Mä en tule toimeen naisten kanssa!
Tulen erittäin hyvin toimeen kaikkien miesten kanssa. Löydän yhteisen sävelen nopeasti ja pystyn hoitamaan työasioita miesten kanssa asiallisesti, ripeästi ja hyvin. Vapaa-ajalla ja töissä miesten kanssa on helppo tulla toimeen.
Naisten kanssa jäädään aina pohtimaan asioita monelta kantilta, ei mennä asiaan, puhutaan selän takana ja hymyillään, vaikka sisäisesti muristaan.
Tästä esimerkkinä kaksi työmatkaa. Kaksi erillistä viikonlopputyömatkaa (to-la) Euroopan kaupunkeihin. Toisessa "jouduin" nukkumaan samassa hotellihuoneessa naisen kanssa, toisessa sain olla yksin, kun olin miespuolisen työkaverin kanssa liikenteessä.
Naisen kanssa oli tosi hankalaa koko ajan. Sanoin jo alussa, että minulle käy sitten ihan mikä tahansa ruokapaikka, olen kaikkiruokainen, minun ei tarvitse shoppailla vapaa-aikana, mutta voin tulla seuraksi, jos haluaa. Mutta silti kaikki oli hankalaa. Mennäänkö nyt shoppailemaan ennen palaveria vai palaverin jälkeen vai kannattaisko sittenkin mennä sillä seminaaritauolla, kun ollaan siellä päin? Niin ja milloin me syödään ja mitä me syödään ja mitähän me syödään siellä illallisella että kannattaako syödä nyt hyvin vai jättää tilaa illalliselle? Tuolla olisi italialainen ravintola, mutta ei herrajestas, mutta nämähän maksaa 11 euroa pasta-annos.. Näin siellä kaupungin toisella laidalla ravintolan, jossa pastan sai 10 eurolla. Mennään sinne.. Sopiiko, että mä käyn ennen sua suihkussa, kun mun tukan kuivumiseen menee aikaa? Ei kun mene sä vaan ensin, mä teen tän kasvonaamion.. Ei kun ehkä mä käyn ensin aamupalalla, niin se ehtii laskeutua ennen kuin lähdetään.
Ja miehen kanssa: EI MITÄÄN ONGELMIA MISTÄÄN ASIASTA! Jos on nälkä, mennään syömään siihen ravintolaan, joka on lähinnä, jos se nyt ei ole mikään viiden tähden Michelin-ravintola. Jos toinen haluaa mennä katsomaan nähtävyyksiä, voidaan mennä yhdessä tai olla menemättä. Ei tarvitse pohtia yhtään mitään!
Jälkeenpäin kuulin tuolta naispuoliselta työkaverilta, että koko reissu meni ihan pieleen, kun en jaksanutkaan enää lähteä kaupungin toiselle laidalle katsomaan niitä ehkä 10 euron pasta-annoksia. Ei, syy ei ollut pasta-annoksissa, vaan siinä, että siinä vieressä oli joku vaatekauppa, jossa oli -70% ale. Siitähän tuo työkaveri ei ollut sanonut mitään!
Kommentit (39)
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 17:16"]
Olen aivan samoilla linjoilla kummastakin, mut kommentoin nyt tuohon mieskaveri-asiaan. Mulla on ollut muutamia parempia miespuolisia kavereita ja aina on paljastunut, että he ovat olleet kiinnostuneita hieman enemmänkin. Mulle tämä on ollut ok, kun olen tehnyt selväksi, etten valitettavasti tule ikinä tuntemaan samoin, mutta nämä miehet eivät sen jälkeen enää ole olleet kiinnostuneita kaveruuden ylläpidosta.
t: 15
[/quote]
Ihanaa, 15, näin tuntuu minullakin olevan aina. Minulla ei ole läheisiä miespuolisia ystäviä, ja pidänkin tiettyä etäisyyttä esim. miespuolisiin työkavereihin ja vain siksi, että he KUITENKIN after all ovat aina jotenkin ihastuneita tms. Olen sen nähnyt! Saavat vain vettä myllyyn, jos kaveeraan liikaa, mikä on harmillista.
Uskon tosin, että tuokin on yksilökohtaista, eli ei varmaan kaikilla naisilla ole samanlaista tilannetta.
