Onko miehesi joskus "palvonut" sinua, mutta palvominen on loppunut?

Onko joku muka todella niin pöljä, että menisi kertomaan jollekulle että mun mies sanoi mua kauniiksi? Missä tilanteessa tuollaisen edes voisi möläyttää ilman höhlältä vaikuttamista? Ja miksi? Kahvitauolla päivän uutisaiheista puhuttaessa "Arska btw sanoi tänä aamuna et mä oon maailman kaunein nainen" ja hörpätään kahvia? Vaikka Arska olisikin sanonut, kuka sen muille kertoo? Ei tuollaisia ihmisiä voi ollakaan :DDDDDD

Jos mies on jokin kuvatus ja sille sen vaimo on ulkonäöltään paras, millaisen mies voi maailmassa saada? Silloinhan se on miehelle maailman kaunein vaikka olisi kuinka karsean näköinen, koska mies ei saa edes tavallisennäköistä hoikkaa naista. Jos se maailman kaunein tarkoittaakin miehen maailmaa, ei koko maailmaa?

[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 15:21"]

tuo narsisti kortti on huono ja se vedetään joka keskustelusta. Ei kenestäkään näe oikeasti päälle päin onko hänellä persoonallisuushäiriö vai ei.

[/quote]

Idea narsisti"kortin" vetämisessä oli se, että KYLLÄ, sellaisia ihmisiä on ja paljonkin, jotka palvovat maasta taivaaseen ja aivan ylenpalttisesti suhteen alussa ja sitoutumisen jälkeen menevät toiseen ääripäähän. Miksi ahdistuit kommentista?

On käynyt. Sitä se yhteinen arki tarkoittaa kait aika usein, ja eikö rakastumisen tunteen sanota kestävän noin kaksi vuotta? Ainakin meidän tilanteessa se meni juuri niin.

Mieheni oli todella, todella rakastunut minuun, se oli paikoitellen minulle jopa kiusallista. Aina kun hän näki minut, hänen kasvonsa jotenkin loistivat ja hymy oli korviin asti. Hän totesi noina aikoina, että olin hänelle aivan liian hyvä ja kaunis. Olin kuulemma hänen kaikkien haaveiden täyttymys, hän oli ollut sinkkuna pitkään ja vihdoin kolmekymppisenä löytänyt sitten sen täydellisen naisen, minut. Makkarin puolella hän oli aivan hulluna minuun.

No, minun täydellisyyteni alkoi vissiin karista aika pian muutettuamme yhteen, sitten tuli lapset, yhteinen asuntolaina, yhteinen arki. Aika pian muutuin hänenkin silmissään lähinnä äidiksi, makkarin puolella kylmeni jne. Hän hurmasi minut mm. kokkaustaidoillaan, no, eipä enää. Jotenkin se rakkaus arkipäivästyi ja ehkä hänkin huomasi, etten vastaakaan hänen haavekuviaan siitä täydellisestä naisesta?

Onhan se itselle aika kova pudotus. Toisaalta niinhän se yleensä menee, se tavallinen tarina kait?

Oletteko huomanneet, että ihmisillä on tapana nähdä myös ns. sisäinen kauneus, ja toinen ihminen kokonaisuutena? Ei kaikilla tietenkään, jos on itse aika kypsymätön henkisesti. Mutta juuri sellaisesta kokonaisvaltaisuudesta osittain on usein kyse, kun puoliso kehuu vaimoaan maailman kauneimmaksi. Eli rakkaus toiseen saa toisen vinot hampaatkin näyttämään maailman ihanimmilta.

Minusta taas pitää olla jotenkin heikko itsetunto, jos ei pysty vastaanottamaan ylistäviä kehuja edes omalta puolisoltaan.

