THL: Useampi kuin joka neljäs poika on ylipainoinen tai lihava
THL: Useampi kuin joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö on ylipainoinen tai lihava, alueelliset erot ovat suuria
www.hs.fi/kotimaa/art-2000006629652.html
Niin, mitä tälle nyt voisi tehdä?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enemmän vapaamuotoisia lasten liikuntaharrastuksia. Sellaisia, jossa leikkimielellä pelataan eri pelejä eikä vaan verenmaku suussa harjoitella jotain tiettyä lajia.
Karkin, energiapatukoiden ja - juomien nauttimisesta pitää tehdä sosiaalisesti noloa. Esim somevaikuttajien avulla.
Pojan äitinä olen huokaissut helpotuksesta kun hän on liikunnasta kiinnostunut ja siinä lahjakaskin, sillä poikien maailmassa se on kova juttu ja hän saa valtavasti nautintoa oman lajinsa harrastamisesta. Luokalla on niitäkin, joita ei ole kannustettu liikkumaan, viety kokeilemaan ja oppimaan, niin nämä jäävät jo heti ekoilta luokilta jälkeen muista ja itsetunto ihan pohjamudissa. Toivottavasti nykyaikana tämä huomioidaan koululiikunnassa nämä tasoerot, että saisivat kaikki tuntea liikkumisen iloa, löytää jotain mistä saattaisivat pitää. Eikä ainakaan et tarvia itku kurkussa tunneille raahautua.
Ravinnon merkitys on kuitenkin tärkein.
Nämäkin tulee, tai ainakin niiden merkitys voimistuu, sen myötä mitä pidemmälle mennään ja kurinalaisemmaksi harjoittelu muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että monella on isoin ongelma karkin ym. hakeminen kaupasta koulun jälkeen. Itsekin tietää mitä kauppoja kannattaa vältellä tiettyihin aikoihin (jos on kiire), koska ne ovat täynnä lapsilaumoja. Siinä on aika se ja sama onko kotona lautasella yksi vai kaksi perunaa, kun on jo vedetty limsaa ja pussillinen karkkeja. Käsite "tavallinen kotiruoka" on tosi venyvä, mutta arvelen, että jos se nyt on kutakuinkin "normaalia" ruokaa (ei edes mitään hyper-terveellistä) ja annokset kohtuullisia, sillä ei mittavaa ylipainoa hankita. Arkiliikuntaa on monilla myös vähemmän, mutta toisaalta vaikka itse lapsena leikin ulkona ja teineinä käytiin kävelemässä, olin myös aikamoinen lukutoukka, emmekä mitenkään valtavasti liikkuneet - silti oltiin normaalipainoisia. Syyksi veikkaan lähinnä noita sipsejä, karkkeja ym. ja sitä, että annoskoot ovat myös niissä kasvaneet hurjasti. Kyllä meilläkin esim. sipsejä syödään, mutta jaan sen pussin moneksi annokseksi.
Yksi ilmiö on sitten se, että missä tilanteissä ylipainoon kannattaa edes puuttua. Olen kahden teini-ikäisen pojan äiti, joista isompi on jo pituuskasvunsa lopettanut. Meillä kummallakin pojalla kertyi vähän ennen pituuskasvun kiihtymistä ihan näkyvästi rasvaa, mutta se kaikki on "sulanut" ihan itsestään pois ilman mitään elämäntapamuutoksia. Laskin "pahimpina" vuosina lasten painoindeksit ja olivat lievästi ylipainoisia ja näin jälkeenpäin ajatellen on hyvä, etten puuttunut asiaan mitenkään. Olen kuullut muiltakin samoja kokemuksia ja jossain Prisma-dokumentissakin käsiteltiin samaa asiaa. Ei sitä ehkä kaikilla sitten tapahdu, mutta aika monella kuitenkin. Tietysti ylipäänsä kannattaa huolehtia elämäntavoista, oli ylipainoa tai ei. Ja toki jokainen reilusti lihava on joskus ollut lievästi ylipainoinen ja voi ajatella, että jos asiaan olisi silloin puututtu, helpommalla olisi päästy. Eli ei ihan yksinkertainen juttu tämäkään.
