Miksi vain Suomessa tarjotaan laktoositonta ja gluteenitonta ruokaa?

[quote author="Vierailija" time="15.10.2013 klo 06:23"]

Halal, kosher, hindu ja vegaani ovat ihan omia valintoja, ei niitä voi verrata allergioihin.

[/quote]

Niin? Nyt puhutaan erikoisruokavaliosta ja erikoisruokavalio on erikoisruokavalio sen syystä riippumatta. 

Eipä ap ole hääppösillä papereilla valmistunut jos nyt lainkaan, kun tälläistä kyselee. On ap tainnut lukea taas jotain matkaesitettä ja yrittää nyt esittää niin lukenutta, kun oikeasti on täysi nolla.

Juuri Italiasta palanneena sanon, että kyllä gluteenittomuus sielläkin tunnettiin joka paikassa ja gluteenitonta pitsaa ja pastaa oli saatavilla, kun pyysi.

Ruotsissa myös nämä asiat on hyvin huomioitu.

Ravitsemustieteilijänä luulisi ap:n tietävän, että monissa muissa maissa keliakiaan liittyvää ruokavaliota tuetaan rahallisesti yhteiskunnan taholta huomattavasti paremmin kuin Suomessa. Näin on esim. Tanskassa, Italiassa ja USA:ssa. Suomi jää vertailussa ihan hännille.

Kauko-idässä ruokavalio on yleensä ilman eri mainintaakin gluteeniton ja maidoton, poislukien friteeratut tuotteet. Siellä ei varmaan esiinny keliakiaakaan edellä mainitusta syystä ja harvassa maassa aikuiset käyttää maitoa muussa muodossa kuin juustoina. 

Ihmisen terveyden ja ruokavalion huomoon ottaminen ei ole kikkailua. Sen ymmärtää yksinkertaisempikin ihminen, ei tarvitse olla edes aln koulutusta tukena.

Kuinkahan moni "hivutukseen" aikanaan menehtynyt nuori tai vanhempikin ihminen oli itse asiassa keliaakikko? Tätä olen pohtinut sukututkimuksen yhteydessä.

[quote author="Vierailija" time="14.10.2013 klo 20:38"]

Olen matkustanut paljon, eikä koskaan ole ulkomailla tullut vastaan ruokalistaa tai hotellin aamiaisbuffetia, jossa olisi ollut merkintöjä "laktoositon" tai "gluteeniton". Suomessa on menty aivan liian pitkälle ruuan kanssa kikkailussa. Vain huomion herättämisen takia.

[/quote]

Paljon matkustanut ei ole synonyymi sille, että on tutustunut eri maihin ja maanosiin. Se on paljon matkustamista, jos kerran viikossa käy Tallinnassa (ja sieltäkin löytyy gluteenitonta, jos pitää silmänsä auki).

Suomessa erikoisruokavaliot ovat valmiiksi listalla, koska suomalaisille se kysyminen on niin vaikeaa, luulevat ettei saa gluteenitonta/laktoositonta, jos sitä ei erikseen lue listalla. Palvelukulttuurin ero, jota ap ei ole havainnut suurilla maailmanmatkoillaan.

Asun Italiassa ja eräällä ystävälläni täällä on keliakia. Kun yhdessä käydään ulkona syömässsä, niin aina löytyy gluteeniton vaihtoehto. Joskus se gluteeniton tarkoittaa vaikkapa, että "pizzana" tarjotaan munakoisoviipaleiden päällä ne pizzan täytteet. Pitää vain kysyä.

Maidon merkintöihin en ole perehtynyt kovin tarkkaan, mutta täällä joka tapauksessa käytetään eniten iskukuumennettua maitoa joka paikassa ja sitähän moni sietää paremmin kuin pastöroitua.

En tiedä mitä siellä Suomessa tehdään leivälle, mutta vaikka minulla ei tietääkseni ole keliakiaa, niin vatsani ei siedä suomalaista kaupan leipää ollenkaan. Hirveä turvotus ja vatsanväänteitä, ja raskaana ollessani suomalaisesta leivästä tuli lisäksi karmea närästys. (Enkä tarkoita ruisleipää, sen ymmärtäisin että kun ei enää ole tottunut, niin ruisleivästä voi mennä vatsa sekaisin.) 

