Lue keskustelun säännöt.
Suuret ikäluokat on yhteiskunnan pilalle lellimiä
22.10.2013 |
Talot on, autot on, koulutus on ja työpaikka on.
Entäs me 30-40v seitkyt kaheskyt -luvuilla syntyneet?
Mitään et ole saanut. Ei taloja, ei autoja. Koulutus on, korkea sellainen, mutta sillä ei saa töitä.
Nyt ne pirut ei suostu edes lähtemään eläkkeelle vaan jatkavat varmaan seittenkymppisiksi asti töissä!
Ja sitten kun vihdoin suostuvat jämään eläkkeelle repivät ihan hirveet eläkkeet itselleen, meidän nuorempien selkänahoista.
Kommentit (126)
Sori nyt vaan mutta kaikki tuntemani ja tietämäni suurien ikäluokkien edustajat asuvat maksetuissa omistusasunnoissa ja niillä on uudehkot autot ja kesämökit. Ne ovat saaneet tehdä töitä koko ikänsä ja ovat saaneet hankittua tällaiset Suomessa ihan normaalit asiat.
Mä en saa koskaan samaa elintasoa kuin vanhempani. Mä en saa koskaan samanlaista pitkää työuraa kuin vanhempani. Mulla ei ole mahdollisuutta ikinä enää omistusasuntoon eikä mökkiin. Ja kyse ei todellakaan ole siitä ettenkö olisi opiskellut ja mennyt joka ikiseen työpaikkaan minkä olen onnistunut saamaan.
Usein mietin, että mitä järkeä tässä elämässä edes on kun mua kuitenkin uhkaa surkea ja köyhä vanhuus vaikka nyt teen kaikkeni, mikään ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 08:26"]
Aikamoista yleistystä sanoa, ettää kaikki suurten ikäluokkien edustajat ovat eläkkeellä ja vaan nauttivat siitä.
Minun vanhempani ovat molemmat syntyneet 1945. Kouluttautuivat, hankkivat hyvät ammatit ja kyllä, tienasivat paljon. Mutta hoitivat myös lapset hyvin ja nyt hoitavat lapsenlapsia, vievät harrastuksiin jne. Eivät matkustele taikka hoitata itseään yleettömästi vaan auttavat meitä lapsia rahallisesti ja muutenkin minkä pystyvät. Eivät odota, että hoitaisimme heidät loppuun saakka, vaan menevät ihan mielellään vanhainkotiin kun sen aika on.
Eli persoona kysymyksiähän nämä ovat eikä mitään sukupolviasioita.
[/quote]
näinhän se on. Vanhempani olivat tosin pienituloisia virkamehiä, mutta kaukana itsekkäistä, välillä toivoisi heidän olevan enemmän itseään ajattelevia.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:51"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 18:11"]
ihan totta, ei suurten ikäluokkien edustajien ole koskaan tarvinnut kokea globalisaation tuomaa epävakautta, kiinaan siirtyvien yritysten irtisanomisia, pätkätöiden aikakautta, työelämän vaatimusten kasvua ja kilpailua.
Nousukaudella Nokian siivellä kasvaneiden on helppo huudella nyt eläkkeeltä.
[/quote]
Aika harvan nykynuoren on pitänyt tehdä läksynsä öljylampun valossa, kun ei ole sähköä. Tai tarvinnut pelätä, että sodassa vammautunut isä ei enää pysty tekemään töitä. Tai tarvinnut mennä töihin 15v iässä aamulla klo 5.00, koska perheellä ei ole varaa kouluttaa eikä mitään sossun tukea saanut siksi, että omat rahat oli tuhlattu. Eikä siihen aikaan leikattu syöpiä, tehty sydämen ohitusleikkauksia, hoidettu keskosia (muutamia vain, ei läheskään kaikkia) eikä toisaalta onneksi rokotettu turhia rokotuksiakaan, joten suuret ikäluokat säästyivät korvatulehduskierteiltä ja narkolepsialta.