Silloin kun minä olin 9-vuotias 25 vuotta sitten, niitä karkkeja käytiin ostamassa lähikioskista yksi kerrallaan. 40 pennillä merkkareita ja 50 pennillä oukkidoukkeja. Ehkä kerran viikossa äiti osti jotain limua ja sipsejä koko perheelle. Ehkä kerran viikossa syötiin myös "roskaruokaa". Muuten syötiin juuri niitä nykyään epäterveellisiä risottoja, valkoista pastaa jauhelihakastikkeen kanssa ja makaroonilaatikkoa. Ihan normaalipainoisia oltiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan syyllistämällä ei tule muutosta. Voisiko lapsia kannustaa enemmän terveelliseen ruokaan, vaikka jakamalla koulun kautta ohjeita helppoihin ruokiin?
Mutta kun kaikki on nykyään sitä syyllistämistä. Tosiasioiden ääneen sanominen on syyllistämistä. Miten sinä hoitaisit asian, mahdollisimman konkreettisia esimerkkejä.
Yrittämällä tarjota vaihtoehtoja. Lasten kauttahan muukin asennekasvatus tehdään.
Kuka tarjoaa kelle vaihtoehtoja? Kerrotko vielä mahdollisimman tarkan oikeaoppisen prosessin siitä lähtien kun terkka/lääkäri huomaa lapsen olevan ylipainoinen? Miten kenenkin tulisi toimia. Ja kyse on kuitenkin vakavasta asiasta, joten sen mukainen suhtautuminenkin, kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan syyllistämällä ei tule muutosta. Voisiko lapsia kannustaa enemmän terveelliseen ruokaan, vaikka jakamalla koulun kautta ohjeita helppoihin ruokiin?
Koulun kautta voit saada ohjeita helppoihin ruokiin, mutta et terveellisiin.
En kuitenkaan tarkoita, että terveellinen olisi vaikeaa.
Jos saisi vaihtoehdoksi sitten hieman vaikeampia ja terveellisiä. Kannustaa vaikka ihan lapsia tekemään kaverina ruokaa. Kampanja jollain 3 juureksella, teemalla opettele maistamaan/syömään jotain uutta... Vähän kun on näitä liikuntakortteja. Saat rastin tietystä jutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että monella on isoin ongelma karkin ym. hakeminen kaupasta koulun jälkeen. Itsekin tietää mitä kauppoja kannattaa vältellä tiettyihin aikoihin (jos on kiire), koska ne ovat täynnä lapsilaumoja. Siinä on aika se ja sama onko kotona lautasella yksi vai kaksi perunaa, kun on jo vedetty limsaa ja pussillinen karkkeja. Käsite "tavallinen kotiruoka" on tosi venyvä, mutta arvelen, että jos se nyt on kutakuinkin "normaalia" ruokaa (ei edes mitään hyper-terveellistä) ja annokset kohtuullisia, sillä ei mittavaa ylipainoa hankita. Arkiliikuntaa on monilla myös vähemmän, mutta toisaalta vaikka itse lapsena leikin ulkona ja teineinä käytiin kävelemässä, olin myös aikamoinen lukutoukka, emmekä mitenkään valtavasti liikkuneet - silti oltiin normaalipainoisia. Syyksi veikkaan lähinnä noita sipsejä, karkkeja ym. ja sitä, että annoskoot ovat myös niissä kasvaneet hurjasti. Kyllä meilläkin esim. sipsejä syödään, mutta jaan sen pussin moneksi annokseksi.
Yksi ilmiö on sitten se, että missä tilanteissä ylipainoon kannattaa edes puuttua. Olen kahden teini-ikäisen pojan äiti, joista isompi on jo pituuskasvunsa lopettanut. Meillä kummallakin pojalla kertyi vähän ennen pituuskasvun kiihtymistä ihan näkyvästi rasvaa, mutta se kaikki on "sulanut" ihan itsestään pois ilman mitään elämäntapamuutoksia. Laskin "pahimpina" vuosina lasten painoindeksit ja olivat lievästi ylipainoisia ja näin jälkeenpäin ajatellen on hyvä, etten puuttunut asiaan mitenkään. Olen kuullut muiltakin samoja kokemuksia ja jossain Prisma-dokumentissakin käsiteltiin samaa asiaa. Ei sitä ehkä kaikilla sitten tapahdu, mutta aika monella kuitenkin. Tietysti ylipäänsä kannattaa huolehtia elämäntavoista, oli ylipainoa tai ei. Ja toki jokainen reilusti lihava on joskus ollut lievästi ylipainoinen ja voi ajatella, että jos asiaan olisi silloin puututtu, helpommalla olisi päästy. Eli ei ihan yksinkertainen juttu tämäkään.
