin Lapissa, koska Lapissa vaikeampi etsiä näkösuojaa ja joudut riisumaan itsesi käytännössä alasti lumipuvuista ja 3 kertaisesta vaatetuksesta. Ulostaessa alastomana (toki paitoja päällä) ei ole kylmä 25 asteen pakkasilla koska tuli megahiki vaatteiden riisumisesta ja kuopan kaivamisesta. Harmittaa kun lumihangessa ei löydy ergonoomista asentoa tehdä tarpeita ja v.irtsaat osan päällesi.
Kasarmilla oli 6-7 pönttöä vierekkäin, hyvin kaikki kuuli ja näki kaiken tai kun jollakin oli pyyhkimisen aika tai vatsa kuralla. Yhdessä käytiin sit porukalla suihkussa ja suihkujonossa alasti. Moni nykyajan neitipoika pelkää yhteistä aamupesurutiinia ylävartalo paljaana.. Se niistä sosiaalisten tilanteiden pelosta.
3) Nolaaminen ja loukkaaminen ilman syytä. Joku nainen täällä valitti että ryhmäliikunnan ohjaaja tuli sanomaan että teit väärin lankkua, kirjoittaja loukkaantui ja lopetti ryhmäliikunnat siihen. Ohjaaja sentään neuvoi aiheesta. Monesti armeijassa loukataan ja nöyryytetään julkisesti ilman syytä. Kejsitään syy ja painotetaan vääriä asioita. Se on epäoikeudenmukaista mutta kasvattaa. Sua siis nöyryytetään vaikka tekisitkin oikein.
...jatkuu vielä vähän...
4) Asuminen soluasunnoissa ja yksiöissä ahtaasti, eläen 100% omalla palkalla ilman MITÄÄN tukia ja avustuksia eikä opiskele. Näin vuosikausia tehneenä opin elämän raakuuden. Se jos mikä opetti, ylityötunteja tehden ja luonani ilmaiseksi asuvan tyttökaverin elättäminen. Nykyään aika harva parikymppinen suostuu elättämään itseään 100% työllä ja SAMANAIKAISESTI asumaan ahtaasti solukämpässä tai 22 neliön yksiössä.
NO näin mulla parikymppisenä 90 -luvulla.
Nämä jos mikä kasvattaa, niin ei varmasti tule sellaista velliper.settä että valittaa kuinka tylsää on joutua kävelemään metsään tai kuinka kuoleman ikävää on joutua pikkujouluihin ja avaamaan suunsa.
Moni nykymamma tylsistyy näköjään kampaajalla käynnistäkin.
Moni palstan daami valittaa tylsää seksiä kun on laiska mies. Eipä ole kohdannut tosimiestä, sääli.
Moni palstan emäntä valittaa tylsiä Ruotsinristeilyjä. Sääli, laivalla töissä olleena voin sanoa että 100% kohtaamisistani risteilyllä olevista naisista on ollut todella tyytyväisiä. Ainoa huonopuoleni on tavallinen
ulkonäkö joka on usein turn off.
Miten teillä vaihdevuotisilla (itseni ikäisillä) mammoilla on NIIN vaikeaa nauttia mistään?
Täytyy sanoa että on teillä helppo elämä, toki ajoittain joillakin alatiesynnytyksen tehneillä on ollut haastavaa ja kun ootte valinnu väärän, ehkä ulkoisesti komean kumppanin.
Mä oon nykyään rikas työtön.
Ja ai että nautin. Kun on kokenut elämässä haasteita, ei tylsisty kuten ketjun daamit.
Onko vielä vahvoja tosinaisia olemassa, jotka edes jaksavat lukea kirjoitukseni? Amispohjaiset eivät ainakaan jaksa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JamesStadi kirjoitti:
...jatkuu vielä vähän...
4) Asuminen soluasunnoissa ja yksiöissä ahtaasti, eläen 100% omalla palkalla ilman MITÄÄN tukia ja avustuksia eikä opiskele. Näin vuosikausia tehneenä opin elämän raakuuden. Se jos mikä opetti, ylityötunteja tehden ja luonani ilmaiseksi asuvan tyttökaverin elättäminen. Nykyään aika harva parikymppinen suostuu elättämään itseään 100% työllä ja SAMANAIKAISESTI asumaan ahtaasti solukämpässä tai 22 neliön yksiössä.NO näin mulla parikymppisenä 90 -luvulla.
Nämä jos mikä kasvattaa, niin ei varmasti tule sellaista velliper.settä että valittaa kuinka tylsää on joutua kävelemään metsään tai kuinka kuoleman ikävää on joutua pikkujouluihin ja avaamaan suunsa.