[/quote]Eipä ole minunkaan vanhemmat tehneet läksyjään öljylampun valossa. Kyllä sähköt oli jo suurimmassa osassa taloista 50 luvulla.
Suurten ikäluokkien lapset ovat ensimminen sukupolvi Suomen historiassa, jotka eivät automaattisesti ylitä omilleen päästessään vanhempiensa elintasoa, eivätkä ehkä edes saavuta sitä työuransa aikana.
Suuret ikäluokat olivat heti työelämään siirryttyään parempituloisia kuin vanhempansa ja näin on ollut myös aiempien sukupolvien kanssa.
Tuskinpa meikäläiset pääsee vähän yli 60 vuotiana eläkkeelle kuten omat suuria ikäluokkia edustavat vanhempani. Nyt eläkeikää ollaan hivuttamassa jo seitsemään kymppiin ja 30 vuoden päästä kun itse pitäisi päästä eläkkeelle, se rajan on varmaan jo 80 vuotta. Omassa suvussa ei ole montakaan joka olisi elänyt yli 70 vuotiaaksi.
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 13:36"]
Työpaikkojen osalta, juuri näin.
Satuin juttelemaan eilen isoäitini kanssa, joka on syntynyt hieman ennen suuria ikäluokkia. Juttelimme hänen työhistoriastaan. Hän oli aina koulussa keskinkertainen eikä suorittanut minkäänlaista tutkintoa. Silti hän on kuulemma koko ikänsä saanut aina halutessaan työpaikan, jokainen työhaastattelu on päättynyt kyseisen työpaikan saamiseen. On totta etteiäitiyslomia ollut tai päivähoito-oikeutta, mutta hänen mukaansa sillä ei oikeastaan ollut niin kovin väliä. Sitten etsi halutessaan vain uuden työpaikan, hänkin sai kolme lasta reilun kymmenen vuoden sisällä, ensimmäinen vietiin heti muutaman viikon ikäisenä hoitoon, toisen ja kolmannen kohdalla hän oli pitemmät pätkät kotona. Kun halusi takaisin työelämään, senkus vaan haki. Varhaiseläkkeelle hän jäi 58-vuotiaana, silloin uudelleenjärjesteltiin työpaikkoja ja hänen ikäiset saivat halutessaan siirtyä eläkkeelle. Viimeiset kaksi vuotta hän oli tehnyt lyhyempää viikkoa ja "aakkostellut mappeja". Eihän tuollaista työtä enää edes ole, mappien aakkostamista? Hän teki koko ikänsä ns. siistejä toimistotöitä ilman sen suurempaa stressiä. Ilman koulutusta, ilman "urasuunnitelmaa".
Muilta osin en hänen elämäänsä kadehdi, se on ollut paikoitellen karua, eikä hänen eläkkeensä tähtilukemissa pyöri (toisin kuin hänen miehensä). Espanjasta löytyy silti kakkosasunto ja sitä rataa. Töiden suhteen hän itsekin totesi eläneensä kuin kultalusikka suussa. Ja lapset viettivät kaikki kesät ja joululomat maalla isovanhemmillaan, lapset kasvatettiin "vapaakasvatuksella", eli lasten kasvattamisen haastavuus oli töiden haastavuuden lisäksi myös ihan eri tasolla.
[/quote]
Tässähän se olennainen tulikin.
Ihmettelen näitä marisijoita, jotka tulevat tänne valittamaan kuinka ovat "saaneet tehdä paskahommia pienellä palkalla". Tuliko mieleen, että teillä on ollut asiat hyvin juuri siksi, että olette tosiaankin saaneet töitä aina halutessanne? Meitä nuorempia elämä kohtelee toisin, ja ikään kuin se ei olisi tarpeeksi rankkaa, niin päälle vielä te paskaduuneja tehneet haukutte meitä siitä kun emme tuosta noin vain "mene töihin". Kun niitä töitä ei ole enää!