Silloin kun minä olin 9-vuotias 25 vuotta sitten, niitä karkkeja käytiin ostamassa lähikioskista yksi kerrallaan. 40 pennillä merkkareita ja 50 pennillä oukkidoukkeja. Ehkä kerran viikossa äiti osti jotain limua ja sipsejä koko perheelle. Ehkä kerran viikossa syötiin myös "roskaruokaa". Muuten syötiin juuri niitä nykyään epäterveellisiä risottoja, valkoista pastaa jauhelihakastikkeen kanssa ja makaroonilaatikkoa. Ihan normaalipainoisia oltiin.
Olen saman ikäinen ja totta muuten! "Terveellinen kotiruoka" oli aivan erilaista silloin. Se oli lihapullaa, makaronia ja jauhelihaa, paljon leipää, sokerijogurtteja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että monella on isoin ongelma karkin ym. hakeminen kaupasta koulun jälkeen. Itsekin tietää mitä kauppoja kannattaa vältellä tiettyihin aikoihin (jos on kiire), koska ne ovat täynnä lapsilaumoja. Siinä on aika se ja sama onko kotona lautasella yksi vai kaksi perunaa, kun on jo vedetty limsaa ja pussillinen karkkeja. Käsite "tavallinen kotiruoka" on tosi venyvä, mutta arvelen, että jos se nyt on kutakuinkin "normaalia" ruokaa (ei edes mitään hyper-terveellistä) ja annokset kohtuullisia, sillä ei mittavaa ylipainoa hankita. Arkiliikuntaa on monilla myös vähemmän, mutta toisaalta vaikka itse lapsena leikin ulkona ja teineinä käytiin kävelemässä, olin myös aikamoinen lukutoukka, emmekä mitenkään valtavasti liikkuneet - silti oltiin normaalipainoisia. Syyksi veikkaan lähinnä noita sipsejä, karkkeja ym. ja sitä, että annoskoot ovat myös niissä kasvaneet hurjasti. Kyllä meilläkin esim. sipsejä syödään, mutta jaan sen pussin moneksi annokseksi.
Yksi ilmiö on sitten se, että missä tilanteissä ylipainoon kannattaa edes puuttua. Olen kahden teini-ikäisen pojan äiti, joista isompi on jo pituuskasvunsa lopettanut. Meillä kummallakin pojalla kertyi vähän ennen pituuskasvun kiihtymistä ihan näkyvästi rasvaa, mutta se kaikki on "sulanut" ihan itsestään pois ilman mitään elämäntapamuutoksia. Laskin "pahimpina" vuosina lasten painoindeksit ja olivat lievästi ylipainoisia ja näin jälkeenpäin ajatellen on hyvä, etten puuttunut asiaan mitenkään. Olen kuullut muiltakin samoja kokemuksia ja jossain Prisma-dokumentissakin käsiteltiin samaa asiaa. Ei sitä ehkä kaikilla sitten tapahdu, mutta aika monella kuitenkin. Tietysti ylipäänsä kannattaa huolehtia elämäntavoista, oli ylipainoa tai ei. Ja toki jokainen reilusti lihava on joskus ollut lievästi ylipainoinen ja voi ajatella, että jos asiaan olisi silloin puututtu, helpommalla olisi päästy. Eli ei ihan yksinkertainen juttu tämäkään.
