Lue keskustelun säännöt.
Miniät! Miten pärjäätte eri sosiaaliluokkaisen anopin kanssa?
28.10.2013 |
Mulla on nyt ollut ongelmana jo kymmenen vuotta anoppi, jonka kanssa emme löydä yhteistä puheenaihetta sitten niin millään.
Hän ei ole käynyt kuin peruskoulun, häntä ei kiinnosta yhteiskunnalliset asiat kuten asuntopolitiikka tai luonnonsuojelu. Hän ei yksinkertaisesti pysty keskustelemaan muusta kuin tuttujen (ja vähän tuntemattomienkin) lapsista, sairauksista ja avioeroista tai Salkkareista ja Nykäsen viimeisimmästä kihlauksesta.
Mikäli keskustelemme appiukon kanssa vähänkin "vaativammista" aiheista kuten lainamarginaaleista, hän valahtaa katatoniseen tilaan ja lopulta pyytää meitä vaihtamaan puheenaihetta. On varmaan sanomattakin selvää, että en valitettavasti ole perillä Salkkarin viimeisistä juonenkäänteistä, joten joudun kuuntelemaan kuinka naapurin Reijon sokeriarvot ovat koholla jo kolmatta viikkoa.
Syy sopivien puheenaiheiden vähyyteen on yksinkertaisesti erilaisessa sosiaaliluokassa ja sitä heijastavassa kulttuuritaustassa. Millaisia ratkaisuja ehdotatte?
Kommentit (27)
Et taida itse olla kovin sivistynyt, kun et osaa keskustella vaikka niistä asioista joista anoppi on perillä?
Puutarhanhoito, ruoanlaitto, käsityöt?
Alenna nyt pikkasen rimaa, en usko, että olet ollenkaan kivaa seuraa, kun juttelet vaan asuntopolitiikasta ja marginaaliverosta ystävien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitenkähän ylemmästä sosiaaliluokasta oleva anoppi pärjää alemman sosiaaliluokan miniän kanssa? Osaa fiksuna sopeuttaa puheensa esim. lapsiin, lomiin ja pihanhoitoon tai säihin ja leipomiseen.
Mitä ihmettä teet av-palstalla?
Vakoiletko alempaa sosiaaliluokkaa?
Minun anoppini oli käynyt kansalaiskoulun. Ei meillä synkannutkaan. Hän jaksoi sekaantua ja pomottaa, kytätä ja kyykyttää.
Minusta sivistynyt ihminen osaa keskustella eritaustaisten ihmisten kanssa. Miksei niistä sairauksistakin voisi jutella, ainakin läheisten? Ja puutarhan tai pihan hoidosta voi jutella, samoin ruuanlaitosta, kausijuhlista kuten joulu, juhannus, pääsiäinen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sivistynyt miniä tietää sen, että usein pelkkä kuuntelu on toiselle ihan sitä parasta keskustelua. Opi arvostamaan toisia ja kuuntele, vaikket tiedä aiheesta mitään. Osaat varmaan tehdä hienoja kysymyksiä ja se sitten kuuntelun kanssa riittää.
Ette varmaan kamalan usein ole anoppilassa, eli kyllä sen kestää.
Minä ymmärrän ap! Anoppini on hoitoalalla ja juttelee lähinnä vain lääkärinsä menoista ja asioista. Menee aivan lukkoon kun pitäisi puhua jostain muusta. On pienipalkkainen ja lähes varaton, mutta erittäin kova tuhlaamaan. Kova puhumaan muista pahaa. Kaikki edellä mainitut ovat ominaisuuksia, joita itse en arvosta. Eipä meillä paljon yhteisiä puheenaiheita ole, sillä itse arvostan opiskelua ja kovaa työntekoa.