Jostain syystä naiset eivät pidä minusta ja siksi olen aina miesorukassa. Ehkä en osaa olla tarpeeksi kevyt ja phua naisia kiinnostavista asioista. Minua ei edes kiinnosta shoppailu. Ruoka kiinnostaa mutta olen kulinaristi. Miehissä on enemmin kulinaristeja kuin naisissa. Itse lähdin erään seurueen miespuolisen henkilön kanssa kaupungin toiselle puolen herkuttelemaan kun muut jäivät mussuttamaan pitsaa siihen lähiravintolaan.Naiset eivät yleensä etsi gastronomian aarteita vaan tyytyvät herkulliseen kotiruokaan tai salaatteihin.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 17:26"]
Käsittämättömän paljon on miehiä - jopa nuorempia miehiä - joiden mielestä he ovat pätevämpiä vain siksi, että ovat miehiä. Jos ap kikattelee ja toimii tämän ennakkokäsityksen mukaan, ottaa tytöttelyt vastaan, niin kyllähän hän sellaisen porukan kanssa toimeen tulee. Tähän viittaisi sekin, että hänestä on niin selkeätä ja helppoa, kun mies päättää, mihin mennään syömään ja sen mennäänkö katsomaan nähtävyyksiä vai ei.
[/quote]
Ajattelin täsmälleen samaa.
Tämän lisäksi ainakin omassa tuttavapiirissäni nämä "tulen toimeen vain miesten kanssa" -naiset ovat hyvin usein esimerkiksi kauniita naisia, jotka eivät näe miesporukoiden huonoja puolia koska... ta-daa, ovat kauniita naisia.
On aikamoinen myytti, etteivätkö miehet esimerkiksi juoruilisi toistensa selän takana toisistaan - ja etenkin naisista...
Miespuolisissa kavereissa usein on niin, että mies kuitenkin toivoo muutakin.
Mun ex-mieheni oli tuollainen paapottava: ei kelpaa tämä ruoka, ei kelpaa tuo ruoka. Mihin nyt mennään, mitä sitten tehdään, en uskalla mennä metrolla, pitää kävellä. Sen kanssa lomailu oli kaikkea muuta kuin rentouttavaa. Ihan kuin olisi raahannut moniallergista nelivuotiasta pikkutyttöä mukanaan.
Nykyisen kanssa on hauskempaa: syödään lähimmässä ravintolassa. Istutaan lähimmälle terassille. Katsotaan tai ollaan katsomatta nähtävyyksiä. Mennään hyvään keskustahotelliin, vaikka se olisi kallis, koska lomaa ei viitsi käyttää paikasta toiseen siirtymiseen.
Mullakin voi joissakin naisporukoissa tulla tuskastunut olo kun tuntuu, ettei ole mitään yhteistä ja toiset kikattelevat "tyttöjen jutuille" ja enemminkin harjoittavat vain sosiaalista naurua "oikean huumorin" sijaan. Toisaalta parhaat ystäväni ovat loistotyyppejä ja naisia. Eivät ole mitään jätkätyyppejä mutta eivät myöskään stereotyyppisia naisia. Miestenkin seurassa viihdyn (miehissäkin on kyllä nämä stereotyyppiset miesporukat joissa puhutaan vaan autoista ja urheilusta), mutta usein käy juuri niin että mies onkin sitten kiinnostunut.
Minä taas tulen toimeen molempien sukupuolten kanssa. Ihminen on todella pahasti rajoittunut sosiaalisilta kyvyiltään, jos tulee huonosti toimeen puolen maailman kanssa.
onneksi olkoon, minä en tule toimeen naisten enkä miesten kanssa. :(
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:41"]
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:26"]
Jos sanon, ettei lapsi nuku, tulee sata ohjetta naisilta siitä, mitä teen väärin ja miten kannattaisi toimia. Mies sanoo, että no onpa harmi ja toivottavasti nukkuu jatkossa paremmin.
ap
[/quote]
Kokeilepa sanoa, että sun auton moottorista kuuluu joku ihme nakutus niin saat äijiltä sata vinkkiä mistä se vois johtua ja mitä luultavasti teet väärin, nainen luultavasti toteaa et voi harmi :) Joo, miehet ei onneksi ikinä yritä päteä...
