Miten saisi iäkkäät vanhemmat hyväksymään palveluiden OSTAMISEN?

Me palkkasimme äidille yksityisen kotipalvelun (sellaisen, jota kunta tukee, eli on vanhuksille vähän edullisempi). Äiti oli ensiksi kovasti vastaan ja pohti, että tuleeko kalliiksi jne. Laskimme hänelle tarkan hinnan kotitalousvähennyksen jälkeen ja hän ihmetteli, että eikö tuon enempää oikeasti maksa. Ja tänä vuonna kotitalousvähennys tällaiselle työlle on 60%.

Tutkimme ja kyselimme palautteita näistä firmoista ja päädyimme sitten yhteen pieneen yritykseen (3 työntekijää) ja sieltä on nyt jo pari vuotta käynyt ensin (äiti oli silloin huonokuntoisempi, kun oli sairastanut paljon) 4 h/viikko ja nykyisin he käyvät kerran viikossa (2 h). Ja tekevät ihan kaikkea: siivoavat, leikkaavat nurmikot, istuttavat kukkia (äiti innostuu kesällä kovasti ostamaan kukkia), käyttävät labrassa, apteekissa, kampaajalla, punnitsevat, mittaavat verenpaineet jne.

Ja lisäksi äidillä käy lähes aina sama henkilö, josta äiti tykkää kovasti (ihana ihminen, kunnallisessa kotihoidossa olisi 35 henkilöä ja todellakin vaihtuu koko ajan kävijä) ja he sitten keskenään pohtivat, että mitä tehdään seuraavalla kerralla, pitäisikö pestä ikkunat, vaihtaa verhot jne. Meille lapsille tämä on tosi iso apu, että asunto pysyy siistinä ja me sitten vuorottelemme äidin luona vuoroviikonlopuin auttamassa muissa asioissa. 

Ja äidin rahat ovat riittäneet loistavasti tähän palveluun ja on varaa siihenkin, että avun tarve sitten lisääntyy pikkuhiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Puoliso on ainoa lapsi. Onneksi edellinen ja nykyinen Hallitus on pelastanut meidät anopilta leikkaamalla työttömyystukia.

Ei tarvitse autoilla eläkeläisten luo.

Voi olla, että he jäävät hoitamatta kokonaan. Anoppi on ollut ilkeä joten minulle sekin sopii.

Ei Hönön anoppi halua hönöilevää miniää hoitamaan. Pysyköön vaan poissa!

Vierailija kirjoitti:

Huomaatteko kuinka ällöttäviä aloituksia tänne tuodaan, mutta kunnon keskusteluille  ei anneta tilaa. Sanna Marin on yksi aihe johon ei saa kajota. Onneksi on muita alustoja.

Oletko ihan oikeasti miettinyt tuota Sanna-ongelmaasi, kun näyttää siltä, että vaikka puhuttaisiin mistä, niin Sanna on pakko mainita jollain tavalla?

Dementoituneet eivät ymmärrä asioita oikein. Voisi kokeilla mitä palvelua tarvitsevat ja laskea ja kertoa heille hinnat. Monet luulee, että maksaa liian paljon.

Sitten heillä on luulo etteivät tarvitse apua. Osoittakaa heille missä tarvitsevat apua. Jos ei auta niin järjestäkää palvelua siitä huolimatta. Ihan rauhallisesti esitätte asiat. Heille itselle ja lapsille on parempi olla ja käydä kun ok. Vanhetessa korostuu luonteen piirteet mitä ollut aiemmin. Vanhemman ikäpolven on täytynyt elää niukasti ja säästää asuntoa ym. Sota aikana oli puutteita. 1950 luvun alussa oli vielä sokeri ja rasvakortteja millä sai ostaa annokset. Älkää ostako vanhuksille rasvattomia tuotteita kuten maitoa ja liian suolaista pahaa juustoa,eikä fake ruokaa,. Narunpätkiäkin kerättiin talteen. Joten se ajatus jää mieleen ettei tuhlaa rahaa.

Itse en ole noin vanha vielä mutta kokemusta väliaikaisesta palvelun käytöstä. Ongelma tuli ostosten kanssa kun lähes joka kauppa reissulla joku tavara ei ollut sitä mitä lappuun kirjoitin. Oli esim. Punalaputettua leipää, väärää juustoa, shampoota,pyykki pesuainetta useampaan kertaan jotka meni wc pesuun koska käytän hajustettomia herkän ihon tuotteita. Ihan tavallisia merkkejä. Tasimolla tahallista tai sitten hoitajaksi pääsee heikoimmilla eväillä.

Kannattaa seurata mitä ostavat ja työn jälki onko oikeita vai onko palkatulla hälläväliä asenne.

