Ammattirekrytoijat käyttävät ansioluettelon parissa aikaa vain kuudesta kahdeksaan sekuntia
Se on aika vähän. Sit samalla ihmetellään, kun ei löydy sopivia hakijoita. Ristiriitaista, hakemuksia tulee muka niin paljon, ettei ole aikaa kuin muutama sekunti vilkaista cv:tä ja silti ei löydy tekijöitä hommiin. Kaikkia työpaikkojakaan ei vissiin nykyään saa listata, vaikka itse käsitän cv:n sellaisena mistä näkee henkilön työhistorian ihan alun kesätöistä/harjoitteluista tähän päivään. Saa sellaisen kokonaisvaltaisen kuvan henkilön työhistoriasta. Vai onko tässä sitten eroa duunarialojen ja käsienheiluttelijoiden välillä?
Kommentit (32)
Yhä useammat pyytää hakemukset nettiin. Oletetaan että saadaan 400 hakemusta paikkaan. 8 sekkaa per nimi tarkoittaa laskujeni mukaan 46 minuuttia.
Sieltä voi silmämääräisesti skannata seurapiirinimet ja urheilutähdet toiselle kierrokselle ja poistaa esim ei-sopivaa etnisyyttä edustavat nimet. Tämä on manuaalinen työvaihe, kesto 15 min.
Sieltä skannataan myös ihmiset jotka työskentelevät kilpailijalla - ne ovat aina sulka rekrytoivan pomon hattuun ja menevöt mm. oman talon väen ohi. Saadaan vähän vakoilutietoa samalla.
Sen jälkeen katsotaan ne joilla on kaksi maisteritutkintoa tai opintoja koti- jabulkomaassa tai esimiesasemaa, säädellään iköhaarukkaa jonnekin 28 - 38 vuoteen kunnes on 20 ehdokasta. Niiden cv:t katsoraan läpi. Onko aukkoja, onko huonoja duuneja? Onko hyvin täytetty cv, kuulostaako innostuneelta. Kestää 15 min.
10 jäljellä. Googlataan nenjabkatsotaan Linkedin, Yhdellä kiinnostavia Linked-kamuja. Jatkoon. Yksi on poliittinen (ei kokoomus), se pois. Valokuvatkin katsotaan - nätti rekrytoidaan helpommin.
Jöljellä 8 jotka kutsutaan haastatteluun. Tähön menee 2h. Yksi puhuu hassulla narisevalla äänellä ja sössöttää, ei jatkoon koska "kommunikoi huonosti" Tasavahvat 4 sanavalmista ja kivan näköistä ja reippaannoloista 28-34v menee työnantajalle loppuhaastatteluun.
Laskutus: 3 päivää. Kulutettu aika: 3h plus palveluiden tuputtamiseen käytetty aika.
Ei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa. Jokainen rekrytoija on yksilö ja arvostaa eri asioita CV:ssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin 5-10 rekrytointia vuodessa tekevänä yrittäjänä kommentoin, että ihan tottahan tuo on.
Monesta CV:stä näkee jo heti, ettei ole kuultukaan asiakirjastandardista tai yhdyssanoista, jopa välimerkkien käyttö on monelle hankalaa. Sellaiset lentävät heti roskiin.
Järkevät CV:t sitten katsotaan tarkemmin läpi, mutta ei minua kiinnosta joku yliopiston ohella tehty osa-aikatyö mäkkärillä tai varastossa, se ei liity tähän alaan millään tavalla. Oikeastaan on huono homma, jos tuollaisia suorittavan ja entry-level tason töitä on yli kaksi vuotta. Miksi on jämähdetty sellaiseen?
Mitä helvetin väliä sillä asiakirjastandardilla ja välimerkeillä on jos se ei liity työhön mitenkään?
Aika monessa työssä pitää osata kirjoittaa. Huono äidinkielen taito viittaa myös muihin osaamisen ongelmiin ja jos hakijoita on riittävästi, niin kirjoitustaidottomat voi hyvin karsia pois jo alkuvaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen minäkin ajatellut, että kun työuraa alkaa olla takanapäin kohta 15 vuotta, niin ihan turha CV:hen laittaa jotain kuukauden työssäolopätkää, se ei ketään kiinnosta, eikä kukaan sillä tiedolla mitään tee.
Mulle työnhakukurssilla sanottiin, että aivan kaikki harjoitteluista alkaen pitää laittaa CV:hen.
Ehkä se oli juuri sinulle räätälöity ohje?
Ja en todellakaan pistä CV:hen jotain lukioaikaisia kesätöitä joilla ei ole mitään tekemistä niiden töiden kanssa, joita haen nyt 30 vuotta myöhemmin. Vaan kirjaan sinne ne neljä viimeistä duunia, joilla on jotain relevanssia hakemien tehtävien kannalta, ja avaan vähän tarkemmin, mitä niissä olen tehnyt. Tähän + henkilötietoihin menee yksi sivu, toiselle sitten koulutus, it-taidot ja kielitaito.
