Millainen mies jättää perheensä, johon on juuri syntynyt vauva?

Vierailija kirjoitti:

Kun mies muuttaa pois kotoa, hän hylkää perheensä.

Kun nainen muuttaa pois kotoa, hän lähtee huonosta suhteesta.

 

Niin. Koska nainen ottaa ne lapset mukaansa, mies hylkää.

Christiiina kirjoitti:

Olisi ihan kauhea tilanne sille äidille.

Eikö se miehelle ole vielä kauheampi, koska ei saa olla edes lastensa kanssa? Mieli voisi muuttua jos naiset joutuisivat valitsemaan, että ovat sen huonon miehen kanssa tai ilman lapsia.

En sano ettei tilanne ole raskas ja kamala äidillekkin, mutta valitettavan usein unohtuu tarkastella tilannetta miehen näkökulmasta.

Olisi kiva kuulla kommentteja niiltä miehiltä, jotka ovat eronneet vauvavuonna (omasta aloitteesta).

Ehkä jotain psyykkisiä ongelmia? Ei vastuullinen aikuinen tee noin lasten takia. Munatonta meininkiä, mutta toki en tiedä kokonaiskuvaa. Jossain tilanteessa voi olla parempi että lähti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen miehen, joka on tehnyt noin kaksikin kertaa. Kolmannen lapsen äitinsä kanssa jaksoi pari vuotta lapsen syntymän jälkeen. Persoonallisuushäiriöinen alkoholisti.

Joku senkin kanssa on suostunut lisääntymään ja vielä useamman kerran.

Se mies on hyvä näyttelijä, joka ei heti paljasta todellista luonnettaan.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä jos mies kutsuu vaimoaan epähaluttavaksi lehmäksi, pitää lausahdus täysin paikkansa. Sääliksi käy niin montaa miestä, keiden vaimot turpoaa ja paisuu kun pullataikina. 

Sellaista se raskaus on, maha kasvaa ja keho turpoaa. Normaaleille ei tule yllätyksenä, miesl apselle kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa miettiä omaa osuuttaan siihen miksi joku lähtee pois. Miksi se joku pitää sinua niin kamalana että lähtee omien lastensa luota pois? Aikuinen osaa kyseenalaistaa myös sitä omaa toimintaa. Lasten vuoksi ei lähdetä, vaan sen naisen.

Tuolla jo joku sanoikin, että laittaa parisuhteen syrjään. Miltäpä se sitten tuntuu, kun kokee ettei ole enää pasisuhteessa. Sama lähteä kävelemään.

Jokaiselle yli 15-vuotiaalle terveelle ihmiselle on itsestäänselvää, että vauva-aikana resurssit ovat rajalliset ja sen vauvan tasapainoisen kasvun tukeminen menee kaiken muun edelle. Jotkut ovat onnekkaita ja osuu paremmin nukkuva ja helpompi vauva, mutta jotkut eivät. Aikuinen ottaa vastaan sen, mitä sieltä tulee, ja aikuisen ihmisen kärsivällisyydellä varustettu ihminen osaa odottaa niiden omien tarpeidensa vuoroa.

koska akka nalkuttaa, vaatii passaamista, ei tee osaansa kotitöistä, ym. ei kukaan tervepäinen mies moista jaksa katsella. nainen ei viitsi hankkiutua eroon raskauskiloista, koska +koko on nykyään ihailtavaa. tosin se ällöttää miehiä. nainen olisi voinut tehdä paremmin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa miettiä omaa osuuttaan siihen miksi joku lähtee pois. Miksi se joku pitää sinua niin kamalana että lähtee omien lastensa luota pois? Aikuinen osaa kyseenalaistaa myös sitä omaa toimintaa. Lasten vuoksi ei lähdetä, vaan sen naisen.

Tuolla jo joku sanoikin, että laittaa parisuhteen syrjään. Miltäpä se sitten tuntuu, kun kokee ettei ole enää pasisuhteessa. Sama lähteä kävelemään.

Ei. Monilla on töissäkin vähän kurjaa ja työ on harvoin sitä, mistä nuorempana haaveili. Silti työpaikalle mennään joka päivä ja tehdään oma osuus siellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa miettiä omaa osuuttaan siihen miksi joku lähtee pois. Miksi se joku pitää sinua niin kamalana että lähtee omien lastensa luota pois? Aikuinen osaa kyseenalaistaa myös sitä omaa toimintaa. Lasten vuoksi ei lähdetä, vaan sen naisen.