[/quote]
Näimpä. Ei se kyllä minun mielestäni mitään pätemistä ole, jos haluaa auttaa. Mielelläni neuvon ihmisiä, jos vain asiasta tiedän jotain. Eikö ne juuri siksi valita, että kaipaavat neuvoja ongelmiinsa? Turhanpäiväinen valittaminen se vasta vituttaakin.
Mielestäni tämä aloitus on ärsyttävää kärjistämistä, yleistämistä ja liioittelua, siis niiiiiin ämmämäistä! ;)
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 19:28"]
Minä taas tulen toimeen molempien sukupuolten kanssa. Ihminen on todella pahasti rajoittunut sosiaalisilta kyvyiltään, jos tulee huonosti toimeen puolen maailman kanssa.
[/quote]
Word!
Mä oon pannut merkille, että käyttäydyn ihan eri tavalla miesten kuin naisten seurassa. Naisten seurassa oon varovaisempi, en käytä niin rankkaa huumoria ja valkoisia valheita joutuu käyttämään enemmän, kun kysytään mielipidettä vaikka jostakin vaatteesta/kampauksesta tms. rehellista mielipidettähän ei voi missään nimessä sanoa, vaan aina pitää kehua. naisten seurassa oon myös hillitympi ja naisellisempi kuin miespuolisten kavereiden seurassa. Naisten seurassa oon enemmän myötäilijä. Jos joku sanoo, että nyt tehdään näin ja mennään tuonne, niin olen vaan että "joo joo", ellei mulla oo tosi painavaa syytä sanoa ei. Musta tulee ihan lammas, varsinkin, jos se toinen naishenkilö on sellaista dominoivaa johtajatyyppiä.
Miesten seurassa uskallan sanoa asiat enemmän suoraan, enkä pelkää koko ajan loukkaavani toista sillä seurauksella, että tämä alkaa murjottaa ja vaivihkaa lopettaa yhteydenpidon tai puhuu minusta seläntakana. Oletan, että mies kertoo mulle päin naamaa, jos jokin asia ei ollutkaan hänen mieleensä ja kaveruus voi jatkua.
Oon kyllä sitä mieltä, että osittain tuo juttu on mun päässä. Jotenkin oletan eri sukupuolten käyttäytyvän tietyllä tavalla ja muutan toimintaani sen mukaan. Riippuu kyllä paljon yksilön persoonastakin, miten käyttäydyn hänen seurassaan.
No mutta, naisia on myös moneen lähtöön. Mulla ei ole yhtään ap:n kuvaileman kaltaista naista lähipiirissäni. Eikä pahemmin töissäkään. Exän ystäväpiirissä parveili kaikenlaisia turhamaisia kyyliä ja kotkottajia. Sattuneesta syystä en heidän kanssaan hirveästi ollut tekemisissä. Mutta sain hyviä kokemuksia siitä kuinka typerä nainen voi olla.
Sinun omien henkilökohtaisten sattumien ja kahden työmatkan perusteella leimaat koko sukupuolen "hankalaksi" tai "helpoksi". Aivan naurettava perustelu, yritä sinäkin naisena se ymmärtää.
Minulla on ihan sama kokemus. Miesten kanssa matkailu sujuu, naiset pysähtyvät miettimään ja pohtimaan joka helvetin juttua. Minä ainakin valitsen matkaseurani tosi tarkasti nykyään.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:21"]
Sinun omien henkilökohtaisten sattumien ja kahden työmatkan perusteella leimaat koko sukupuolen "hankalaksi" tai "helpoksi". Aivan naurettava perustelu, yritä sinäkin naisena se ymmärtää.
[/quote]
No pöh, tässä nyt oli vain kärjistetty esimerkki. Kyllähän minulla on vuosien kokemus naisten ja miesten kanssa työskentelystä ja vapaa-ajasta kummankin sukupuolen edustajien kanssa.
Hiekkalaatikolla miestä on helppo lähestyä, on helppo puhua, voi jutella niitä näitä. Miehiä tosin hiekkalaatikoilla ei hirveästi näy.. Naiset kyräilevät ja yrittävät joka ikisessä asiassa aina päteä. Jos sanon, ettei lapsi nuku, tulee sata ohjetta naisilta siitä, mitä teen väärin ja miten kannattaisi toimia. Mies sanoo, että no onpa harmi ja toivottavasti nukkuu jatkossa paremmin.
ap
Hauska kuvaus naisen sielunelämästä, hih! Mutta toki kärjistetty. Minä tykkään naisten seurasta, koska minusta on kiva keskustella ja pohtia asioita ja vaikka poiketa sinne putiikkiin välillä ja jatkaa juttua siihen, mihin se jäi ihan kepeästi aiheesta toiseen poukkoilleen. Naisseurassa on hauskaa ja saa nauraa paljon. Naiset löytävät arjesta paljon komiikkaa ja osaavat nauraa myös itselleen, mitä miehet harvemmin osaavat. Naiset myös laittavat itsensä täysillä peliin ystävyyssuhteissaan.