Kai tämä on sitten alakohtaista? Itse työskentelen ravintola-alalla ja aiempi työhistoria on ravintola- ja elintarvikealalta. Ei mua ainakaan ole kukaan moittinut siitä, kun olen kertonut CV:ssä myös ne ammattikoulun harjoittelut ja kesätyöt. Siitähän sen näkee mistä olen työelämäni aloittanut ja miten mennyt työstä toiseen sekä kokemukseni monenlaisista töistä. Olen alle kolmekymppinen, joten voihan se olla, että aikanaan teen samoin kuin sinä CV:n suhteen ettei se käy liian pitkäksi.
Paitsi alasta, myös henkilöstä kiinni. Voi olla aloja, joilla duuni on aika lailla sitä samaa, riippumatta siitä missä on töissä. Minulla taas tehtävänimike ei kerro mitään siitä, mitä oikeasti olen kulloinkin tehnyt. Jos joutuu avaamaan tehtävien sisältöä nimikettä tarkemmin, ei niitä kovin monta mahdu listaamaan. Ja sinulla varmaan ammattikoulun harjoittelut on sitä minkälaista työtä nytkin haet, eli sikäli olennaisia. Minä taas tein opintojen ohessa ihan muita hommia.
Rekrytoijat ja HR-kanat on kyllä turhimpia ihmisiä ikinä
Itse en enää hae lainkaan sellaisiin paikkoihin, joissa rekryn hoitaa joku tuollainen rekryfirma. Onneksi on varaa valita mihin hakee. Se näkyy valitettavasti työyhteisössä, jos työntekijät on valittu rekryfirman "asiantuntemuksella". Olen alalla, jossa ehdottomasti pitää olla oikeaa osaamista eikä pelkästään hienon näköinen CV. Ammattirekrytoijat eivät näytä osaavan arvioida sitä osaamista ollenkaan.
Olen tehnyt töitä rekrytoijana.
Itse luin aina liitekirjeen ensin. Jos liitekirje herätti kiinnostukseni, niin kävin hakijan CV:n läpi ja siihen meni kyllä enemmän aikaa. Jos liitekirje oli puolestaan huonosti kirjoitettettu, niin käytin ainoastaan muutaman sekunnin CV:n silmäilyyn. Minun mielestäni liitekirje on tärkeä haastattelupäätöksissä, sillä se antaa hakijasta henkilökohtaisemman kuvan.
Itse pidin siitä, että työt listataan kronologisessa järjestyksessä, sillä silloin rekrytoijalla on helpompi seurata työnhakijan ”aikajanaa”. Työkokemusta, joka on relevanttia haetussa työpaikassa, voidaan avata enemmän. Lisäksi CV:ssä on mahdollisuus kiinnittää huomiota tärkeään kokemukseen, nostamalla se esimerkiksi CV:n reunaan / headeriin jne.
Rekrytoijatkin ovat tietenkin yksilöitä, joilla saattaa olla omat mieltymyksensä.
Vierailija kirjoitti:
Ammattirekrytoija on ehkä maailman turhin ammatti. Suurin osa ei tiedä yhtään mitään alasta, jonka työhakemuksia lukevat ja se näkyy. Ammattirekrytoijiksi päätyvät vain ne, joilla ei ole osaamista mihinkään oikeaan työhön.
Paljon parempi rekrytointitulos saadaan, kun rekryn hoitaa alasta ja työtehtävistä oikeasti tietävä henkilö.
Tämä niin miljoonasti. Täysin pihalla olevia toimistoturhakkeita, jotka eivät tiedä mitään oikeasta työnteosta, puhumattakaan eri aloista.
Vierailija kirjoitti:
Yhä useammat pyytää hakemukset nettiin. Oletetaan että saadaan 400 hakemusta paikkaan. 8 sekkaa per nimi tarkoittaa laskujeni mukaan 46 minuuttia.
Sieltä voi silmämääräisesti skannata seurapiirinimet ja urheilutähdet toiselle kierrokselle ja poistaa esim ei-sopivaa etnisyyttä edustavat nimet. Tämä on manuaalinen työvaihe, kesto 15 min.
Sieltä skannataan myös ihmiset jotka työskentelevät kilpailijalla - ne ovat aina sulka rekrytoivan pomon hattuun ja menevöt mm. oman talon väen ohi. Saadaan vähän vakoilutietoa samalla.
Sen jälkeen katsotaan ne joilla on kaksi maisteritutkintoa tai opintoja koti- jabulkomaassa tai esimiesasemaa, säädellään iköhaarukkaa jonnekin 28 - 38 vuoteen kunnes on 20 ehdokasta. Niiden cv:t katsoraan läpi. Onko aukkoja, onko huonoja duuneja? Onko hyvin täytetty cv, kuulostaako innostuneelta. Kestää 15 min.