Tuolla jo joku sanoikin, että laittaa parisuhteen syrjään. Miltäpä se sitten tuntuu, kun kokee ettei ole enää pasisuhteessa. Sama lähteä kävelemään.

Ei. Monilla on töissäkin vähän kurjaa ja työ on harvoin sitä, mistä nuorempana haaveili. Silti työpaikalle mennään joka päivä ja tehdään oma osuus siellä.

vertaat siis parisuhdetta työntekoon? kyllä se on päinvastoin kuin töissä, parisuhde vie miehen rahat, aiheuttaa pääkipua, ja todennäköisesti myös kuulovaurion. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa miettiä omaa osuuttaan siihen miksi joku lähtee pois. Miksi se joku pitää sinua niin kamalana että lähtee omien lastensa luota pois? Aikuinen osaa kyseenalaistaa myös sitä omaa toimintaa. Lasten vuoksi ei lähdetä, vaan sen naisen.

Tuolla jo joku sanoikin, että laittaa parisuhteen syrjään. Miltäpä se sitten tuntuu, kun kokee ettei ole enää pasisuhteessa. Sama lähteä kävelemään.

Jokaiselle yli 15-vuotiaalle terveelle ihmiselle on itsestäänselvää, että vauva-aikana resurssit ovat rajalliset ja sen vauvan tasapainoisen kasvun tukeminen menee kaiken muun edelle. Jotkut ovat onnekkaita ja osuu paremmin nukkuva ja helpompi vauva, mutta jotkut eivät. Aikuinen ottaa vastaan sen, mitä sieltä tulee, ja aikuisen ihmisen kärsivällisyydellä varustettu ihminen osaa odottaa niiden omien tarpeidensa vuoroa.

Hei, kivan mustavalkoinen elämä sulla. Sanon nyt vain että ei kannata laittaa sitä parisuhdetta tauolle kun priorisoi asioita ja suunnittelee lastenhuoneen sisustusta, nättejä vaatteita ja kierrätysastioiden mallia.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän myös miehen joka jättänyt naisensa kun vauva syntynyt. Nyt lapsi jo kolmannelle naiselle. Jotakin outoahan siinä on.

Alkaa olee naisten valinnoissa vikaa kun tuommoisten kusiaisten kanssa tekee lapsia...

Eiku nii naiset täydellisiä eikä koskaan valitse väärin ;)

Vierailija kirjoitti:

Mun veljelle kävi näin ; Ihastui 6 v sitten herttaiseen 2 lapsen yksinhuoltajaan , nopeassa tahdissa muuttivat yhteen. Veli oli tällöin 23v , ei aiempia pitkiä suhteita eikä lapsia. No , tämä herttainen nainen olikin aikamoinen taivaanrannanmaalari , suunnitelmia oli veljenikin elämään ja rahojenkäyttöön loputtomasti. Veli luopui kaikista omista menoistaan ja kavereistaan , ei juurikaan tavannut sukuakaan. Vahinkoraskaus alkoi 3kk yhteenmuuton jälkeen ja vauvan syntymän jälkeen nainen alkoi heti puhua , miten kiva olisi jos olisi 2 lasta ( hänellä isommat lapset olivat tuolloin alakouluikäisiä). Tässävaiheessa veli alkoi pitää taas enemmän yhteyttä ja oli ahdistunut , teki paljon töitä , olisi halunnut matkustella ja elää muutakin kuin lapsiperhe-elämää. Ei oikein osannut asettua isäksi lapselleen , ei lapsen äidin mielestä osannut tehdä mitään oikein. Veli sanoi, että toista lasta ei halua ainakaan 5 vuoteen vaan toivoo että naisystävä suorittaa opintonsa loppuun ja menee myös välillä töihin. Oli todella väsynyt siihen, että pitkän työpäivän jälkeen kotona oli nainen, joka oli ideoinut taas vaikka mitä menoa ja ostettavaa. Aina piti lähteä ostamaan jotain sisustustavaraa tai huutonetistä ostettua. Rahat oli aina loppu.

