Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kumpi ahdistaa enemmän - törsääminen vai pihistely?
22.10.2013 |
Olen vakkarina muutamalla keskustelupalstalla ja pakko pitää välillä taukoa, koska alkaa ahdistaa yleinen mielipide jatkuvan pihistelyn auvosta. Tottakai järkevää on elää varojen mukaan, mutta tarkoitan nyt jatkuvalla pihistelyllä sitä, että koko ajan puheessa pitää alleviivata, tuloista riippumatta, sitä, miten vähällä tullaan toimeen ja miten on taas säästetty.
Itse taas olen enemmän tämmöinen paatunut kuluttamisesta nauttiva - toki nyt edelleen järkevyyden rajoissa - mutta tarkoitan nyt sitä, että saan nautintoa joskus siitä, että voin ostaa kaupasta muutakin kuin halvinta ja että tulee ostettua talvitakki useammin kuin kerran 15 vuodessa, kun vanha on jo umpipuhki.
En jotenkin vain osaa elää tai arvostaa sellaista elämää, että suihkuunkin mennessä pitää muistaa, että pari minuuttia korkeintaan saa valuttaa lämmintä vettä, kodin lämpö pitää mahdollisimman alhaalla. Kaupasta aina halvinta ruokaa kotiin, muista kyylätä tarjoukset, vain -30% merkittyä lihaa, jos lihaa ollenkaan. Kunnon perheen ruokaostokset maksaa kuukaudessa max 500 euroa, jos 4-6 henkeä. Ei uunia vain yhtä ruokaa varten lämpimäksi, vaan sitten laitetaankin urakalla. Alkkarit käytetään puhki ja samaten kaikki muutkin vaatteet. Kampaajalle ei "saa" mennä ikinä... Itse pitää osata korjata auto.
Ja kun mun mielestä joskus on vain kiva olla ajattelematta ja alleviivaamatta koko ajan sitä, miten halvimmalla pääsisi.
Kommentit (31)
moni ihminen on ton ympäristöajattelunsa kanssa niin ristiriitainen: kun kuitenkin halutaan että itsellä on se työpaikka mistä saa palkkaa. Ja ne työpaikat suoltavat ulos autoja, vempeleitä, vaatteita, krääsää, uusia energiasyöppöjä jättitaloja uusine kuumavesiputkineen, ipadia, tablettia ja lentsikkaa, millä pääsee kiertelemään maailmaa... hiusvärejä, play stationeita, moottoriveneitä, tehotuotettua ruokaa, valtavat kasat ruokaa, joka päätyy länsimaalaisten vyötäröille tai kaatopaikoille... jne jne jne...
ei se nyt mitään luontoa säästä, jos on shellillä töissä, mutta sitten ei tuhlaa palkkaansa shoppailuun, vaan sijoittaa sen paskaa suoltavien firmojen osakkeisiin... toki omaa universumia on kiva hallita sillä, että muistaa kierrättää maitopurkit ja ei ota tunnin suihkuja turhanpäiten, mutta sinänsä se on hassua, jos kuitenkin pyörii systeemissä muuten mukana. tekee markkinointikampanjaa H&M:lle, mutta jättää itse sitten ostamatta niitä rättejä...myy ydinvoimalla tuotettua sähköä tai tavaraa, mutta tilaa sitten omaan kotiin tuulivoimaa tai asuu kylmässä talossa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistavinta on se, jos ei ole rahaa vaan pihistely on kukkaron sanelema pakko. On ihan hirveää, jos pitää koko ajan miettiä, millä minkäkin laskun maksaa ja soitella lisää maksuaikaa. Mieluummin kepeä törsäily kuin köyhdyyen sanelema pihistely.
Tiedän, mitä on olla taloudellisesti tiukilla. Nyt kun rahaa on enemmän, nautin siitä, että voin ostaa kotiin hyvälaatuisia kynttilöitä, kukkia ja vaihtaa sohvatyynyihin päälliset, ikkunoihin verhot ja lattialle matot vuodenaikojen mukaan. On ihana hemmotella läheisiään, viedä äiti kylpylään, antaa opiskelijalle rahaa ja maskaa kunnon palkka siivoojalle.
Mä tykkäisin shoppailla, mutta ei ole rahaa. Mies taas pihistelee kaikesta, vaikka sillä on rahaa. Suoraan sanoen vituttaa kun ei edes sukkia ole vara ostaa mutta toinen ostaa kärrynsuuttiimenpesijänharjanvarren malliin 50e millonvaan
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 08:21"]
Mä ahdistun myös törsäämisestä. Ahdistaa jos tulee ostettua jotain, mille ei sitten olekaan käyttöä, tavara/vaate vie kotona säilytystilaa ja muistuttaa aina tarpeettomuudestaan ja siihen turhaan kulutetuista euroista. Shoppailu ei ole minulle nautinto ja yritänkin ottaa jo etukäteen selvää siitä mitä haluan, mistä ostan ja millä hinnalla. Tällaisen ostosreissun tehtyä olen tyytyväinen.
[/quote]
Täysin samaa mieltä! Pitkään harkittu ja tarpeellinen, kaunis ja käytännöllinen ostos saa hyvälle mielelle. Sen sijaan kaikki huti- ja pakko-ostokset lähinnä ahdistavat. Olen myöskin ollut ostosriippuvainen, joten minulla on ehkä vähän epänormaali suhde kuluttamiseen. Mutta niin varmaan suurella osalla nykyajan ihmisistä, ainakin länsimaissa.