Kun ennen huono-osaisuuden merkki oli se, että ei ole kummempaa koulutusta ja on tehnyt töitä nuoresta saakka, niin nykyään huono-osaisilla ei ole töitä ollenkaan ja koulutus puolestaan on ihan jokaisella, joten siitä ei ole mitään etua työmarkkinoilla. Monelle liiasta koulutuksesta on haittaa, kun paskaduunien tarjoajat eivät usko henkilön pysyvän työssään pitkään ja palkkaavat vähemmän koulutetun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 09:00"]
Sori nyt vaan mutta kaikki tuntemani ja tietämäni suurien ikäluokkien edustajat asuvat maksetuissa omistusasunnoissa ja niillä on uudehkot autot ja kesämökit. Ne ovat saaneet tehdä töitä koko ikänsä ja ovat saaneet hankittua tällaiset Suomessa ihan normaalit asiat.
Mä en saa koskaan samaa elintasoa kuin vanhempani. Mä en saa koskaan samanlaista pitkää työuraa kuin vanhempani. Mulla ei ole mahdollisuutta ikinä enää omistusasuntoon eikä mökkiin. Ja kyse ei todellakaan ole siitä ettenkö olisi opiskellut ja mennyt joka ikiseen työpaikkaan minkä olen onnistunut saamaan.
Usein mietin, että mitä järkeä tässä elämässä edes on kun mua kuitenkin uhkaa surkea ja köyhä vanhuus vaikka nyt teen kaikkeni, mikään ei auta.
[/quote]
No ei se nyt ihan näinkään aina mene. Minun äitini ja isäni kuuluvat suuriin ikäluokkiin, eikä ole omistusasuntoa, ei autoa eikä kesämökkiä. Minulla on kaksi ensin mainittua, kesämökki ei kiinnosta.
pitäiskö nyt sitten pukeutua säkkiin ja tuhkaan vain sen takia kun ajat muuttuvat, syyttömiä me siihen ollaan että maailma muuttuu. Maailma pyörii kehää, ehkä nykypolvi joutuu vielä kerjuulle ja lapset huutolaisiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä tämä viimeinen kommentti! Todellakin olen miettinyt usein että ollaanko siihen jälleen menossa että lapset huutolaisiksi kun ei niihin ole enää varaa?
Meidän suvussa isovanhemmat haluavat aikaa itselleen, ei lapsenlapset kiinnosta kuin juuri silloin kun itseä huvittaa (n.2x vuodessa).. kuitenkin halutaan hyllyn reunalle joka vuosi uusi koulukuva että voi naapurin mummolle patsastella kuinka ihania lapsenlapsia meillä on!
Sitten ihmettelevät että kuinka ei ole nykyjään varaa säästää asuntoon? Mistä säästää kun työssä käyvä perheellinen elää kädestä suuhun?!
Tätä eivät tunnu ymmärtävän millään! Puhuvat raukat vieläkin jostain verotuksen lapsivähennyksistä, joita ei ole ollut 20 vuoteen! Menisivät nettiin ja etsisivät faktaa, mutta voi kun eivät edes osaa käyttää nettiä.
Aika on muuttunut ja he ovat jääneet elämään johonkin omaan historialliseen aikakauteen!
Minkäs teet. Ai niin, ehkä nykyisten eläkeläisten veroastetta voisi edes nostaa jos vaikka onkin mahdotonta leikata esim. yli kolmen tonnin eläkkeitä. Ja kyllä lesketkin ovat ansainneet eläkkeensä, onhan se rankkaa olla naimisissa, varsinkin itseään parempituloisen miehen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 12:45"]
Harvinaisen yksinkertaisia sieluja täällä melskaamassa suurten ikäluokkien ahneudesta. Ette typerykset tiedä, että 1946-50 syntyneet elivät vielä tyypillisessä luokkayhteiskunnassa: keskiluokkaiset olivat kyllä etuoikeutettuja (virkamiesten lapset koulutettiin, ja heille yhteiskunta turvasi hyvän ja vakaan toimeentulon), mutta työväenluokkaan kuuluvat nuoret saivat raataa pienellä palkalla "paskaduuneissa" ja lapiohommissa, jotka jo pitkään on tehty koneilla) rippikouluikäisestä alkaen...
