Kaleva: K-Su­per­mar­ket laittoi myy­mä­lä­var­kai­den kuvat esille ulko-oveen - Millainen kärsimyskorvaus on mielestäsi riittävä näpistelijälle?

Vierailija kirjoitti:

Kauppias kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vakuutus korvaa näpistetyt tuotteet, eli ei niitä ainakaan asiakkaat maksa laskussaan.

Paskapuhetta, ei mikään vakuutus niitä korvaa. Tuotteiden hintoihin laitetaan hävikkiprosentti, jolla katetaan (tai ainakin yritetään kattaa) varkauden kautta hukkaan päätyvien tuotteiden arvo, eli tämän jokainen asiakas maksaa jokaisesta tuotteesta ostaessaan.

Eiköhän ne mene tappioksi, ja kun tappiota kertyy tarpeeksi, kauppaan palkataan lisää vartioita ja paremmat kamerajärjestelmät...

Niin, asiakkaan maksettavaksi laitetaan, tavalla tai toisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

astetta kovempi rikos k-kaupalta? - juoksukaljan hakijoiden pysäyttämisyritys

https://www.riemurasia.net/video/Ja-et-muuten-mene-mihinkaan/163773

Videolla näkyy varas, joka ilmeisesti laittaa kaljat lattialle rauhallisen oloisena. Sen jälkeen myyjä kärjistää tilanteen käymällä varkaaseen käsiksi. Liittyykö tapahtumiin jotain oleellista, joka ei käy ilmi videolta, vai miksi musta näyttää siltä että myyjä toimi paitsi typerästi (altistaen itsensä turhalle vaaralle) myös laittomasti (koska varkaalla on lähtökohtaisesti oikeus koskemattomuuteen)?

Miinustajat voisi vastata kysymykseeni. Vai johtuuko miinukset siitä, että laki on mielestänne väärässä kun ei anna myyjälle oikeutta käydä varkaasen käsiksi, jos varas on luopunut aikeistaan laskemalla kaljat maahan eikä käyttäydy mitenkään uhkaavasti tai edes yritä juosta karkuun?

Jos olisi juossut tavaroiden kanssa ulos, kuka tahansa sivullinenkin olisi saanut pitää kiinni jokamiehen oikeudella, kts. laki jokamiehenoikeudesta ja kiinniotto-oikeus.

Jos näpistys jäi yritykseksi ja tuotteet laskettu myymälän lattialle, sivullisella sen enempää kuin myyjällä tai edes vartijalla ei ole mitään oikeutta pitää ihmistä kiinni.

Näpistyksen yritys ja näpistys ovat siis kaksi erillistä rikosnimikettä joilla hyvin erilainen juridinen merkitys. Jos ne tuotteet eivät ole lähteneet mukaan, niin silloin sitä tekoa tutkitaan yrityksenä ja sitä voi myöhemmin tutkia esim. nauhalta, mutta kiinniotto-oikeutta ei synny jos tämä henkilö epäonnistuneen yrityksen jälkeen poistuu kaupasta.

Eli sama se mitä somessa mouhotaan niin tuo myyjä on toiminut lainvastaisesti. Eri asia, jos juoksukaljatyyppi olisi ottanut sen korin mukaansa.

Näpistyksen kriteerit täyttyy siinä vaiheessa, kun tuotteet viedään maksamatta kassalinjan ohi. Näpistys ei muutu näpistyksen yritykseksi, vaikka rikoksen tekijä laskisi kaljat kassalinjan jälkeen lattialle ja luopuisi selvästi aikeistaan viedä kaljat pois kaupasta.

Näpistys antaa kenelle tahansa oikeuden suorittaa kiinniotto yleisen kiinniotto-oikeuden nojalla. Kiinniotto tulee kuitenkin suorittaa ensisijaisesti sanallisesti, koskematta kiinniotettavaan henkilöön lainkaan (esim. sanomalla "Olet kiinniotettu näpistyksestä epäiltynä."). Vain siinä tapauksessa, jos kiinniotettu tekee vastarintaa, kiinniottajalla voi olla oikeus käyttää voimakeinoja. Voimakeinojen on oltava tarpeellisia ja kokonaisuuden kannalta puolustettavissa olevia ja niiden käyttö on lopetettava heti kun kiinniotettu lopettaa vastarinnan.

Työskentelen vartijana, joten tiedän mistä puhun. Ja tiedän myös sen, että pussikaljavarkaiden kohdalla sanallinen kiinniotto riittää melkein aina. Yleensä tällaiset henkilöt jää kiltisti odottamaan poliisia, koska sakot ei merkitse heille mitään nyt kun muuntorangaistusta ei ole. Harva heistä tahtoo ottaa riskiä siitä, että pakeneminen tai fyysinen vastarinta kärjistää tilanteen niin, että päädytään lopulta käräjille pahoinpitelystä.