Moni nykymamma tylsistyy näköjään kampaajalla käynnistäkin.
Moni palstan daami valittaa tylsää seksiä kun on laiska mies. Eipä ole kohdannut tosimiestä, sääli.
Moni palstan emäntä valittaa tylsiä Ruotsinristeilyjä. Sääli, laivalla töissä olleena voin sanoa että 100% kohtaamisistani risteilyllä olevista naisista on ollut todella tyytyväisiä. Ainoa huonopuoleni on tavallinen
ulkonäkö joka on usein turn off.Miten teillä vaihdevuotisilla (itseni ikäisillä) mammoilla on NIIN vaikeaa nauttia mistään?
Täytyy sanoa että on teillä helppo elämä, toki ajoittain joillakin alatiesynnytyksen tehneillä on ollut haastavaa ja kun ootte valinnu väärän, ehkä ulkoisesti komean kumppanin.
Mä oon nykyään rikas työtön.
Ja ai että nautin. Kun on kokenut elämässä haasteita, ei tylsisty kuten ketjun daamit.
Onko vielä vahvoja tosinaisia olemassa, jotka edes jaksavat lukea kirjoitukseni? Amispohjaiset eivät ainakaan jaksa...
En jaksanut. Olen kasvattanut erityislapsen onnistuneesti maailmalle ja hoitanut sairaan puolison työkyvyttömyyseläkkeelle heti kolmenkympin jälkeen. Minusta on kummallista, että keski-ikäisen merkittävin saavutus on armeijamuistelot 20+ vuoden takaa.
PS. Kuukausi teltassa vuosittain, autoa rakennellessa.
JamesStadi kirjoitti:
...jatkuu vielä vähän...
4) Asuminen soluasunnoissa ja yksiöissä ahtaasti, eläen 100% omalla palkalla ilman MITÄÄN tukia ja avustuksia eikä opiskele. Näin vuosikausia tehneenä opin elämän raakuuden. Se jos mikä opetti, ylityötunteja tehden ja luonani ilmaiseksi asuvan tyttökaverin elättäminen. Nykyään aika harva parikymppinen suostuu elättämään itseään 100% työllä ja SAMANAIKAISESTI asumaan ahtaasti solukämpässä tai 22 neliön yksiössä.NO näin mulla parikymppisenä 90 -luvulla.
Nämä jos mikä kasvattaa, niin ei varmasti tule sellaista velliper.settä että valittaa kuinka tylsää on joutua kävelemään metsään tai kuinka kuoleman ikävää on joutua pikkujouluihin ja avaamaan suunsa.
Moni nykymamma tylsistyy näköjään kampaajalla käynnistäkin.
Moni palstan daami valittaa tylsää seksiä kun on laiska mies. Eipä ole kohdannut tosimiestä, sääli.
Moni palstan emäntä valittaa tylsiä Ruotsinristeilyjä. Sääli, laivalla töissä olleena voin sanoa että 100% kohtaamisistani risteilyllä olevista naisista on ollut todella tyytyväisiä. Ainoa huonopuoleni on tavallinen
ulkonäkö joka on usein turn off.Miten teillä vaihdevuotisilla (itseni ikäisillä) mammoilla on NIIN vaikeaa nauttia mistään?
Täytyy sanoa että on teillä helppo elämä, toki ajoittain joillakin alatiesynnytyksen tehneillä on ollut haastavaa ja kun ootte valinnu väärän, ehkä ulkoisesti komean kumppanin.
Mä oon nykyään rikas työtön.
Ja ai että nautin. Kun on kokenut elämässä haasteita, ei tylsisty kuten ketjun daamit.
Onko vielä vahvoja tosinaisia olemassa, jotka edes jaksavat lukea kirjoitukseni? Amispohjaiset eivät ainakaan jaksa...
Luitko ketjun otsikon? Haettiin sellaisia asioita, joita ihmiset tekee HUVIKSEEN, mutta jotka eivät olekaan niin hauskoja kuin voisi olettaa. Miten nämä sinun armeijamuistelot kuuluu tähän kategoriaan? Tarkoitatko oikeasti, että kirjoituksesi pitää lukea näiden silmälasien läpi: ”Monet nauttivat metsään kakkaamisesta pakkasella, jotkut jopa maksavat siitä kokemuksesta ja matkustavat pitkään saadakseen kokea sen, mutta minusta se on yliarvostettua. Itse en nauttinut siitä ollenkaan.”