Silloin kun minä olin 9-vuotias 25 vuotta sitten, niitä karkkeja käytiin ostamassa lähikioskista yksi kerrallaan. 40 pennillä merkkareita ja 50 pennillä oukkidoukkeja. Ehkä kerran viikossa äiti osti jotain limua ja sipsejä koko perheelle. Ehkä kerran viikossa syötiin myös "roskaruokaa". Muuten syötiin juuri niitä nykyään epäterveellisiä risottoja, valkoista pastaa jauhelihakastikkeen kanssa ja makaroonilaatikkoa. Ihan normaalipainoisia oltiin.
Olen saman ikäinen ja totta muuten! "Terveellinen kotiruoka" oli aivan erilaista silloin. Se oli lihapullaa, makaronia ja jauhelihaa, paljon leipää, sokerijogurtteja...
Siis toki näitä syödään edelleen, mutta pointti oli et tätä pidettiin ns. normaalina, terveellisenäkin kotiruokana. Nykyäänhän kaikki valkoinen (mikävaan) on saatanasta.
Pojat ennen: pelasivat ulkopelejä, keksivät kepposia, rakensivat puumajoja, leikkivät aarteenetsintää ja salapoliisia, kävivät uimassa, tekivät temppuja pyörillä tai myöhemmin skeittilaudoilla, kävivät omenavarkaissa, laskivat mäkeä, jne.
Pojat nykyään: toinen käsi pitää puhelinta ja toinen on sipsipussissa.
Aktiivisena liikkujana olen sitä mieltä, että liikunnasta jankuttamisen voisi lopettaa, koska se ihmisille täysin perusteettomia oletuksia. Ainoa järkevä tapa laihtumiseen on ruokavalion muokkaaminen. Liikuntaa tarvitaan aivan hirveä määrä ennen kuin sillä on vaikutusta.
Ei pitäisi olla yllätys kenellekään. Nykyään ei jakseta eikä edes osata tehdä kunnollista ruokaa, valmisruokia ja hesemättöä vedetään naamariin joka päivä. Siihen päälle vielä limpparit ja herkut.
Kylmääviä lukuja. Pojat ovat luontaisesti kilpailunhaluisia ja energisiä. Nykyään vaan he kanavoivat tämän tietokone- ja konsolipeleihin ja puhelimen katseluun. Kaikki tuntemani pojat eivät juuri muuta tee kuin ovat puhelimella tai pelikoneella. Ulkoilu suuntautuu kauppaan karkkia ja energiajuomia ostamaan. Koulussakin voi alakoululaisella olla "välipalana" pringles-tuubi, pussi karkkia ja puoli litraa eeässää. Se on ihan sama mitä ruokaa siellä kotona syödään kun välipala on tällaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakaan syyllistämällä ei tule muutosta. Voisiko lapsia kannustaa enemmän terveelliseen ruokaan, vaikka jakamalla koulun kautta ohjeita helppoihin ruokiin?
Koulun kautta voit saada ohjeita helppoihin ruokiin, mutta et terveellisiin.
En kuitenkaan tarkoita, että terveellinen olisi vaikeaa.
Jos saisi vaihtoehdoksi sitten hieman vaikeampia ja terveellisiä. Kannustaa vaikka ihan lapsia tekemään kaverina ruokaa. Kampanja jollain 3 juureksella, teemalla opettele maistamaan/syömään jotain uutta... Vähän kun on näitä liikuntakortteja. Saat rastin tietystä jutusta.
Jos vaikka kannustettaisi ensin syömään oikeaa ruokaa. Ei teollisia margariineja eikä korvikkeita. Ehkä ne juureksetkin sitten maistuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luulen, että monella on isoin ongelma karkin ym. hakeminen kaupasta koulun jälkeen. Itsekin tietää mitä kauppoja kannattaa vältellä tiettyihin aikoihin (jos on kiire), koska ne ovat täynnä lapsilaumoja. Siinä on aika se ja sama onko kotona lautasella yksi vai kaksi perunaa, kun on jo vedetty limsaa ja pussillinen karkkeja. Käsite "tavallinen kotiruoka" on tosi venyvä, mutta arvelen, että jos se nyt on kutakuinkin "normaalia" ruokaa (ei edes mitään hyper-terveellistä) ja annokset kohtuullisia, sillä ei mittavaa ylipainoa hankita. Arkiliikuntaa on monilla myös vähemmän, mutta toisaalta vaikka itse lapsena leikin ulkona ja teineinä käytiin kävelemässä, olin myös aikamoinen lukutoukka, emmekä mitenkään valtavasti liikkuneet - silti oltiin normaalipainoisia. Syyksi veikkaan lähinnä noita sipsejä, karkkeja ym. ja sitä, että annoskoot ovat myös niissä kasvaneet hurjasti. Kyllä meilläkin esim. sipsejä syödään, mutta jaan sen pussin moneksi annokseksi.