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:24"]
Minulla on ihan sama kokemus. Miesten kanssa matkailu sujuu, naiset pysähtyvät miettimään ja pohtimaan joka helvetin juttua. Minä ainakin valitsen matkaseurani tosi tarkasti nykyään.
[/quote]
Mä lopetin kaikenlaiset tyttöjen risteilyt ja naisten matkat pari vuotta sitten juuri tästä syystä. En vain jaksa sitä, ettei päivän aikana saa tehtyä yhtään mitään. Pitää suunnitella, mitä tehdään, miksi tehdään, miten tehdään, kuka tekee kenenkin kanssa ja kuinka kauan, missä tavataan vai mennäänkö kaikki yhdessä, kuka syö missä ja miksi jne. Miesten kanssa oltaisiin jo nähty kaikki nähtävyydet, syöty ja makoiltaisiin altaalla.
Nykyään matkustelen paljon miehen sinkkuveljen kanssa kahdestaan. Meillä ei todellakaan ole mitään romanttista mielessä, nukutaan eri hotellihuoneissa, mies ei ole mustasukkainen ja kaikki ovat tyytyväisiä. Minä voin aivan hyvin sanoa, että hei, menen nyt pariksi tunniksi shoppailemaan, eikä langon tarvitse vetää siitä hernettä nenään. Samoin lanko voi sanoa, että menee johonkin sotamuseoon ja tavataan parin tunnin päästä. OK!
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 15:30"]
Hauska kuvaus naisen sielunelämästä, hih! Mutta toki kärjistetty. Minä tykkään naisten seurasta, koska minusta on kiva keskustella ja pohtia asioita ja vaikka poiketa sinne putiikkiin välillä ja jatkaa juttua siihen, mihin se jäi ihan kepeästi aiheesta toiseen poukkoilleen. Naisseurassa on hauskaa ja saa nauraa paljon. Naiset löytävät arjesta paljon komiikkaa ja osaavat nauraa myös itselleen, mitä miehet harvemmin osaavat. Naiset myös laittavat itsensä täysillä peliin ystävyyssuhteissaan.
[/quote]
Mä yritin olla tällainen nainen ja sopeutua, mutta en ole. En vain ole. Siksi en viihdy isoissa naisporukoissa ja vietän paljon mieluummin työaikaani miesten kanssa. Minulla on naispuolisia ystäviä paljon ja nautin heidän seurastaan, mutta viihdyn paremmin miesten kanssa. En ole myöskään mikään jätkänainen, olen naisellinen, pieni nainen, eikä minulla ole mitään isäkomplekseja tai mitään..
ap
Kummastakin sukupuolesta löytyy ihan tasapuolisesti niitä, joiden kanssa on kiva tehdä töitä ja joiden kanssa taas ei. Jos tyrmää koko sukupuolen, väitän, että kyse on enemmän omasta asennoitumisesta kuin siitä, että ne kaikki tai edes suurimmaksi osaksi olisivat sellaisia, joiden kanssa ei tule toimeen. Ehkä jossain naisvaltaisessa työpaikassa se äänekkäin porukka ei ole se omin, mutta vähänkin ympärilleen katsomalla huomaa kyllä, etteivät kaikki ole osa sitä samaa porukkaa.
Käsittämättömän paljon on miehiä - jopa nuorempia miehiä - joiden mielestä he ovat pätevämpiä vain siksi, että ovat miehiä. Jos ap kikattelee ja toimii tämän ennakkokäsityksen mukaan, ottaa tytöttelyt vastaan, niin kyllähän hän sellaisen porukan kanssa toimeen tulee. Tähän viittaisi sekin, että hänestä on niin selkeätä ja helppoa, kun mies päättää, mihin mennään syömään ja sen mennäänkö katsomaan nähtävyyksiä vai ei.