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko hotelliaamiaiset jo mainittu? Hotellista ja ajankohdasta riippumatta aina joko todellinen ryysis ja jonotus joka paikkaan tai sitten hiljaisena aikana taktisesti useamman paikan jumittavat ihmiset, jotka siis esimerkiksi ottavat mehua kahvikoneen edessä seisten. Kaikilla sellainen ”ihanaa, hotelliaamiainen”- lammasmainen ilme ja eteerisen unelias olemus, joka näkyy juuri siinä että saadaan tehtyä ruuhka ja ryysis vaikka sitten yhden ihmisen voimin. Se saatanan aamupala pitää lisäksi kuvata, joten kerätään puoli tusinaa kippoa täyteen kaikkea mahdollista ja jätetään puolet syömättä, koska otettiin liikaa ja lämpimät ovat ehtineet jäähtyä. Lisäksi ei pekonissa ja pakasteesta paistetuissa croisanteissa ole mitään niin ihmeellistä, että niistä jaksaisi lumoutua loputtomiin.
Naurattaa eniten se miten tunnistan itseni tuosta eteerisen uneliaan olemuksesta ja lammasmaisesta "ihanaa, hotelliaamiainen"-ilmeestä. :D Rakastan (hyviä) hotelliaamiaisia ja puhtaiden lakanoiden ja paksujen tyynyjen lisäksi odotan niitä aina eniten hotellikäynneillä. Joo, olen tylsä. Syön normaalisti aamiaiseksi jonkun kämäisen jugurtin niin suoranainen ateria heti aamusta matkakumppanin seurassa kaikessa rauhassa on suorastaan luksuselämys.
Vierailija kirjoitti:
Kävelylenkit yksin.... ei jumaliste miten tylsää 90% kerroista :)
Vain tylsillä ihmisillä on tylsää yksinään.
Hetkinen, kirjoittiko tuossa yllä joku miehenä itseään pitävä jonka mielestä tarpeiden teko metsässä on jotenkin erikoista ja erityistä ja selvästi vähän vaikeaakin? Ja tämä mies sitten kuvittelee voivansa opettaa elämästä jotain ihmisille, jotka puskevat alapäästään vähintään 2,5 kg vauvoja? Missä hommassa ollaan yleensä aika tavalla enemmän kosketuksissa ulostuksen kanssa kuin puskp*askalla?
Itse olen nainen ja teen koska hyvänsä tarpeeni metsässä mieluummin kuin esim. useimpien huoltoasemien vessoissa.
Vierailija kirjoitti:
Trooppiset lomakohteet. Kuvissa nättejä, joo, mutta käytännössä se helvetillinen kuumuus tekee lomasta nauttimisen mahdottomaksi, kun ilmastoitu hotellihuone on ainoa paikka, missä on hyvä olla. Näiden maiden muista ongelmista nyt puhumattakaan.
Mutta pakko vaan mennä että pääsee leuhkiin somessa. Vaikka sitten pikavipin turvin.
tun hönö.
Kesksutelu (muka) älykkään, sivistyneen ja koulutetun naisen kanssa. Kaikki niin ennalta arvattavaa. Ei mitään omia ajatuksia. Ei yhtäkään! Kaikki sisään syötettyä, ulkoa opittua. Mielikuvituksetonta ideologialla höystettyä höttöä.
Alue: Aihe vapaa
Festarit. Sitä ei ole ikinä oikein kehdannut sanoa ääneen.
En ole ollut rock-festareilla nuorena. Sen sijaan kävin Porissa ja Kaustisillakin, kerran.
Hauskinta oli, kun olin teltassa kaverin kanssa, se telttailuseikkailu, ja romanssi, mutta itse musiikinkuuntelu on musta festareilla tekohauskaa, isot lavat, kaikkien pakko digata, vaikkei olisikaan mitenkään innoissaan, ääni ja fiilis jää niin isossa ja ulkona tapahtuvassa asiassa kauas, ja istuminen monta tuntia on vähän puuduttavaa. Bajamajajonot, vip-teltat liikemiehineen, kaljaa muovimukeissaan... roskaa ja joku oksentaa..
Lisäksi, nykyään jo säälin eläimiä, veden äärellä myös, kovat äänet ei kuulu mihinkään taivasalle, se on niille ihan pahoinpitelyä, koirillekin rankkaa.
Pidän intiimimmästä tunnelmasta. Siitä, että bändi on muutaman metrin päässä ja yleisössä on paljon pöytiä, helppo jutella, tutustua, nautiskella, jne
Myös isommat telttakeikat kiva, jos bändi, joka soittaa tanssittavaa musiikkia.
Vain kuunteluun, ei oikein.
Tämä on mun fiilis, ja olin tosi yllättynyt, kun eräässä podcastissa kolme nuorta, eläväistä naista avautui samasta asiasta:)