Miten pärjään hänen kanssaan? Noh, kun en oikein pärjääkään, muodolliset välit ja pari kertaa vuodessa näemme. Tulee toimeen selvästi paremmin toisen miniänsä kanssa, joka muistuttaa häntä itseään. Toinen miniä ei liioin harrasta urheilua, mutta harrastaa syömistä/ ruoanlaittoa ja on kiinnostunut muiden asioista negatiivisella tavalla, aivan kuten anoppikin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minun anoppini ei osannut keskustella yhtään mistään. Ruoanlaitosta, yleensä niin että haukkui jonkun muun ruokia. Jankkasi jankkasi kuinka joku oli pannut aromiasuolaa kalaan. Aromisuolaa. Kalaan. Aromisuolaa. Kalaan.
6
Se miten itse tulen ihmisten kanssa toimeen riipuu heidän persoonallisuudestaan. Millään koulutuksella ei ole mitään merkitystä.
Tulen toimeen aikalailla kaikkien kanssa. Peruskohtelias jutteleminen niistä ja näistä ei ole kovinkaan vaikeaa. Ymmärrän, että on mukava keskustella vaikka politiikasta tai kirjallisuudesta, mutta miksi minun pitäisi jutella niistä anopin tai naapurin kanssa, jos huomaan etteivät ne aiheet heitä kiinnosta? Olen itse kemisti enkä tietystikään valitsisi anopin (tai kovin monen muunkaan) kanssa keskustelun aiheeksi orgaanisia synteesejä, enkä varsinkaan pitäisi häntä tietämättömänä, jos hän ei aiheesta osaisi keskustella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 19:52"]
Se miten itse tulen ihmisten kanssa toimeen riipuu heidän persoonallisuudestaan. Millään koulutuksella ei ole mitään merkitystä.
Tulen toimeen aikalailla kaikkien kanssa. Peruskohtelias jutteleminen niistä ja näistä ei ole kovinkaan vaikeaa. Ymmärrän, että on mukava keskustella vaikka politiikasta tai kirjallisuudesta, mutta miksi minun pitäisi jutella niistä anopin tai naapurin kanssa, jos huomaan etteivät ne aiheet heitä kiinnosta? Olen itse kemisti enkä tietystikään valitsisi anopin (tai kovin monen muunkaan) kanssa keskustelun aiheeksi orgaanisia synteesejä, enkä varsinkaan pitäisi häntä tietämättömänä, jos hän ei aiheesta osaisi keskustella.
[/quote]
Mielestäni orgaaniset synteesit ovat aika kaukana lainamarginaaleista. Ensiksi mainittu aihe vaatii, että keskustelija on alan erikoisasiantuntija, jälkimmäinen sitä, että on avannut aamun Hesarin...
Mulla on ihan sama tilanne oman anopin kanssa. Hänen puheenaiheet on lapsenlapsen kuolaustilanne, koiransa ripuli, naapurin koiran ripuli ja työpaikan akkain juorut. Sekä juurikin nuo Salattujen elämien ja muiden roskasarjojen juonenkäänteet.
Hänelle ei tule edes sanomalehteä. 7 päivää sen sijaan tulee.
Onneksi mulla on sen verran sydämen sivistystä, että osaan keskustellessa asettua keskustelukumppanin tasolle. Lapsenlapsijuttuihin kommentoin jotain siitä, kun muksun viimeksi itse olen nähnyt. Koirajuttuihin vastaan muistelemalla lapsuudenystävien lemmikkien edesottamuksia. Kerron vastineeksi työpaikkajuoruille jonkun hassun sattumuksen, jota minulle töissä viime aikoina tapahtunut (en tykkää juoruista, joten kerron omista töpeistäni). Kolotusjuttuihin reagoin myötätunnolla ja kerron vastineeksi, miten hänen pojallaan oli viimeksi nuha.