Tuommoisessa tilanteessa kannattaisi jo ottaa edunvalvontapaperi käyttöön. Sitten  kun oikeasti vanhus alkaa olla niin pihalla ettei oikeasti ymmärrä omaa etuaan, niin lääkärintodistus riittää sen liitteeksi. 

Minä en menisi siivoamaan. Sano asiat suoraan. En tule ja jos ette ota ulkopuolista apua, niin alan hakea teille palvelukotipaikkaa ja teen sosiaalihuoltoon huoli-ilmoituksen. Autan kyllä hakemuksissa jne. mutta minä en EHDI sinne siivoamaan. 

Sun pitää olla vaan tiukkana. 

Mulla ihan ihmeellinen mummo. Hänen luonaan käy siivoja ja hän wolttailee lähes päivittäin. Osaa nauttia elämästä, onneksi. On sanonut että perintöä ihan turha odotella, hän kyllä ehtii törsätä, hah.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puoliso on ainoa lapsi. Onneksi edellinen ja nykyinen Hallitus on pelastanut meidät anopilta leikkaamalla työttömyystukia.

Ei tarvitse autoilla eläkeläisten luo.

Voi olla, että he jäävät hoitamatta kokonaan. Anoppi on ollut ilkeä joten minulle sekin sopii.

Ei Hönön anoppi halua hönöilevää miniää hoitamaan. Pysyköön vaan poissa!

Influencer tumputtaa, influencerin elämä on ihanaa

Se on valtion velvollisuus maksaa palveluiden ostaminen eikä vanhusten tai heidän lapsien jotta lapsille jäisi enemmän rällättää perintöä!!!

Itsellä on edessä vähän samantyylisiä keskusteluita. Omat vanhemmat alkaa olla kahdeksankymppisiä ja monisairaita, äidillä jo lievä muistisairaus. He sinänsä ostavat jo joitain palveluita (ikkunanpesu), mutta muuten käyn siellä säännöllisesti siivoamassa ja kokkaamassa. Heillä ei ole iso eläke, eli sekin on ongelma, kun kaikki palvelut maksaa.

Mielelläni autan heitä, mutta ikävä kyllä omakaan terveys ei riitä enempään. Oma äitini kustansi äidilleen (mummolleni) aikanaan asumisen ja palveluita, ja meidät lapset he ovat hoitaneet itse. Siksi harmittaa kun en itse pienipalkkaisena pysty ostamaan heille palveluita. Onko ideoita mistä löytäisi halpoja vaihtoehtoja?

Nyt kitistään kun joutuu auttamaan vanhempiaan ja jos he ostavat palveluita alkaa kitinä mihin perintö on kadonnut

Muistakaa kieltäytyä sitten myös perinnöstä, jos ei huvita auttaa!

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa kieltäytyä sitten myös perinnöstä, jos ei huvita auttaa!

Kyse ei ole siitä, ettei huvita auttaa. 8-kymppisten omat lapset ovat itse vielä työelämässä. Satojen kilometrien päästä ei ole mahdollista lähteä iltaisin hoitamaan milloin mitäkin ongelmaa. Minä voisin esim. omalle äidilleni tilata ruokakuljetuksia verkkokaupasta, koska hän pystyy vielä laittamaan itse ruokaa, mutta kaupassa käyminen on hankalaa etenkin isompien ostoksien kanssa. Ei käy. Perustelu: mitä ne naapuritkin sanoo, kun ruokaa tuodaan tilattuna kotiin. Voisin tilata ikkunanpesijän ja viikkosiivouksen ja maksaa sen itse. Ei käy. Perustelu: mitä ne naapuritkin sanoo, kun joku ulkopuolinen käy siivoamassa. Antaa sitten olla, kun mikään apu ei kelpaa.

Mikä saisi nykyvanhemmat hyväksymään omien lasten ruokkimisen ja kuljen maksun?

Miksi ne pitäisi kustantaa yhteiskunnan, mutta vanhusten pitäisi itse maksaa palvelunsa?

Meillä vanhemmat 7-8 kymppiset ostavat innoissaan palveluja, etenkin äiti johtaa tätä touhua. Jo , vajaa kymmensen vuotta sitten tilasi tapletilla ruokakassit kotiin ,kun olivat mökillä korvessa. Nyt ovat tilanneet säännöllisesti jo heti koronakauden alettua- eikä kuulemma lopeta koskaan- niin on hyvä pallenu. Hyväkuntoisia lenkkeilijöitä ja salilla käyviä ovat.

Kesällä leikkuuttivat nurmikot palveluna.

Kodin siivous käy heillä kuntoilusta, mutta tiedän, että varmasti käyttävät siivoojaa, jos oma innostus siihen laantuu.

