Kumman valitset lapsellesi: teiniäitiyden vai lapsettomuuden?

Noista kahdesta teinivanhemmuuden. Mutta jos lapsi jäisi suosiolla lapsettomaksi niin juuri nyt se tuntuisi paremmalta kuin tulla vanhemmaksi teininä, niin kyllästynyt olen koko perhekuvioihin.

Lapsettomuuden.

För helvete.

[quote author="Vierailija" time="18.10.2013 klo 21:22"]

Lapsettomuuden.

Pitääkö tätä edes perustella näinä ylikansoittumisen aikoina? Voi kai sitä muutenkin jättää perintönsä tähän maailmaan kuin biologisilla geeniperillisillä jo teini-iässä... Kyllä, en ymmärrä teiniäitiyttä Suomen kaltaisessa ns. sivistyneessä länsimaassa, jossa on sekä ehkäisyvalistusta että ehkäisykeinoja vapaasti tarjolla naisille ja teinitytöillekin. Sanokaa rauhassa teiniäitien vihaajaksi...

[/quote]

Komppaan :) Ehdottomasti lapsettomuus. Ihmisten pitäisi ajatella muutakin kuin omaa perhettään. Adoptio on hyvä vaihtoehto jos haluaisi vanhempana välttämättömästi lapsen.

Kauheaa, miten monet mieluummin valitsevat tahattoman lapsettomuuden. Se aiheuttaa aivan varmasti enemmän surua lapselle, koska teiniäitiyden voi aloittajan esimerkissä sentään valita. Jos mun lapseni tulisi vahingossa (tai tahallaan) raskaaksi teininä, ja haluaisi yksinkin pitää lapsen, niin ei se olisi minusta niin kamalaa, kuin ap:n kuvailema lapsettomuus, jossa siis omaa lasta todella toivotaan. Eri asia on, jos adoptio olisi ihan toivottu asia sitten kun on lasten aika.

Jos aloituksessa olisi ollut vastentahtoinen teiniäitiys, olisi ollutkin sitten ihan mahdotonta vastata...

Teini äitiyden ehdottomasti. Lapsettomuus voi olla jotain niin kamalaa ja surullista, että sitä ei kukaan edes tajua. Teini äitiys olisi puolestaan vain sopeutumista ja lopulta varmasti lapseni olisi siitä kovin onnellinen. 

teiniäitiys ehdottomasti! Se antaa lapsettomuus ottaa. 

Ei yksikään sellainen valitsisi lapsettomuutta joka tietää sen tuskan mitä se voi pahimmillaan olla :(

Lapsettomuuden

Lapsettomuuden. En halua koskaan tulla mummiksi. Lisäksi suvuissamme on niin paljon perinnöllisiä sairauksia, että haluan kierteen loppuvan.

Tietenkään en voi tietää haluaako edes lapseni omia lapsia, mutta jos oletan että tahtoo niin kyllä ehdottomasti tuon teiniäitiyden. Jos tulee tyttö yhtään äitiinsä niin eiköhän se ala vauvakuumeilla juurikin tossa 15-16 vuoden paikkeilla :D Itse sain ensimmäiseni (ja tähän mennessä ainoan) juuri 18 vuotta täyttäneenä. Ja vieläpä ilman sitä puolisoa. 17v jäin raskaaksi. Olen kyllä tuttujen mukaan aina ollut hyvin "äidillinen" ja uskon tyttärestäni tulevan samanlainen :)

Mielummin lapsettomuuden, tuo, kun on poika, niin äitiys olisi hämmentävää.

Teiniäitiyden. Lapset ja perhe on niin arvokas asia että jos nyt noista kahdesta pitäisi valita niin teiniäitiys sitten. Myöhemmin olisi kyllä mahdollisuus löytää se mieskin ja perheen turvaverkot on kyllä kunnossa.

Lapsettomuuden

tei iäitiyden ehdottomasti! Itse olen kärsinyt lapsettomuudesta ja tiedän miten kauheaa se on, vaikka nyttemmin ollaankin kaksi lasta saatu.

Lapsettomuuden.

Teiniäitiyden..jos itse tosissaan sen lapsen haluaisi..

Lapsettomuuden, mutta ilman järjettömiä hoitoja. Onneksi hänellä on minussa hyvä esikuva siitä, että hyvää elämää ja myös lapsiperhe-elämää voi elää synnyttämättä itse.

Lapsettomuuden, mutta ilman järjettömiä hoitoja. Onneksi hänellä on minussa hyvä esikuva siitä, että hyvää elämää ja myös lapsiperhe-elämää voi elää synnyttämättä itse.

No mitäpä luulette? Tyttäreni täräytti ensimmäisen kerran 12-vuotiaana, että haluaisi jo vauvan. Sitä ennen oli jo varma, että haluaa ainakin kaksi lasta ja pojalle nimenkin jo valinnut. 

Ollaan tyttären kanssa tässä asiassa todella erilaisia. En ole erityisen lapsirakas ja ei ehtinyt edes vauvakuumetta tulemaan kun sain esikoisen. Eli valitsisin teiniäitiyden.

Luulen muutenkin, että tyttäreni hankkii lapsia nuorena. En ole saanut häntä pelästettyä edes synnytystarinoilla.

Teiniäitiyden/isyyden.