Jos nyt täällä jotkut hengenlahjoitaan köyhät ja elämässään epäonnistuneet sättivät suuria ikäluokkia, he eivät ymmärrä edes sitä, että syntymävuosi ei ole koskaan määrittänyt kenenkään toimeentuloa tai luonteenpiirteitä (sota-aikanakin jotkut ylenivät armeijassa tai trokasivat menestyksellisesti elintarvikkeita).
[/quote]
Nykyään nuorille ei ole antaa minkäänlaista työtä. koneella tehdään työt mutta sitä konetta ohjaa 65v matti jolla ei ole muuta koulutusta kun elämänkoulu. Nuorelta vaaditaan 3 vuoden koulutus ja työkokemus ennenkun voi halkea mitään töitä. Työkokemusta luonnollisesti ei tule kun ei töihin pääse. Ennen töihin pääsi ilman koulutusta, nykyään aina oltava tutkinto. Ajokortti tilattiin ennen postimyynnistä ja mopolla sai ajaa kuka vaan, nykyään ajokortin hinta on aivan järjetön ja kaikessa rahastetaan.. Vai olisko niin että nykynuoriso on niin paljon heikkolahjaisenpaa porukkaa verrattuna esim suuriin ikäluokkiin? Tuskin!
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 10:34"]
Meidän suvussa isovanhemmat haluavat aikaa itselleen, ei lapsenlapset kiinnosta kuin juuri silloin kun itseä huvittaa (n.2x vuodessa).. kuitenkin halutaan hyllyn reunalle joka vuosi uusi koulukuva että voi naapurin mummolle patsastella kuinka ihania lapsenlapsia meillä on!
[/quote]
kuin mun suusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 11:00"]
Omat vanhempani ovat suurta ikäluokkaa, siis 40-luvulla syntyneitä.
Ei meillä rahassa kieritty, mut töitä ovat aina saaneet ja olla ihan eläkeikään saakka töissä. Isä oli kaupungin duunari, eläke on 3500 euroa kuussa. Teki paljon ylitöitä viimeisinä työvuosina, niin sai kartutettua eläkettä. Äiti oli toimistotyöläinen, ihan kiva eläke silläkin.
Asuntolainan söi inflaatio, mutta omaa säästöä piti olla ennenkuin pääsivät rakentamaan silloin 70-luvulla.
Terveitä eläkeläisiä molemmat, pitkää ikää heille!
[/quote]
Kannattaa muistaa myös säännöllisesti toistetut devalvaatiot, jotka yhdessä vauhdilla laukanneen inflaation kanssa söivät asuntolainat tehokkaasti. Muistan lapsena, kun isä ja äiti maksoivat viimeisiä lainaeriään. Ne olivat naurettavan kokoisia verrattuna isän palkkaan. Isä oli tehtaassa töissä ja äiti kotona.
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 11:08"]
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 10:34"]
Meidän suvussa isovanhemmat haluavat aikaa itselleen, ei lapsenlapset kiinnosta kuin juuri silloin kun itseä huvittaa (n.2x vuodessa).. kuitenkin halutaan hyllyn reunalle joka vuosi uusi koulukuva että voi naapurin mummolle patsastella kuinka ihania lapsenlapsia meillä on!
[/quote]
kuin mun suusta.
[/quote]
Ja mun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 11:02"]
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 12:45"]
Harvinaisen yksinkertaisia sieluja täällä melskaamassa suurten ikäluokkien ahneudesta. Ette typerykset tiedä, että 1946-50 syntyneet elivät vielä tyypillisessä luokkayhteiskunnassa: keskiluokkaiset olivat kyllä etuoikeutettuja (virkamiesten lapset koulutettiin, ja heille yhteiskunta turvasi hyvän ja vakaan toimeentulon), mutta työväenluokkaan kuuluvat nuoret saivat raataa pienellä palkalla "paskaduuneissa" ja lapiohommissa, jotka jo pitkään on tehty koneilla) rippikouluikäisestä alkaen...