10 jäljellä. Googlataan nenjabkatsotaan Linkedin, Yhdellä kiinnostavia Linked-kamuja. Jatkoon. Yksi on poliittinen (ei kokoomus), se pois. Valokuvatkin katsotaan - nätti rekrytoidaan helpommin.
Jöljellä 8 jotka kutsutaan haastatteluun. Tähön menee 2h. Yksi puhuu hassulla narisevalla äänellä ja sössöttää, ei jatkoon koska "kommunikoi huonosti" Tasavahvat 4 sanavalmista ja kivan näköistä ja reippaannoloista 28-34v menee työnantajalle loppuhaastatteluun.
Laskutus: 3 päivää. Kulutettu aika: 3h plus palveluiden tuputtamiseen käytetty aika.
Ja hallitus haluaa pakottaa työttömät tähän sirkukseen... Sitten onkin 400 hakemuksen sijaan 4000 hakemusta jokaiseen osa-aikaisen siivoojan paikkaan ja homma menee entistä absurdimmaksi.
Varmaankin johonkin suorittavan tason työhön, johon ei vaadita erityisempää koulutusta, voidaan rekry antaa jollekin "ammattirekrytoijalle" tehtäväksi, mutta asiantuntijatehtävissä otetaan melkoinen riski, jos työntekijää ei ole valitsemassa henkilö, joka tuntee työtehtävät ja alan muutenkin. Pitkällä tähtäimellä parhaat rekrytoinnit voivat karsiutua jo siinä, että ensimmäisen karsinnan hakijoista tekee asiantuntematon henkilö. Kuten ammattirekrytoija.
Vierailija kirjoitti:
Yhä useammat pyytää hakemukset nettiin. Oletetaan että saadaan 400 hakemusta paikkaan. 8 sekkaa per nimi tarkoittaa laskujeni mukaan 46 minuuttia.
Sieltä voi silmämääräisesti skannata seurapiirinimet ja urheilutähdet toiselle kierrokselle ja poistaa esim ei-sopivaa etnisyyttä edustavat nimet. Tämä on manuaalinen työvaihe, kesto 15 min.
Sieltä skannataan myös ihmiset jotka työskentelevät kilpailijalla - ne ovat aina sulka rekrytoivan pomon hattuun ja menevöt mm. oman talon väen ohi. Saadaan vähän vakoilutietoa samalla.
Sen jälkeen katsotaan ne joilla on kaksi maisteritutkintoa tai opintoja koti- jabulkomaassa tai esimiesasemaa, säädellään iköhaarukkaa jonnekin 28 - 38 vuoteen kunnes on 20 ehdokasta. Niiden cv:t katsoraan läpi. Onko aukkoja, onko huonoja duuneja? Onko hyvin täytetty cv, kuulostaako innostuneelta. Kestää 15 min.
10 jäljellä. Googlataan nenjabkatsotaan Linkedin, Yhdellä kiinnostavia Linked-kamuja. Jatkoon. Yksi on poliittinen (ei kokoomus), se pois. Valokuvatkin katsotaan - nätti rekrytoidaan helpommin.
Jöljellä 8 jotka kutsutaan haastatteluun. Tähön menee 2h. Yksi puhuu hassulla narisevalla äänellä ja sössöttää, ei jatkoon koska "kommunikoi huonosti" Tasavahvat 4 sanavalmista ja kivan näköistä ja reippaannoloista 28-34v menee työnantajalle loppuhaastatteluun.
Laskutus: 3 päivää. Kulutettu aika: 3h plus palveluiden tuputtamiseen käytetty aika.
Tätähän se on kyynisimmillään silloin kun haetaan massaa. Tässä massassa hqkevat ne jotka eivät ole valmiiksi "piireissä". Piireihin kuuluu golfkerhon johtokunnan jäsenen poika, kilpailijalta yhteyttä ottanut ja kiinnostavaan projektiin osallisyötunut avainhenkilö. Niistä pyydetään lausunto reryfirmalta ja josbei mitään kauheaa löydy ja cv ln relevantti, ne pääsevät firmaan loppuhastatteluun. Aina.
Sittten on vielä hallituksen puheenjohtajan poika joka pitöisi saada töihin. Hän tulee ehkä massan mukana kesäduuniin ja sitten tulee sisöinen haku jossa vaaditaan vähän erikoisia asioita, jabyllättäen tämä poika ja kaksi muuta täyttävät ehdot. Saatte arvata kuka valitaan.
Ammattirekrytoija on ehkä maailman turhin ammatti. Suurin osa ei tiedä yhtään mitään alasta, jonka työhakemuksia lukevat ja se näkyy. Ammattirekrytoijiksi päätyvät vain ne, joilla ei ole osaamista mihinkään oikeaan työhön.
Paljon parempi rekrytointitulos saadaan, kun rekryn hoitaa alasta ja työtehtävistä oikeasti tietävä henkilö.