Yksi ilmiö on sitten se, että missä tilanteissä ylipainoon kannattaa edes puuttua. Olen kahden teini-ikäisen pojan äiti, joista isompi on jo pituuskasvunsa lopettanut. Meillä kummallakin pojalla kertyi vähän ennen pituuskasvun kiihtymistä ihan näkyvästi rasvaa, mutta se kaikki on "sulanut" ihan itsestään pois ilman mitään elämäntapamuutoksia. Laskin "pahimpina" vuosina lasten painoindeksit ja olivat lievästi ylipainoisia ja näin jälkeenpäin ajatellen on hyvä, etten puuttunut asiaan mitenkään. Olen kuullut muiltakin samoja kokemuksia ja jossain Prisma-dokumentissakin käsiteltiin samaa asiaa. Ei sitä ehkä kaikilla sitten tapahdu, mutta aika monella kuitenkin. Tietysti ylipäänsä kannattaa huolehtia elämäntavoista, oli ylipainoa tai ei. Ja toki jokainen reilusti lihava on joskus ollut lievästi ylipainoinen ja voi ajatella, että jos asiaan olisi silloin puututtu, helpommalla olisi päästy. Eli ei ihan yksinkertainen juttu tämäkään.
Silloin kun minä olin 9-vuotias 25 vuotta sitten, niitä karkkeja käytiin ostamassa lähikioskista yksi kerrallaan. 40 pennillä merkkareita ja 50 pennillä oukkidoukkeja. Ehkä kerran viikossa äiti osti jotain limua ja sipsejä koko perheelle. Ehkä kerran viikossa syötiin myös "roskaruokaa". Muuten syötiin juuri niitä nykyään epäterveellisiä risottoja, valkoista pastaa jauhelihakastikkeen kanssa ja makaroonilaatikkoa. Ihan normaalipainoisia oltiin.
Olen saman ikäinen ja totta muuten! "Terveellinen kotiruoka" oli aivan erilaista silloin. Se oli lihapullaa, makaronia ja jauhelihaa, paljon leipää, sokerijogurtteja...
Ei tuollaisessa ruoassa ole mitään vikaa, kunhan sen seuraksi on kasviksia. Pasta, leipä ja vastaavat täyttävät paljon nopeammin kuin sipsit tai karkki. Silti niissä on energiaa paljon vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Aktiivisena liikkujana olen sitä mieltä, että liikunnasta jankuttamisen voisi lopettaa, koska se ihmisille täysin perusteettomia oletuksia. Ainoa järkevä tapa laihtumiseen on ruokavalion muokkaaminen. Liikuntaa tarvitaan aivan hirveä määrä ennen kuin sillä on vaikutusta.
Tämä on väärä väittämä, joka elää sitkeästi laihdutus- ja painonhallintakeslusteluissa. Liikunnalla on aivan todella tärkeä osa painonhallinnassa. Tietenkään se yksin ei laihduta jos katsotaan pelkkää kalorimäärää, mutta liikunta vauhdittaa aineenvaihduntaa, parantaa mielialaa ja unen laatua, ihminen ei ehdi mässäillä ja ylensyödä jos hän on liikkumassa ja sen jälkeen ei usein enää huvitakaan ahmia hirveitä määriä. Liian usein ihmiset tuijottavat vaan kaloreita, vaikka pitää ottaa huomioon kokonaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Kylmääviä lukuja. Pojat ovat luontaisesti kilpailunhaluisia ja energisiä. Nykyään vaan he kanavoivat tämän tietokone- ja konsolipeleihin ja puhelimen katseluun. Kaikki tuntemani pojat eivät juuri muuta tee kuin ovat puhelimella tai pelikoneella. Ulkoilu suuntautuu kauppaan karkkia ja energiajuomia ostamaan. Koulussakin voi alakoululaisella olla "välipalana" pringles-tuubi, pussi karkkia ja puoli litraa eeässää. Se on ihan sama mitä ruokaa siellä kotona syödään kun välipala on tällaista.