Jos nyt täällä jotkut hengenlahjoitaan köyhät ja elämässään epäonnistuneet sättivät suuria ikäluokkia, he eivät ymmärrä edes sitä, että syntymävuosi ei ole koskaan määrittänyt kenenkään toimeentuloa tai luonteenpiirteitä (sota-aikanakin jotkut ylenivät armeijassa tai trokasivat menestyksellisesti elintarvikkeita).
[/quote]
Nykyään nuorille ei ole antaa minkäänlaista työtä. koneella tehdään työt mutta sitä konetta ohjaa 65v matti jolla ei ole muuta koulutusta kun elämänkoulu. Nuorelta vaaditaan 3 vuoden koulutus ja työkokemus ennenkun voi halkea mitään töitä. Työkokemusta luonnollisesti ei tule kun ei töihin pääse. Ennen töihin pääsi ilman koulutusta, nykyään aina oltava tutkinto. Ajokortti tilattiin ennen postimyynnistä ja mopolla sai ajaa kuka vaan, nykyään ajokortin hinta on aivan järjetön ja kaikessa rahastetaan.. Vai olisko niin että nykynuoriso on niin paljon heikkolahjaisenpaa porukkaa verrattuna esim suuriin ikäluokkiin? Tuskin!
[/quote]
Positiivinen asia on se, että koulutussektori kukoistaa! Suuret ikäluokat ovat rakentaneet megalomaanisen koulutusviidakon, jossa voi opiskella perseenpyyhkimistä ja kukkiensidontaa, ihan mitä vaan. Tämä viehtymys älyttömään kouluttautumiseen johtunee juuri siitä, että suuret ikäluokat eivät aina päässeet kouluttautumaan ja pitävät koulutusta valtavassa arvossa. Valittajat eivät tajua, että Suomesta on tuottava työ muuttanut Kiinaan, mutta kyllä täälläkin töitä on, koulutussektorilla. Opiskelette vaan opettajaksi, konsultiksi, koulutuksensuunnittelijaksi, koulutusprojektikehittäjäksi, tms., ja palkka juoksee, vaikka mitään todellista ei tehdäkään. Harmi kun monen koulutuslinjan päästä on jo työt loppuneet kokonaan, mutta eipä hätää, nämä koulutusohjelmat voidaan muuttaa työttömyydenpiilottelupäiväkerhoiksi eli medianomi, ja muu -nomikouluiksi.
Äitini jäi 10 vuotta sitten eläkkeelle 60-vuotiaana 30 vuoden työuran jälkeen ja nostaa vieläkin enemmän eläkettä kuin minä tulen ikinä samalla koulutuksella saamaan palkkana. Äiti ei meinaa tajuta miten huonosti olen hoitanut asiani.
Aikamoista jeesustelua tulla tänne selittämään, miten arvostaa näitä päreen valossa läksynsä lukeneita, kouluun susien seassa hiihtäneitä ja 6-vuotiaana kerjuulle joutuneita, että ansaitsevat kaiken sen hyvän mitä ovat nyt itselleen kähmineet.
Kun varsinaisesti siitä ei edes ole kyse. En ole pätkääkään kateellinen esim. omille 40-luvulla syntyneille vanhemmilleni - ärsyttää vain sen ikäluokan tyyli nalkuttaa sitten että "kyllä tekevälle töitä löytyy" ja "opiskelu kannattaa" ja muuta paskaa.
Heiltä on täysin hämärtynyt tuo taju siitä, ettei enää voi kuka tahansa kouluttamaton tallukka marssia 15-vuotiaana tehtaan portille ja hommata juoksupojan paikkaa josta sitten etenee eläkeikään mennessä työnjohtajaksi.
Plus lukea itseään siinä sivussa iltakoulussa ylioppilaaksi, joka on heidän mielestään äärettömän arvokas titteli.
Toisekseen heidän aktiivisten työvuosiensa aikana missään ei takuulla ollut sellaisia tehokkuuden mittauksia ja vaatimuksia kuin nykypäivänä. Aika helpolla on aikanaan työelämässä päästy.