Sitten kun vauva oli 6kk , tuli uusi vahinkoraskaus. Toisen lapsen ollessa 2kk , veli otti ja lähti , muutti espsnjaan kaverinsa luo moneksi kuukaudeksi, jätti työnsä ja lopetti täysin yhteydenpidon perheeseensä. Jotenkin uupi täysin siihen , että oli menettänyt oman elämänsä hallinnan. Me sukulaiset sitten olemme osallistuneet veljen lasten hoitoon aika paljon , mutta kamalan surullisthan se on , että mies ei pidä mitään yhteyttä pieniin poikiinsa.

Eilen juuri pojat olisvat meillä , sitä ennen 3 päivää isovanhemmilla. Ovat nyt 5v ja 4v , energisiä kavereita. Poikien äidillä on uusi mies kierroksessa ja varmaan kohta uusi vauva tulossa. Veli on alkanut tavata poikia muutaman kuukauden välein ja toivon , että vielä osallistuu tulevaisuudessa enemmän lastensa elämään.

23-vuotias on aikuinen, ja osaa varmasti käyttää kondomia jos ei pysty pitämään jalkoja ristissä. Jos vahinkoraskaus silti tapahtuu, on kunnioitettavaa, että pyrkii huolehtimaan perheestään, mutta jos parisuhteessa ei ole onnellinen ja kokee olevansa uupunut, tulisi sopia yhteishuoltajuudesta. Ehkä veljesi olisi pitänyt viimeistään siinä vaiheessa tajuta pitää jalat ristissä, kun ensimmäinen vahinkoraskaus oli jo ehtinyt tapahtua.

Symppaan kyllä veljesi tilannetta, mutta vastuu pitää kantaa omista teoistaan. Vuoroviikkoisänä ehtii matkustella oikein hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa miettiä omaa osuuttaan siihen miksi joku lähtee pois. Miksi se joku pitää sinua niin kamalana että lähtee omien lastensa luota pois? Aikuinen osaa kyseenalaistaa myös sitä omaa toimintaa. Lasten vuoksi ei lähdetä, vaan sen naisen.

Tuolla jo joku sanoikin, että laittaa parisuhteen syrjään. Miltäpä se sitten tuntuu, kun kokee ettei ole enää pasisuhteessa. Sama lähteä kävelemään.

Jokaiselle yli 15-vuotiaalle terveelle ihmiselle on itsestäänselvää, että vauva-aikana resurssit ovat rajalliset ja sen vauvan tasapainoisen kasvun tukeminen menee kaiken muun edelle. Jotkut ovat onnekkaita ja osuu paremmin nukkuva ja helpompi vauva, mutta jotkut eivät. Aikuinen ottaa vastaan sen, mitä sieltä tulee, ja aikuisen ihmisen kärsivällisyydellä varustettu ihminen osaa odottaa niiden omien tarpeidensa vuoroa.

Hei, kivan mustavalkoinen elämä sulla. Sanon nyt vain että ei kannata laittaa sitä parisuhdetta tauolle kun priorisoi asioita ja suunnittelee lastenhuoneen sisustusta, nättejä vaatteita ja kierrätysastioiden mallia.

Siinä vaiheessa kun on huonosti nukkuva ja mahavaivainen vauva (joita suurin osa vauvoista on, enemmän ja vähemmän, helpot ovat vähemmistössä), niin sitä se elämä ensimmäisen puolen vuoden aikana (vähintään) on, että selviydytään päivästä ja yöstä toiseen. Jos lapsen äiti on pimahtamispisteessä univelkojen ja väsymyksen kanssa, niin siinä ei kyetä miettimään niin korkealentoisia asioita kuin parisuhteen tilaa. Siinä varmistetaan ainoastaan se, että lapsi säilyy ja itse säilyy hengissä seuraavaan päivään.

Oikea mies ymmärtää tämän ja tekee kaikkensa, että hänen lapsella ja lapsen äidillä on mahdollisimman hyvä olla. Näin ne miehen geenit selviytyy eteenpäin, kun nainen ei sairastu loppuun ajettuna lapsivuodepsykoosiin ja tee peruuttamattomia asioita. Sitä se univelka pahimmillaan nimittäin voi tehdä.

Historian havinaa tässä ketjussa. Kommentteja lähetetty 10 (kymmenen) vuotta sitten.