Pahimpia ovat nuo tv-ohjelmapuheenaiheet. Joka kerta tavatessamme anoppi jossain vaiheessa kysyy "Niin, oletsä seurannut niitä Salkkareita tai Tanssii tähteiden kanssa tai mikä nyt sitten milloinkin...?" Tähän minä, että ei, en edelleenkään seuraa. Mutta katsoin viime viikolla mielenkiintoisen dokumentin aivotutkimuksen tämän hetken uusimmista suuntauksista, näitkö sen? Ei, ei hän koskaan ole sellaista nähnyt... Mutta sitten anoppi on hetken hiljaa ja alkaa sitten selostaa mulle Salkkareiden tai BB-talon edesottamuksia. Silloin MINÄ olen se, joka vaipuu katatoniseen tilaan. En vaan jaksa kuunnella.
Onneksi mies tässä vaiheessa yleensä huomaa tilanteen ja pelastaa minut joko kysymällä jotain jostain sukulaisesta tai ilmoittamalla, että meidän pitää lähteä just nyt kotiin, kun hän haluaa vielä laittaa saunan päälle. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua aina niin vituttaa nää anopin haukkumiskeskustelut. Mulla oli maailman paras anoppi, jonka valitettavasti ehdin tuntemaan vain n. 4 vuotta, kun äkillinen sairaus vei hänet. Anoppi oli paremmista piireistä, rikas nainen joka jätti huomattavan omaisuuden pojilleen. Minä "vain" keskiluokkaisesta perheestä, mutta aina meillä riitti puheenaiheita, anoppi usein sanoi minun olevan kuin tytär jota hän ei koskaan saanut. Olkaa onnellisia että teillä vielä on anoppi, keskustelkaa sitten vaikka jo edellä mainituista puutarhanhoidosta, ruuanlaitosta ja naapurin Veikon sairauksista, ei luulisi olevan niin helvetin vaikeaa edes yrittää olla väleissä puolisonne äidin kanssa!!!
Minun mummoni oli käynyt vain kansakoulun ja kotitalouskoulun. Silti hän soitti klassisen musiikin kappaleita ja siionin virsiä pianolla. Lauloi Bachia kuorossa. Luki historiaa ja lääketiedettä käsitteleviä teoksia ja maailmankirjallisuuden klassikoita ja Lutherin kaikki suomeksi käännetyt teokset. Raamatun moneen kertaan kannesta kanteen. Tarun sormusten herrasta. Tilasi kahta sanomalehteä ja seurasi uutisia ja klassisen musiikin konsertteja.
Ja kyllä, hän osasi myös keskustella leipomisesta, ruoanlaitosta, puutarhanhoidosta ja lehmien vasikoimisestakin.
Koulutustaso ei määritä sivistystasoa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä keskustelen käsitöistä, puutarhanhoidosta(näistä molemmista anoppi tietää paljon enemmän kuin minä) sekä lapsista ja lastenhoidosta.
Mä ihan oikeesti luulin, että tässä on kyse tallukka-miniän panikoinnista suomenruotsalaisen vallasanopin kartanossa! Vähänpä tiesin...
SE olisi minulle ongelma.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 19:52"]
Se miten itse tulen ihmisten kanssa toimeen riipuu heidän persoonallisuudestaan. Millään koulutuksella ei ole mitään merkitystä.
Tulen toimeen aikalailla kaikkien kanssa. Peruskohtelias jutteleminen niistä ja näistä ei ole kovinkaan vaikeaa. Ymmärrän, että on mukava keskustella vaikka politiikasta tai kirjallisuudesta, mutta miksi minun pitäisi jutella niistä anopin tai naapurin kanssa, jos huomaan etteivät ne aiheet heitä kiinnosta? Olen itse kemisti enkä tietystikään valitsisi anopin (tai kovin monen muunkaan) kanssa keskustelun aiheeksi orgaanisia synteesejä, enkä varsinkaan pitäisi häntä tietämättömänä, jos hän ei aiheesta osaisi keskustella.
[/quote]
Oi, mä keskustelisin todella mielelläni orgaanisista synteeseistä! Olen humanisti enkä tiedä niistä mitään, mutta kuuntelisin suurella hartaudella ja mielenkiinnolla, kun joku kertoisi. Ja esittäisin kysymyksiä saadakseni tietää lisää.