Asuntolainat ja asuntojen hinnat olivat tosiaan heidän aikanaan ihan toista ja vaikka ne korot kovia olivatkin, niin silti kokonaisuutena aika helposti on asunnot ja kesämökit säästetty, kun verrataan näihin nykypäivän hintoihin ja taloustilanteeseen ylipäätään.
Suurin ero on kuitenkin varmaan siinä, että heidän elämänsä ei ehkä koskaan ole ollut niin näköalatonta ja epävarmaa kuin meillä. Heidän on vaikea käsittää, miksi nykypäivänä "nuorilla" on kaikenmaailman masennusta ja miksi työtä ja yrittämistä ei enää arvosteta eikä "viitsitä" tehdä mitään.
Se porukka on itse junaillut itselleen edut, esim. aikaisen eläkkeelle pääsyn ja kaikenmaailman osa-aikaeläkkeet ja vuorotteluvapaat ja kuntoutukset, jotka ovat kaikki ihan satavarmasti muisto vain siinä kohtaa, kun niistä olisi meidän vuoro nauttia.
Mutta onhan se toki kohtuullista, että he saavat nauttia elämästään, kun silloin lapsuudessa sotien jälkeen oli niin hankalaa ja köyhää.
Jos rehellisiä ollaan niin minä otan kyllä oman suhteellisen köyhyyteni ja toisaalta nykymaailman mahdollistaman laajan yleissivistyksen ja humaanin elämänasenteen mieluummin kuin suurille ikäluokille tyypillisen itsekeskeisen, ahneen ja suorastaan mammonanpalvonnalle perustuvan hälläväliäasenteen, jossa kaikenlainen moraalinen toiminta, esim. kasvissyönti, hyväntekeväisyys ja omien lasten hoitaminen tuomitaan suoralta kädeltä typeräksi haihatteluksi.
Nykyisillä nelikymppisillä on kuitenkin henkistä pääomaa ja sivistystä moninkertaisesti vanhempaan kansaan verrattuna. Eikä se köyhyyskään tunnu meistä niin pahalta, koska elämä ei ole koskaan päässyt pyörimään pelkän rahan ympärillä niin kuin vanhemmilla. Minua ei kiinnosta tippaakaan onko naapurilla hienompi auto tai enemmän ulkomaanmatkoja, kun taas suurille ikäluokille nämä juuri ovat niitä elämän suurimpia kysymyksiä.
117 lisäisi vielä, että minua ei oikeastaan haittaa edes se, että suuret ikäluokat kusevat nuorempia silmään minkä ehtivät. Käännän toisenkin posken. Ihan sama. Ahneella on paskainen loppu.
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 11:12"]
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 11:08"]
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 10:34"]
Meidän suvussa isovanhemmat haluavat aikaa itselleen, ei lapsenlapset kiinnosta kuin juuri silloin kun itseä huvittaa (n.2x vuodessa).. kuitenkin halutaan hyllyn reunalle joka vuosi uusi koulukuva että voi naapurin mummolle patsastella kuinka ihania lapsenlapsia meillä on!
[/quote]
kuin mun suusta.
[/quote]
Ja mun!
[/quote]
Samoin!
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 11:12"]
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 11:08"]
[quote author="Vierailija" time="24.10.2013 klo 10:34"]
Meidän suvussa isovanhemmat haluavat aikaa itselleen, ei lapsenlapset kiinnosta kuin juuri silloin kun itseä huvittaa (n.2x vuodessa).. kuitenkin halutaan hyllyn reunalle joka vuosi uusi koulukuva että voi naapurin mummolle patsastella kuinka ihania lapsenlapsia meillä on!
[/quote]
kuin mun suusta.
[/quote]
Ja mun!
[/quote]
Samoin!