Kuka tänä päivänä leipoo itse leipää joka päivä? Kaupasta enemmistö sen ostaa, eikä siinä ole mitään kummallista. Mutta jostain syystä siivouspalvelujen ostoa jotkut paheksuu. Antaa paheksua. Varmasti ainakin jokainen siivousyrittäjä on mielissään jokaisesta asiakkaasta.

Tää on niin totta. Meidänkin mummolla makaa satojatuhansia tilillä ja ei voida millään kulkea esim taksilla, kun ei ole "varaa". Voisi hemmotella itseään ties millä palveluilla, mutta ei kun sukulaiset voi tulla siivoamaan. Sama kun näkee duunissa vanhuksia jotka asuvat pääkaupunkiseudulla vanhoissa omakotitaloissa isoine pihoineen. Rakennusyhtiöt ovat tarjonneet miljoonia tonteista, mutta mummot hakee mieluummin sossusta rahaa kuin eläisi lyhyen loppuelämänsä miljonäärinä. Ei voi ymmärtää....

Lopettakaa vanhusten hyysääminen ja auttaminen ja sanotte suorat sanat, mistä heidän tulee alkaa ottamaan palvelut. Maksaahan se, mutta mikään ei ole ilmaista.

Vierailija kirjoitti:

Mulla ihan ihmeellinen mummo. Hänen luonaan käy siivoja ja hän wolttailee lähes päivittäin. Osaa nauttia elämästä, onneksi. On sanonut että perintöä ihan turha odotella, hän kyllä ehtii törsätä, hah.

Mummosi on ihana, olen ihan kateellinen.

Isäni on pian 85 ja luoja miten paljon hänen kanssaan on taisteltu avusta. Pyörätuoliin joutuessaan taipui  kotihoitoon ja hänellä käy myös siivooja kotonaan. Turvarannekkeen kanssa tapeltiin ja meidän lasten pyynnöt eivät kiinnostaneet, mutta kotihoidon esimies osasi myydä sen isälle ja sitten se olikin maailman paras juttu. 

Ruokakaupassa käyn aina kerran viikossa ja voisin toki tilata hänelle ruoatkin, mutta toisaalta käyn samalla isän muilla asioilla niin siinä samalla menee. 

Nyt mennään rajalla voiko enää asua kotona ja kohta alkaa sitten taistelu siitäkin. Äitini kuoli jo vuosia sitten ja silloin yritin puhua muutosta palvelutaloon, mutta sehän nyt oli ihan kauhea ajatus. Tosin jos olisi sinne mennyt niin voisi nyt käydä tapaamassa naisystävää, joka on siinä samassa talossa hoivaosastolla.

Miehen kanssa päätettiin, että kaikki hoidetaan siihen malliin, että pojan ei tarvitse huolehtia niin paljon asioista. En ymmärrä tuota, että palvelutaloon ei suostu menemään, mutta koko ajan valittaa yksinäisyyttä, kun siellä palvelutalossa olisi seuraa ja ohjelmaa.

Ja tässä ei ole kyse siitä, että en haluaisi isää auttaa, mutta ongelma on se, että meidän lasten käynnit ei enää riitä ja isä ei suostu näkemään sitä, että meillä kaikilla on myös oma elämämme . Kotihoito käy kyllä, mutta käynti kestää vain vartin ja sitten menevät taas seuraavaan paikkaan.

Nuo huoli-ilmoitukset ovat kyllä ihan humpuukia, koska itsekin tein isästä huoli-ilmoituksen. He soittivat isälle ja isä suuttui ja sanoi ettei tarvitse apua.  Toisella kerralla isän sisko teki ilmoituksen ja siitä ei kuulunut mitään. Isän sisko löysi isän lattialta ja teki samantien huoli-ilmoituksen. Tämä siis ennen kuin isä joutui pyörätuoliin ja siitä on vuosia aikaa. Paras keino oli, että olin yhteydessä seniorineuvontaan ja he tekevät sitten kotikäynnin, jossa keskustelevat  avun tarpeesta. Siinä tapaamisessa voi olla myös omaisia mukana, jos asianomainen haluaa. Isäni kielsi tosin siskoani ja minua menemään paikalle, mutta onneksi kotihoidon edustaja informoi meille tilanteesta sen minkä pystyi.

Kuka teitä hoiti ja kustansi 18 vuotiaaksi asti?  Joskus vielä pitempään. Yksi isä ruokkii ja huolehtii 10 lasta mutta 10 lasta ei ruoki eikä huolehdi yhtä isää. Se vanhuksen auttaminen on velan maksua. Toki jos rahaa on sitä tulisi käyttää mutta kun he ovat tottuneet säästämään, että pystyisivät jättämään perintöä lapsilleen helpottamaan elämää. Helpottaisivat elämää sillä, että käyttäisivät sitä rahaa ulkopuoliseen apuun.