auttavatko vanhempanne teitä

Auttavat rahallisesti ja muuten, ja minä autan vanhempiani rahallisesti ja muuten.

Ei auta. Ei rahallisesti eikä muutenkaan, enkä sitä edes oleta.

En ole ollu missään tekemisissä vanhempieni kanssa yli kymmeneen vuoteen.

ei auta, tai olen mä jokus muutamia satasia saanut mutta se on ollut hyvin satunnaista ja minusta on ollut varsin noloa ja kiusallista pyytää

[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 09:05"]

Auttavat rahallisesti ja muuten, ja minä autan vanhempiani rahallisesti ja muuten.

[/quote]Lisääntyykö raha siitä että lainailette sitä keskenänne toisillenne?

Auttavat, mutta ei nyt ihan tuollaisessa mittakaavassa, että olisi asuntoja osteltu. Pienemmässä määrin kyllä.

Toinen auttaa jossain määrin, toinen on hylännyt jo lapsena. Itse autan vanhempaani sitten taas muuten hyvinkin paljon. 

Kun olin opiskelija, vanhemmat auttoivat rahallisesti joka kuukausi. Nyt kun olen töissä, naimisissa ja kohta kolmen lapsen äiti, emme tarvitse, emmekä kyllä ottaisi vastaankaan, säännöllistä raha-apua (vaikka sitäkin on tarjottu). Unelmatalon ostoon sain vanhemmilta 20 000 ja muutaman vuoden välein vanhempani lahjoittavat kaikille lapsilleen sen max. määrän mitä saa antaa ilman lahjaveroa.

Rahallisesti ja muuten auttavat, mutta teenkin heille "töitä" sen edestä (ja ylikin). 

[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 09:14"]

[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 09:05"]

Auttavat rahallisesti ja muuten, ja minä autan vanhempiani rahallisesti ja muuten.

[/quote]Lisääntyykö raha siitä että lainailette sitä keskenänne toisillenne?

[/quote]

Emme me lainaa, me annamme. TÄmä tarkoittaa, että emme laske summia emmekä pidä kirjaa, vana luotamme siihen, että ajan kanssa tilanne tasaantuu aina.

Eikä raha siitä tietenkään lisäänny, se vain siirtyy sinne, missä sitä kulloinkin eniten tarvitaan. Toisaalta kyllä se tavallaan lisääntyykin, sillä sekä konkreettinen tuki että tietoisuus siitä, että tukea on aina mahdollista saada, parantaa riskinottokykyä ja saa uskaltamaaan yrittää enemmän. Toisin sanoen, ostin juuri vanhemmilleni grillikodan, ja pystytin sen metsään, jossa he talvisin tekevät halkotöitä. Saavat siellä lepäillä työn välillä. Tämän ansioista a) he voivat tehdä itselleen halkoja eikä tarvitse maksaa niin paljon sähkölämmityksestä joten rahaa säästyy, ja b) säilyvät molemmat terveempina ja hyväkuntoisempina saadessaan sopivasti liikuntaa ja lepoa (vanhemistani toinen tarvitsee enemmän liikuntaa ja toinen lepoa) ja näin pystyät olemaan pitempään työelämässä rahaa ansaitsemassa ja menee kauemmin ennen kuin joutuvat johonkin kalliiseen hoitolaitokseen.Näin ollen heillä tulee olemaan enemmän rahaa vanhemmiksi asti.Kyllä se raha siis lisääntyykin.

Ei kehdata lainata rahaa.

Joskus olen lainannut sukulaiselle rahaa ja jäi saamatta takaisin.

Mutta auttaisin itse lapsiani. Mieluiten kuitenkin tekemällä. Joko veisin vaikka pesuaineita tai pesisisin avuksi, hoitaisin lapsia? Minusta raha-asiat on sellainen arka asia että se koskettaa sitä joka ottaa lainaan ja antaa sen.

Miksi tyttäresi meni mummolasta pyytämään rahaa eikä sinulta?

Ei missään suuressa mittakaavassa, mutta jos tarvitsisin rahaa, nin kyllä auttaisivat. Vanhempani olivat meillä viikolla ja äitini esim. maksoi meidän sen päivän ruuat. He tosin olivat myös syömässä.

En todellakaan kehtaa kerjätä keneltäkään rahaa eikä tulis mieleenkään soittaa vanhemmilleni, että maksaisivatko he vaikka lasten harrastuksen.

Mutta kieltämättä se olisi upeaa, jos vanhempani olisivat oikeasti rikkaita ja ostaisivat vaikka asunnon meille. Tai viesivät kerran vuodessa omistamaansa huvilaan ulkomaille. Nyt kun vanhempani ovat huonotuloisia, niin en vain kehtaa edes ajatella, että he maksaisivat mun menoja.