Että on tyhmää porukkaa, enkä tarkoita nyt ap:tä... vain oikeastaan yks ihminen koko ketjussa tajunnut ap:n pointin. MITEN VOIKIN TAAS TYHMYYS NÄIN LOISTAA!!

[quote author="Vierailija" time="14.10.2013 klo 20:46"]

[quote author="Vierailija" time="14.10.2013 klo 20:43"]

[quote author="Vierailija" time="14.10.2013 klo 20:40"]

Et taida olla kovin älykäs. 

[/quote]

Ehkä en, mutta olen kyennyt siitä huolimatta suorittamaan yliopistossa ravitsemustieteen tutkinnon. :)

T. AP

[/quote]

Jos olet oikeasti sen suorittanut, et kysyisi tätä, etenkään gluteenittoman ruuan osalta.

[/quote]

ja tietäisit ettei sellaista kuin ravitsemustieteen tutkinto ole olemassakaan. Pääaine voi olla rav tiede mutta tutkinnon nimi on jotain muuta. Vilkaisepa huviksesi kuopion tai hgin yliopistojen sivut:D

Eräs professori sanoi telkussa että jos laktoosi-intoleranssilla olisi sen oikea nimi eli pierutauti niin kukaan ei sitä sairastaisi.

No ei varmaan ulkomailla törmääkään lappuihin, jossa lukee suomeksi gluteeniton tai laktoositon, heko heko ;).

[quote author="Vierailija" time="15.10.2013 klo 14:21"]

Eräs professori sanoi telkussa että jos laktoosi-intoleranssilla olisi sen oikea nimi eli pierutauti niin kukaan ei sitä sairastaisi.

[/quote]

Voihan saman asian sanoa vaikka "vatsani ei kestä maitotuotteita". Ihan sama mikä vaivan nimi on, reaktio on kuitenkin loppujen lopuksi ihan sama.

En kyllä ymmärrä, miksi joitain ärsyttää niin kovasti, jos joku saa jostakin elintarvikkeesta ihottumaa, vatsakipua, ripulia, ilmavaivoja tai mitä milloinkin. Olisiko se itselle mieltä ylentävää, jos voi lällättää toisille, että minäpä voin syödä tätä ja sinä et. Mitä se on itseltä pois, jos tilalle kehitetään korvaavia vaihtoehtoja?

Se ärsyttää kun vaaditaan kovalla äänellä ONKO LAKTOOSITONTA mutta jos tavallinen tarjottava on paremman näköistä kuin laktoositon niin sitten sanotaan että kyllä minä voin tuota syödä. Monesti myös kuulee sanottavan että olen laktoositon mutta hyla käy. Tuo vie hiukan uskottavuutta.

Minulle muuten on aivan sama mitä kukin on mutta vois ottaa hiukan selvää ennenkuin rupeaa vaatimaan erityiskohtelua.

nimim. kokemusta ruokapuolelta.

Olen töissä ison koulun keittiössä (yli 1000 annosta/pv). Kun jollain opettajalla on kahvileipää tarjolla, ihan kaikille henkilökunnan jäsenille kelpaa tosi hyvin normaali pulla tai kermakakku. Kuitenkin ruokalan kaavakkeessa henkilökunnassa on 23 laktoositonta-intoleranttia, 4 täysin laktoositonta, 7 gluteenitonta ja 12 gluteeniyliherkkää. Näille kaikille pitää kuitenkin lounas valmistaa niillä spekseillä. Siihen lisäksi oppilaiden yli 300 erikoisruokavaliota, niin joskus tuntuu, että tehdään ehkä jotain työtä turhaan.