[quote author="Vierailija" time="23.10.2013 klo 18:00"]
Tiedätkö, miksi olet silti etuoikeutettu nykyaikaan verrattuna? Tässäpä listaa:
-Sulla OLI mahdollisuus mennä töihin. Jo 12 vuotiaana pääsit työelämään tienaamaan rahaa. Jopa pelkän keskikoulun jälkeen sait valita työpaikan minne haluat mennä (vaikka "hanttihommiin" ehkä jouduitkin). Työpaikka oli lähes poikkeuksetta heti pysyvä ja ilman koulutustakin etenemismahdollisuudet oli hyvät. Nykyiset 20-40 vuotiaat taistelevat jopa niistä vuokrafirman työpaikoista (kassalle, varastolle, siivoamaan jne.), kun töitä ei vaan ole ja vähätkin työt on pätkätöitä. Myös etenemismahdollisuudet ovat käytännössä olemattomia valtaosalla työpaikoista, vaikka korkeakoulutus löytyisikin.
-Yksittäisten elektronisten laitteiden hinta oli kovempi. Kuitenkin ne olivat pitkäikäisempiä kuin nykylaitteet. Ostit pesukoneen, niin se kestikin seuraavat 10-20 vuotta. Nykytekniikassa jo suunnitteluvaiheessa laitteet tehdään niin, että se kestää juuri ja juuri takuuaikansa yli eli laite pitää uusia paljon useammin. Myös esim. asuminen oli naurettavan paljon edullisempaa kuin nykyään. Pienellä palkallakin pystyi hankkimaan melko mukavan omistusasunnon ja maksamaan sen omakseen alle 10 vuodessa. Nykyään vastaava ei onnistu millään, kun palkkojen ja asuntojen hintojen suhde on aivan erilainen.
Kyllä nuoremmat polvetkin mielellään "raataisivat" ja hankkisivat omaisuutta työllään, mutta kun niitä töitä ei vaan ole. Ja suuret ikäluokat ei tunnu tajuavan tätä. Mullakin tädit ja sedät jaksaa ihmetellä, että miten ei muka löydy vakkaripaikkaa, vaikka maisterin tutkinto löytyy. Pätkätöitä kyllä riittää, mutta niillä on kovin epävarma olo eikä esim. asuntolainaa saa.
Samat tädit ja sedät ihmetteli kovasti myös sitä, etten päässyt etenemään ollessani opiskelujen ohessa töissä tehdashommissa. "Kyllä heidän aikaan jo parin vuoden työsuhteen jälkeen pääsi jonkinlaiseen esimiesasemaan, jos työnsä hoiti kunnolla" Jepjep. Ne oli niitä aikoja ne.
[/quote]
Siis tämä ei ole todellista. Äsuurilla ikäluokilla piti olla säästettynä iso osa asunnonhinnasta ennen kuin lainan sai. Lisäksi summat olivat ihan jotain muuta kuin nykyään. Mun lapsuudessani oli ihan tavallista, että prrheet asuivat kaksioissa - tämä siis 70-luvulla. Isompiin omistusasuntoihin ei yksinkertaisesti ollut varaa. Niin meidänkin 2-lapsinen perhe asui kaksiossa. Ihan kuten lukemattomat muut perheet meidän talossa. Palkkojen ja asuntojen hintojen suhde on ihan sama kuin aiemminkin, mutta inflaatio söi korot. Meidän perheessä ei ollut varaa mihinkään ylimääräiseen. Auto - käytetty sellainen - tuli taloon kun oli 7-vuotias. Ekalla ulkomaan matkalle olen päässyt 14-vuotiaana (ruotsin risteily) ja mun vanhemmat muutama vuosi myöhemmin.
Töitä oli toki enemmän tarjolla, mutta moni töistä on koneistumisen ja tietokoneiden myötä kadonnut kokonaan. Osa töistä on viety halpojen hintojen perässä ulkomaille ja se on myös meidän syy - miksi meidän pitää saada koko ajan esim uusia halpoja vaatteita. Moni niistä kadonneista töistä oli sellaisia ettemme edes haluaisi niitä nykyään tehdä. Tämä työpaikkojen murros ei ole suurten ikäluokkien syy. Myöskin etenemismahdollisuudet ovat koskeneet pientä osaa ikäluokasta. Osa on työskennellyt työuransa loppuun suorittavassa työssä.