Jos kaikki tuntemasi pojat elävät noin, niin mitä kylmäävää siinä on, että neljäsosa on ylipainoisia? Kolme neljäsosaa on siis normaalipainoisia, vaikka eivät tee muuta kuin pelaavat ja mässäävät.
Vierailija kirjoitti:
Kylmääviä lukuja. Pojat ovat luontaisesti kilpailunhaluisia ja energisiä. Nykyään vaan he kanavoivat tämän tietokone- ja konsolipeleihin ja puhelimen katseluun. Kaikki tuntemani pojat eivät juuri muuta tee kuin ovat puhelimella tai pelikoneella. Ulkoilu suuntautuu kauppaan karkkia ja energiajuomia ostamaan. Koulussakin voi alakoululaisella olla "välipalana" pringles-tuubi, pussi karkkia ja puoli litraa eeässää. Se on ihan sama mitä ruokaa siellä kotona syödään kun välipala on tällaista.
Mitäkähän poikia sinä taas tunnet? Kaikki tuntemani pojat pelaavat, kaikki syövät herkkuja liian usein, kaikki liikkuvat. Vain muutama on lihava.
Toki uskon, että niitä vain pelaavia poikia löytyy, mutta kyllä piireissä liikut, jos tilanne kaikilla tämä.
Vierailija kirjoitti:
Lihavien naisten pitää lopettaa lisääntyminen koska he synnyttävät lihavia poikia.
Minä raskaaksi tullessa 29v. ja bmi 27,5.(73kg) Poika synt. 50cm ja 3170g. Raskauden lopussa mun paino oli 86kg. Paino putosi kahdessa vuodessa entiseen painoon.
Minä nyt 50v. ja bmi 35,7.(96kg) Poika nyt 20v. 175cm ja n.60kg.
Mitä merkitystä tuolla toisaalta on?
Valtaosa töistä onnistuu vaikka olisi ylipainoa.
Terveydenhoito menee verovaroista, veroja maksavat myös ylipainoiset itse.
Kuolee nuorempana, niin ei ole turha kuluerä eläkeläisenä.
Vierailija kirjoitti:
Lihavien naisten pitää lopettaa lisääntyminen koska he synnyttävät lihavia poikia.
Jos sokeriaineenvaihdunnan ongelmia ei huomioida, ”lihava” vauva on hyvä asia. Iso syntymäpaino on merkki siitä, että istukka on toiminut hyvin. Sitä vastoin pienipainoisina syntyneillä on suurin todennäköisyys aikusiän ylipainoon, koska geenit on ”viritetty” nälänhätää varten.
Oma lukunsa on sitten se ruokavalio, joka on lihottanut äidin. Samalla ruokavaliolla voi lapsikin lihoa, kun siirtyy syömään samaa ruokaa perheen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihavien naisten pitää lopettaa lisääntyminen koska he synnyttävät lihavia poikia.
Jos sokeriaineenvaihdunnan ongelmia ei huomioida, ”lihava” vauva on hyvä asia. Iso syntymäpaino on merkki siitä, että istukka on toiminut hyvin. Sitä vastoin pienipainoisina syntyneillä on suurin todennäköisyys aikusiän ylipainoon, koska geenit on ”viritetty” nälänhätää varten.
Oma lukunsa on sitten se ruokavalio, joka on lihottanut äidin. Samalla ruokavaliolla voi lapsikin lihoa, kun siirtyy syömään samaa ruokaa perheen kanssa.
Ei täällä saa puhua mitään geeneistä tai aineenvaihdunnan eri tasoista. Ainoa oikea totuus on, että jos olet lihava, syöt liikaa, etkä liiku tarpeeksi.
Yrittämällä tarjota vaihtoehtoja. Lasten kauttahan muukin asennekasvatus tehdään.