[quote author="Vierailija" time="15.10.2013 klo 17:06"]

Olen töissä ison koulun keittiössä (yli 1000 annosta/pv). Kun jollain opettajalla on kahvileipää tarjolla, ihan kaikille henkilökunnan jäsenille kelpaa tosi hyvin normaali pulla tai kermakakku. Kuitenkin ruokalan kaavakkeessa henkilökunnassa on 23 laktoositonta-intoleranttia, 4 täysin laktoositonta, 7 gluteenitonta ja 12 gluteeniyliherkkää. Näille kaikille pitää kuitenkin lounas valmistaa niillä spekseillä. Siihen lisäksi oppilaiden yli 300 erikoisruokavaliota, niin joskus tuntuu, että tehdään ehkä jotain työtä turhaan.

[/quote]

Laktoosi-intolerantikoille on olemassa se pilleri, jonka avulla voi joskus syödä jotain laktoosipitoista. Kyse on määristä, näin olen oppinut tutuilta li-koilta.

Itsekin tiedän noita keliaakikoita, jotka joskus lipsuvat. Ja sitten ihmettelevät, kun luut katkeilevat pienistä kolhuista (osteoporoosi). Itse en keliaakikkona lipsu ruokavaliostani, ja jos joku tarjoaa jotain mitä en voi syödä, olen vaivihkaa ottamatta. Oletko sinä muuten aina katselemassa, että nuo erikoisruokavalioiset ihmiset todella syövät kiellettyjä herkkuja, vai oletatko vain?

Miten joku voi olla noin tyhmä ja tietämätön kuin AP? Esim. Etelä-Euroopassa ei laktoosi-intolerantikkoja ole kovinkaan suurissa määrin, koska siellä maitotuotteet luetaan lähinnä lasten ravinnoksi (paitsi juustot).

Ja miten gluteenittomat vaihtoehdot ovat muka "kikkailua", kun keliaakikko gluteenia syödessään tulee oikeasti ihan v---un sairaaksi, hmm?

Suomalaiset tekivät niin, että kun oli jonkin verran ihmisiä joille ei sopineet gluteenia tai laktoosia sisältävät ruuat, jonkin aikaa tehtiin erikseen sellaisia joissa niitä ei ollut, kun oltiin laiskoja, alettiin kaikesta sapuskasta tehdä ilman mainittuja ominaisuuksia olevia, kaikille samaa mössöä.

Minun ja vaimoni suvuissa ei koskaan ole ollut ongelmia gluteenista tai laktoosista, meidän tyttären luokalla oli joitakin joille nuo ei sopineet, 10 vuotias tyttö alkoi puhumaan että hän ei voi tuollaisia nauttia missä on gluteenia tai laktoosia, tai ensin alkoi laktoosista. Käytiin kokeissa, mitään ongelmaa ei löytynyt, mutta hän halusi samaa kuin koulukaveri. Hänelle ostettiin sitten myös kotiin kun oli koulussakin laktoositonta maitoa. Muutaman vuoden kuluttua hänestä löytyikin tauti. Kun epäilimme että se on tullut noiden tuotteiden käytöstä, meille naurettiin. Nyt on tutkimuksissa todettu että "Laktoosittomien tuotteiden käyttö ilman laktoosi-intoleranssia voi altistaa sille".

Valmistajillehan se sopii, kate on paljon parempi. Monessa muussa maassa ne on erikoisruokavaliota jota ei vaadita kaikkia syömään. Maku on kuitenkin eri jos makuaisti vain on kunnossa.

Ainakin Italiasta saa parhaat gluteenittomat pastat...

Vanha ketju, mutta saman olen huomannut. Lapsellani oli ärtyvän suolen oireyhtymä ja jos söi esim. tavallista leipää, seurasi muutaman päivän kipukohtauksia. Kyseessä teinipoika, ei mikään draama queen. Saksassa jos käytiin esim. jossain pikaruokapaikassa, eivät edes käsittäneet mitä tarkoittaa gluteeniton. (Toki IBS:ssä oireet tulevat fruktaanista, eivät gluteenista, mutta sitä on lähes samoissa viljoissa kuin gluteenia, enkä yritäkään hämmentää ketään ravintolassa puhumalla fruktaanittomasta...) Eli joo, voin sanoa, että vielä jokunen vuosi sitten gluteenittoman löytäminen oli vaikeaa, mutta meillä siitä koitui kyllä harmia. Eläköön Suomi :)