Sellainen "ammattilainen" sieltä, joka ei edes tiedä että muuntorangaistus on palautettu jo muutama vuosi sitten.

Mihin unohdit kontekstin? Lue uudestaan mitä sanoin, ja pidä mielessä konteksti - tässä keskustelussa on alusta asti puhuttu pelkistä pahaisista pussikaljavarkaista: “Ja tiedän myös sen, että pussikaljavarkaiden kohdalla sanallinen kiinniotto riittää melkein aina. Yleensä tällaiset henkilöt jää kiltisti odottamaan poliisia, koska sakot [näpistyksestä] ei merkitse heille mitään nyt kun muuntorangaistusta ei ole. Harva heistä tahtoo ottaa riskiä siitä, että pakeneminen tai fyysinen vastarinta kärjistää tilanteen niin, että päädytään lopulta käräjille pahoinpitelystä.”

Puhuin siis tosiaan tyypillisistä pussikaljavarkaista, joiden ei tarvitse pelätä näpistyksestä kiinnijäämistä. Tällaiset henkilöt tottelee yleensä kiltisti suullista kiinniottoa, koska siitä ei seuraa heille mitään muuta kuin että kaljat jää sillä kertaa saamatta ja poliisin odotteluun kuluu vähän aikaa. Poliisi antaa heille sakkoja rangaistusmääräysmenettelynä, eikä sellaisia sakkoja voi muuttaa vankeudeksi.

Jos pussikaljavaras vastustaa kiinniottoa, asia mutkistuu helposti jos kiinnioton tekijä ei tyydy katsomaan vierestä vaan puuttuu asiaan. Sen jälkeen pussikaljavaras päätyy helposti käräjille epäiltynä vähintään lievästä pahoinpitelystä. Vaikka rangaistus on luultavasti sakkoja (tai korkeintaan ehdollista), niillä sakoilla on merkitystä, koska tuomioistuimen määräämät sakot voidaan tosiaan muuttaa vankeudeksi.

Näpistyksen uhriksi joutunut kauppias voi tietysti vaatia, ettei pussikaljavarkaalle saa antaa sakkoja rangaistusmääräysmenettelynä vaan näpistys tulee käsitellä oikeudessa. Mutta kun puhutaan tyypillisistä pussikaljavarkaista, pelko on kuitenkin käytännössä aiheeton. Ai että miksi? Ensinnäkin siksi, että vain harva kauppias viitsii nähdä vaivaa. Kauppiaaltahan menee esitutkintaan osallistumiseen aikaa, ja se aika menee hukkaan, kun jälkeen syyttäjä tekee aikavarmasti syyttämättäjättämispäätöksen. (Syyttämättäjättämispäätöksen voi tehdä vähäisyysperusteella, vaikka syyllisyydestä ei olisi pienintäkään epäilystä.) Sen jälkeen kauppiaalla on mahdollisuus nostaa itse syyte, mutta siinä tulee vähintään omien oikeudenkäyntikulujen verran takkiin, koska varattomalta pussikaljavarkaalta ei saa ulosmitattua senttiäkään, vaikka hänet velvotettaisiin maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Ja jos oikein huonosti käy, syyte kaatuu käräjillä todisteiden puutteeseen ja maksettavaksi tulee myös pussikaljavarkaan oikeudenkäyntikulut.

Ja kuten jo aiemmin sanoin, kaikki yllä kirjoittamani pätee vain tyypillisiin pussikaljavarkaisiin. Aina on poikkeuksia, mutta ne on tosiaan poikkeuksia.

Sakkojen muuntorangaistusta ollaan muuten osittain palauttamassa vuoden 2021 alussa. Sen jälkeen pussikaljavarkaillakin on taas pelättävää, koska jos sama henkilö saa samantyyppisestä rikoksesta tarpeeksi monet sakot riittävän lyhyen ajan sisällä, laki ei enää mahdollista rangaistusmääräysmenettelyn käyttämistä. Sen jälkeen he saavat rangaistuksensa uusista näpistyksistä tuomioistuimen kautta, ja ne sakot voidaan muuttaa vankeudeksi. Odotettavissa siis onkin, että vuodenvaihteen jälkeen kiinniotoista tulee selvästi nykyistä väkivaltaisempia ja vaarallisempia.

Miksi varkaalle pitäisi maksaa korvauksia? Laitetaan ennemmin kuvan julkaissut kauppias jalkapuuhun yhtä moneksi päiväksi kuin varkaan kuva oli esillä. Ja jos joku heittää kauppiaan päälle mätiä munia, antaa mennä vaan. Sen siitä saa jos ottaa oikeuden omiin käsiin.

Miltä sinusta nyt tuntuu kun kuva on ollut ikkunassa?

Oliko se ässä mix karkkivaras Kelvin kyseessä? Jori kertoi.