Kyllä minun mieheni palvoo minua vieläkin, kohta 15 vuoden avioliiton jälkeen. Meillä on paljon ikäeroa, ja hänelle oli jotenkin liikuttavaa ilmeisesti se että sai nuoren ja mielestään kauniin vaimon. Ja kiltinkin. Vieläkin usein hän sanoo jotain sen tapaista, että mitähän hyvää hän on tehnyt edellisessä elämässään että häntä on palkittu minulla tms. Ihan söpöä minusta, kun ei kuulosta teennäiseltä vaan mies suorastaan hehkuu hyväntahtoisuutta ja rakkautta kun noita puhuu.

Mua joskus yksi mies palvosi ylikaiken. Musta se tuntu tosi ahdistavalta, varsinkin kun tunsin olevani ihan tavallinen 20 v tyttö. Tällä miehellä oli paljon omia ongelmia ja kait hän aatteli mut jonain tukena/turvana. Kyllä mä pian nostin kytkintä.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on pakko kommentoida aikuisena ihmisenä, että ihanko oikeasti te haluatte ja viitsitte kuunnella joitakin ylenpalttisia ylistyksiä ja koette ne vielä tärkeiksi? Minulla on tuttava, joka on järjestänyt lähes eron siitä kun miehensä ei pitänytkään häntä maailman kauneimpana (mitä tuttavani ei tietenkään ole, niinkuin en ole minäkään etkä sinäkään). Kun minua on miehet kehuneet aivan selkeillä ylisanoilla maireus äänessään (koska tokihan jokainen mies tietää, että 99% naisista suostuu mihin tahansa kuullessaan olevansa kaunis, kaunein miehen koskaan näkemä - miehethän ei käytä nettiä, katso teeveetä, lue lehtiä tai liiku misään joten yeah right "kaunein näkemänsä" on toki kyseessä - ja maailman kauneimmaksi sanominen ja missien haukkuminen on se suurin sekaisinsaava asia), olen ollut lähinnä ärsyynytnyt siitä, että a) mies yrittää noin halpoja konsteja minuun ja b) mies luulee minua niin tyhmäksi että vähän kehaisemalla saa akan sekaisin.

Ja ei, en ole ruma ja kyllä, minuakin on kehuttu, mutta hei kamoon, jos nainen ei ole missuniversum, maailman kauneiummaksi sanomisesta olisi syytä suuttua eikä onnessaan kihertää koska tyhmänähän siinä sanoja kohdetta pitää.

Jaa, mielenkiintoinen näkökulma sinulla. Toki miehet kehuu varmasti joskus myös sillä vilpillä, että saavat mitä haluavat. Mutta esim. minä kyllä ajattelen, että mieheni on oikeasti maailman komein mies, vaikka tottakai on olemassa kauniimpia ja salskeampia uroksia noin yleisesti, mutta minun mieheni on mielestäni se kaikista komein, koska hän näyttää juuri itseltään.. siinä ei "yleinen" kauneuskäsitys päde vaan ihan oma maku ja mieltymys. Itsehän olen tuon miehen valinnut kaikista maailman miehistä, ja hänen läheisyytensä on saanut alusta asti jalkani tutisemaan, toisin kuin kenenkään muun läheisyys koskaan.

Samoin ajattelen itsestäni, silloin kun olen malttanut pitää terveydestäni huolta ja on hyvä päivä, ajattelen oikeasti olevani maailman kaunein nainen. En toki koskaan tulisi miss universumiksi valittua, enkä sitä havittelekkaan. (Minun mielestä sen tyypin naiset eivät ole muutenkaan kauneimpia, vaan esim. kurvikkaat, pienet, söpöt ja viehkeät kasvonpiirteet omaavat). Itse en ole ihan sellainenkaan, mutta silti pidän itseäni kauneimpana silloin kun olen parhaimmillani.. sellainen tunne vain huokuu sisältä päin.

Joten uskon, että sinua maailman kauneimmaksi sanova mies, voi oikeasti pitää sinua maailman kauneimpana.

Ei jaksa enää palvoa kun samaa toosaa jyystetty vuosikaudet. Ei jaksa.

Ole varovainen, hän on Saalistaja. Käytös muuttuu heti, kun mies on saanut sinut satimeen. Lähde ajoissa.