Ajankohtainen aihe toki edelleen.

Varmaankin se jonka nainen muuttuu hirviöksi heti lapsen saatuaan. Koska mulla on lapsi niin on oikeus tehdä mitä vaan ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa miettiä omaa osuuttaan siihen miksi joku lähtee pois. Miksi se joku pitää sinua niin kamalana että lähtee omien lastensa luota pois? Aikuinen osaa kyseenalaistaa myös sitä omaa toimintaa. Lasten vuoksi ei lähdetä, vaan sen naisen.

Tuolla jo joku sanoikin, että laittaa parisuhteen syrjään. Miltäpä se sitten tuntuu, kun kokee ettei ole enää pasisuhteessa. Sama lähteä kävelemään.

Jokaiselle yli 15-vuotiaalle terveelle ihmiselle on itsestäänselvää, että vauva-aikana resurssit ovat rajalliset ja sen vauvan tasapainoisen kasvun tukeminen menee kaiken muun edelle. Jotkut ovat onnekkaita ja osuu paremmin nukkuva ja helpompi vauva, mutta jotkut eivät. Aikuinen ottaa vastaan sen, mitä sieltä tulee, ja aikuisen ihmisen kärsivällisyydellä varustettu ihminen osaa odottaa niiden omien tarpeidensa vuoroa.

Hei, kivan mustavalkoinen elämä sulla. Sanon nyt vain että ei kannata laittaa sitä parisuhdetta tauolle kun priorisoi asioita ja suunnittelee lastenhuoneen sisustusta, nättejä vaatteita ja kierrätysastioiden mallia.

Siinä vaiheessa kun on huonosti nukkuva ja mahavaivainen vauva (joita suurin osa vauvoista on, enemmän ja vähemmän, helpot ovat vähemmistössä), niin sitä se elämä ensimmäisen puolen vuoden aikana (vähintään) on, että selviydytään päivästä ja yöstä toiseen. Jos lapsen äiti on pimahtamispisteessä univelkojen ja väsymyksen kanssa, niin siinä ei kyetä miettimään niin korkealentoisia asioita kuin parisuhteen tilaa. Siinä varmistetaan ainoastaan se, että lapsi säilyy ja itse säilyy hengissä seuraavaan päivään.

Oikea mies ymmärtää tämän ja tekee kaikkensa, että hänen lapsella ja lapsen äidillä on mahdollisimman hyvä olla. Näin ne miehen geenit selviytyy eteenpäin, kun nainen ei sairastu loppuun ajettuna lapsivuodepsykoosiin ja tee peruuttamattomia asioita. Sitä se univelka pahimmillaan nimittäin voi tehdä.

Oikea mies? Oikea nainen ei oleta että voi laittaa parisuhteen kokonaan poikki ja kaivaa sen tarvittaessa esiin. Oikea nainen priorisoi ja katsoo tulevaisuutta ja ottaa koko perheen huomioon, aivan kuten se oikea mieskin tekee. Sieltä täältä löytyy kyllä hetkiä että parisuhteellikkin. Oikeia nainen ymmärtää myös että se mieskin on ihminen.

Kun työssäkäyvänä heräilee siksi, että se äiti saa nukkua, on töiden lisäksi ainoa hetki kun kotonaan ei kuule sättimistä, niin sekä on sinusta oikea tapa menetellä? Se mies lähtee pois. Näkisin että hyvin pienillä asioilla on lapsen tulevaisutteen paljon enemmän merkitystä kuin sillä miten pyykit ripustaa, minkä värinen pinnasänky tai pipo lapsella on. Kyse on täysin prioirisoinnista. Pystyykö nainen panostamaan 10minuttia viikossa parisuhteen ylläpitämiseen? Entä jos se mies keskittyy vain siihen vauvaan? Onko se hyvä?

Kuka on lapsen biologinen isä?

Pelkuri hylkää :( vastuuta ei jaksa/ tahdo ottaa. Ehkä baarissa hauskempi istua ja viettää ikuista nuoruutta!

Toivottavasti pitää yhteyttä tenaviin kaikesta huolimatta. Ei omiaan hylätä tuosta vaan.

Naiset ei sitten näe pinintäkään syytä itsessään miksi se mies lähtee. Se kertoo enemmän naisista kuin miehestä.