[quote author="Vierailija" time="28.10.2013 klo 06:12"]

rahallisesti? mietin vaan, kun ex-mieheni vanhemmat ostivat hänelle eromme jälkeen asunnon ja nyt kun tyttäremme hävitti asunnon avaimet, joutuivat maksamaan lukon vaihdon. vain muutama esimerkki. joo ja olen katkera, kun mua ei oo ikinä aikuisena rahallisesti autettu.

[/quote]

Pakkohan tuollaisia on auttaa, jos on unohdettu kasvattaa omillaan toimeen tulevaksi. Sinä pärjäät varmaan ilman vanhempiesi jatkuvaa rahallista tukea, miksi siis olet katkera?

Me emme saa rahallista tukea, emme ole pyytäneetkään tukea, olemmehan me jo aikuisia ihmisiä ja osaamme mitoittaa menot tuloihin. Omilla vanhemmillani ei olisi ollut koskaan suuria summia antaa, mieheni vanhemmat olisivat voineet tukea vaikka asunnon ostossakin.

Varmaan aika moni apua saava saa sitä vanhempien omasta aloitteesta, ei pyytämällä. En todellakaan kehtaisi pyytää rahaa, mutta olen kyllä ottanut avustuksia vastaan (satasia ja tuhansia, ei kymmeniä tuhansia tai asuntoja) vanhemman omasta aloitteesta.

Nuorena perheenä saatiin vanhemmilta heidän vanha autonsa. Myöhemmin vanhempamme takasivat asuntolainamme. Kaksi kertaa on aikoinaan saatu muutama satanen tiukassa tilanteessa rahaa "lainaan" yllättävän maksun maksamiseen, eikä tuota rahaa ole tähän päivään mennessä maksettu takaisin. Nyt vanhempamme ovat kaikki eläkkeellä, eikä heiltä ole saatu mitään tukea yli kymmeneen vuoteen. Anoa "apu" on se että ottavat teini-ikäisiä lapsiamme kesäisin luokseen lomailemaan viikoksi tai tai pariksi.

Kymmenestä teoriakysymyksestä pitää saada oikein seitsemän, joten oli sulla vähän muutakin väärin kuin tuo lämpötilakysymys.

Vanhemmat auttavat lähinnä ottamalla lapsen silloin tällöin kylään, niin kuin tänä viikonloppuna esimerkiksi.

Rahallista apua saatiin aikaisemmin, minun vanhemmat maksoivat suurimmaksi osaksi meidän häät ja takasivat asuntolainan. Arjessa yritetään pärjätä omillamme, mutta uskon että saataisiin rahallistakin apua jos tulisi sellainen tilanne.

Opiskeluaikoina vanhemmat auttoivat rahallisesti. Ensiasuntoa ostaessani vanhemmat olivat takaajina. Uutta autoa ostaessani vanhemmat lainasivat minulle viisi tonnia, jotka uupuivat auton hinnasta, maksoin sen kolmessa vuodessa takaisin. Nyt aikuisena eivät muuten auta enkä haluaisikaan, saattavat kyllä antaa lapsellemme esim. kympin karkkirahaa.

Kyllä minunkin vanhempani auttavat rahallisesti ja konkreettisesti. Nyt juuri olen ihan tarvinnut rahaa, siis pyysin ja sain. Muutoin en ole nuoruusvuosieni jälkeen tarvinnut rahaa heiltä, mutta vanhemmillani on se periaate, että rahaa siirretään seuraavalle sukupolvelle silloin kun sille on käyttöä, eikä vasta perinnönjaossa, kun seuraava sukupolvikin on jo liki eläkeiässä.

Mielestäni järkevää, ja jos minulla itselläni on varoja silloin, kun minun lapseni elävät pikkulapsivaihetta, tulen toimimaan samalla periaatteella.

Omat vanhempani eivät auta rahallisesti, tai siis silleen, että tyrkkäävät rahaa käteen. Ostavat tosin sitten lapsille vaatteita, leluja yms. viettävät aikaa lastenlapsiensa kanssa, viime kesänä veivät esikoisen kotieläintarhaan, grillaamaan yms. antoivat elämyksiä :) Vanhempani siis ottavat lapsiani yökylään (no, pienempiä ei vielä, mutta isointa joo).

   Miehen isä lähettää meille n. kerran kuussa rahaa, tullessään käymään tuo sitten jotain tavaraa kaikille lapsille (viimeksi bodyt pienemmille ja isoimmalle sitten lautapelin). Tuo myös aina paketin kahvia tullessaan. Miehen äiti sitten tullessaan tuo milloin mitäkin, joskus elintarvikkeita ja joskus vaatteita.