Minusta on ihanaa tavata eri alojen ihmisiä ja kuulla asioista, joista en itse tiedä mitään!
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 19:55"]
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 19:52"]
Se miten itse tulen ihmisten kanssa toimeen riipuu heidän persoonallisuudestaan. Millään koulutuksella ei ole mitään merkitystä.
Tulen toimeen aikalailla kaikkien kanssa. Peruskohtelias jutteleminen niistä ja näistä ei ole kovinkaan vaikeaa. Ymmärrän, että on mukava keskustella vaikka politiikasta tai kirjallisuudesta, mutta miksi minun pitäisi jutella niistä anopin tai naapurin kanssa, jos huomaan etteivät ne aiheet heitä kiinnosta? Olen itse kemisti enkä tietystikään valitsisi anopin (tai kovin monen muunkaan) kanssa keskustelun aiheeksi orgaanisia synteesejä, enkä varsinkaan pitäisi häntä tietämättömänä, jos hän ei aiheesta osaisi keskustella.
[/quote]
Mielestäni orgaaniset synteesit ovat aika kaukana lainamarginaaleista. Ensiksi mainittu aihe vaatii, että keskustelija on alan erikoisasiantuntija, jälkimmäinen sitä, että on avannut aamun Hesarin...
[/quote]
Se nyt oli lähinnä vain kärjistetty esimerkki. Aina voi alkaa keskustelemaan vaikka niistä lainamarginaaleista, mutta jos huomaa ettei toista kiinnosta niin silloin vain vaihdetaan aihe johonkin toiseen. Ei minuakaan hirveästi kiinnostaisi edellä mainitusta aiheesta keskustella vaikka voisinkin niin tehdä, jos näen että toinen marginaaleista innoissaan selittää.
Paras ystäväni on vain peruskoulun käynyt ja voin kyllä hänen kanssaan keskustella mistä vaan. Jopa siitä kemiasta.
Kyllä jokaisen korkeakoulutetun täytyy osata keskustella kaikista maallikko-aiheistakin. Norsunluutorniin ei kannata sulkeutua, eikä itseään korottaa toisten yläpuolelle. Itse olen korkeakoulutettu. Anopilla ei ole kummoista koulutusta, mutta hyvä sydän. Hän on ollut ihan sydämellinen minua kohtaan. Seurustelemme ihan mukavasti ja puhumme arkisista ja tilannesidonnaisista asioista aina silloin, kun tapaamme. Filosofisia ja maailmanpolitiikan aiheita ei sivuta ja kaikki puhe on pintapuolista. Minulla on omat ystävät, joiden kanssa puhun yhteiskunnallisista aiheista ja pintaa syvemmältä-aiheista. Myös oman suvun kanssa näistä puhun.
[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 20:13"]
Kyllä jokaisen korkeakoulutetun täytyy osata keskustella kaikista maallikko-aiheistakin. Norsunluutorniin ei kannata sulkeutua, eikä itseään korottaa toisten yläpuolelle. Itse olen korkeakoulutettu. Anopilla ei ole kummoista koulutusta, mutta hyvä sydän. Hän on ollut ihan sydämellinen minua kohtaan. Seurustelemme ihan mukavasti ja puhumme arkisista ja tilannesidonnaisista asioista aina silloin, kun tapaamme. Filosofisia ja maailmanpolitiikan aiheita ei sivuta ja kaikki puhe on pintapuolista. Minulla on omat ystävät, joiden kanssa puhun yhteiskunnallisista aiheista ja pintaa syvemmältä-aiheista. Myös oman suvun kanssa näistä puhun.
[/quote] Lukio on korkein koulutus Suomessa. Sen jälkeen on erilaisia erikoisaloja. Jos esim.oikeustieteen maisteri olisi korkeampi koulutus kuin sähköasentajan koulutus, niin juristi tekisi sähköhommat tuosta vain. Tosielämässä saisi kuolettavan sähköiskun eikä mitään hyvää aikaa.
Mitä tämän anopin poika tai mies puhuvat hänen kanssaan?