Ärsyttää molemmat ääripäät, eli eiköhän tästäkin ole paras se kultainen keskitie.
Ei ole järkeä shoppailla turhaan, kuormittaa ympäristöä, mutta toisaalta, jos joskus ylimääräisen lenkin autolla ajamalla tai sopivalla ostoksella helpottaa oman ja/tai perheensä arkea, niin mikäpä siinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törsääminen, holtiton ja ajattelematon rahankäyttö ahdistaa. Sellainen tapa, että lähdetään kiertelemään kauppoja ja katsomaan, mitä voisi ostaa. Sellainen tapa, että lähdetään ruokaostoksille, ja pinotaan ruokaa ja herkkuja kärryt täyteen katsomatta, mitä mikin maksaa. Sellainen tapa, että kaupassa kierretään alennustuotteet kaukaa, tai ainakin jätetään huomiotta niiden olemassaolo. Sellainen tapa, että matkustellaan vain siksi, että on saanut töistä lomaa.
Itse käytän rahaa mielestäni aika säästeliäästi. Suurimmassa osassa hankintoja otan huomioon alennukset. Etsin kaupasta halvat ruuat, alennetut tuotteet, laputetut jauhelihat. Lidlistä perustuotteet, muista kaupoista alennusten mukaan. Jos ostan vaatteita, päätän jo kotona, mitä ostan, enkä osta kaupasta mitään vain siksi, että "ahaa, tämä on kiva". Suosin myös käytettyjä vaatteita huuto.netistä. Myös lapselle ostan käytettynä kaiken tai lähes kaiken, ja myyn sitten pois, kun hän on kasvanut isommaksi.
Pari asiaa on, missä en aina pyri etsimään kaikkein halvinta laatua: auton huolto ja viinit. Haluan panostaa autoni huoltamiseen sen vuoksi, että toivoisin sen kestävän pitempään. En kuitenkaan käytä yleensä merkkiliikettä, vaan valitsen halvemmista huoltofirmoista sen parhaan ja luotettavimman. En huolla itse autoa, koska pelkään tekeväni asioita väärin, vaan annan sen ammattilaisten hoidettavaksi. Myös viinejä valitessani haluan ainakin kohtalaista laatua. Useimmiten valitsen n. 10€ hintaisen pullon, joskus hiukan kalliimpaakin, en kuitenkaan yleensä yli 20€ hintaista. Kolmas asia, jossa en halua pihistellä "viimeiseen asti" on ystävien tapaaminen, lahjojen antaminen ja muut sosiaaliseen kanssakäymiseen kuuluvat kuviot. Raatsin kyllä ostaa kahvia ja leivoksen kahvilassa, vaikka ainakin leivoksen valitsen hinnan mukaan :)
Pyrin kaikkiaankin elämään siten, että kuluttaisin rahaa ja ympäristöä kohtalaisen vähän, ja että voisin kaukaisessa tulevaisuudessa saada kohtuullisen vanhuuden ja sairauden turvaksi koottua omaisuutta sekä jätettyä jotakin myös perinnöksi lapselleni. Nämä motivoivat hillitsemään kulutustani.
Minä otan helposti kymmenen minuutin tai pidempiäkin suihkuja, en pidä samaa talvitakkia 15 vuotta, saatan lämmittää uunin jopa yhtä makkaraa varten, harvoin metsästän tarjousruokia jne. Silti pidän itseäni keskimääräistä säästäväisempänä. Pidän melko minimalistisesta sisustustyylistä ja käytän melko vähän rahaa ulkonäkööni. Rahaa on säästössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ostosriippuvainen silloin kun käyttää jokaista hankittua vaatetta, kun rahaa kuluu esim 1000 e vuodessa?
P i h i s t e l y on pahinta ikinä. En ikinä katselisi pihiä äijää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="22.10.2013 klo 11:36"]Minä otan helposti kymmenen minuutin tai pidempiäkin suihkuja, en pidä samaa talvitakkia 15 vuotta, saatan lämmittää uunin jopa yhtä makkaraa varten, harvoin metsästän tarjousruokia jne. Silti pidän itseäni keskimääräistä säästäväisempänä. Pidän melko minimalistisesta sisustustyylistä ja käytän melko vähän rahaa ulkonäkööni. Rahaa on säästössä.
[/quote]
Suomessa ei "oteta suihkuja."
Alue: Aihe vapaa
Mä ostan lapsille vaatteet harkiten ja mieluiten edullisesti, mutta jos on ns. tilanne päällä ja tarve akuutti, en jätä ostamatta siksi että tuote maksaa ehkä enemmän kuin olin ajatellut.
Mutta itselleni ostamisen kanssa mä pihistelen ihan tolkuttomasti. Viikonloppuna ostin itselleni pari peruspaitaa ja alle topin sekä kahdet farkut ja mulla on kammottava shoppailukrapula. Sillä, että omat farkkuni kuluivat jo puhki koska olivat yli 2 vuotta vanhat, ei ole nyt väliä. Soimaan itseäni kun menin tuhlaamaan itseeni, vaikka toki tarvitsen nuo vaatteet ihan päivittäisessä käytössä.