Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Joustanko liikaa oman elämäni kustannuksella?
13.10.2013 |
Kuinka paljon olette joutuneet taipumaan saadaksenne onnellisen elämän miehenne kanssa?
Olen löytänyt mielestäni hyvän miehen, josta haluan pitää kiinni. Olen sen vuoksi joutunut/joutumassa uhraamaan:
-koulutustani vastaavan työn, ja menemään johonkin matalapalkkaduuniin, johon ei tarvita koulutusta. Myyjäksi tms. Palkkani laskisi tonnilla kuukaudessa.
-sosiaalisen elämäni. Jouduin jättämään ystäväni ja perheeni 60 km päähän kotiseudulleni, eikä heitä ole sen koommin täällä käynyt (olen asunut mieheni luona 2 vuotta). Minä olen kuitenkin vieraillut useasti perheenjäsenteni luona. Harvemmin kuin ennen, mutta olen kuitenkin.
-unelma-asuinpaikkani. Olen maalta, ja kun sieltä pois pääsin opiskelemaan yms. en halunnut palata. Nyt olen jumissa tuntemattomassa pikkukaupungissa, jossa kaikki tuntee kaikki ja kaikki muut on ihan mulkkuja (Miehen mielestä siis). Tutustupa siinä sitten ihmisiin...
-sukuni kesämökin. Olen ainut perillinen, ja mökki on erittäin tärkeä minulle. Se on kulkenut suvussamme yli sata vuotta, ja aina ollut avioehdolla suljettu pois jottei se joudu ulkopuolisten käsiin. Mieheni ilmoitti ettei aio panostaa siihen sitten yhtään rahaa korjauksiin/ylläpitoon, koska ei sitä koskaan tule omistamaan. Minulla ei tule koskaan olemaan niin paljoa rahaa että pystyisin sinne rakentamaan uuden mökin lahoamassa olevan tilalle, joten tulevat lapsemme perivät sitten arvottoman lautakasan. Mies haluaa kyllä oman mökin rakennuttaa johonkin, koska hän haluaa ja hänellä on siihen varaa.
-jouduin työttömäksi, työmarkkinatukeni menee täysin asumiseen, ruokiinme ja auton polttoaineisiin. Mies maksaa auton vakuutukset, ei muuta. En voi ostaa enää itselleni mitään ekstraa, saatika vaatteita tai sisustusjuttuja tms. Mies tienaa yli 4000 e kuussa. Omat säästöni olin tarkoittanut asunon ostoa varten, nyt kulutan niitä elämiseen.
-Haluamme lapsia ja mies toivoisi minun olevan lasten kanssa mahdollisimman pitkään kotona. Ei halua lapsille mitään kalliita harrastuksia, jäkis tai futis on aivan humpuukia. Kyseli että kai lasten vaatteet voi kaikki ostaa kirpparilta niin kauan kuin ne vain kelpaavat. Kustannusten jakaminen menisi todennäköisesti silloinkin niin, että eläisin lasten kanssa äitiysrahalla/kotihoidontuella, ja mies laittaisi rahansa taloon, sijoituksiin, omaisuuden kartuttamiseen. Ei halua tehdä töiden jälkeen kotitöitä tai hoitaa lapsia, koska minä olisin kotona päivät.
Tässä nyt jotain esimerkkejä. Mieheni ei todellakaan ole narsisti, vaikka niin tästä voikin päätellä, vaan tehnyt ikänsä töitä, säästänyt ja haluaa käyttää tienaamansa rahat kuten itse haluaa. Ei ole väkivaltainen, ei ryyppää, on lapsirakas (jos on kyseessä lapset joista hän tykkää). Luotettava, kätevä käsistään ja meillä menee huumorit yhteen. Seksikin sujuu loistavasti.
Jotenkin vain kuitenkin sydämen äänen takana järjen äänen hiven huutaa, että "Juokse!"...
Kommentit (59)
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 21:16"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 20:47"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 20:29"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 20:07"]
Montakaan asiaa en ymmärrä:
Miksi Sinun pitää vaihtaa työtsi toiseksi?
Jos joudut suhten takia vaihtamaan työsi toiseksi, niin miksi mies pitää kaikki rahansa itsellään.
Miksi tilanteessa, jossa siaistte lapsia, mies elelisi omilla tienatuilla rahoilla ja sinä olisit pitkään lasten kanssa kotona, mutta mies ei osallistuisi lasten kuluihin olleenkaan. Huomionarvoista on myös se, että lapsista johtunut kulu on sinin tapauksessasi myös ne alentuneet tulot.
60km ei ole pitkä matka. Miksi sukulaisesi ja ystäväsi eivät enää pidä Sinuun yhteyttä? Eristääkö mies sinut tuttavapiiristäsi?
Miksi muutitte juuri miehen kotiin, ettekä Sinun kotiisi?
Ymmärrän, että mies ei välttämättä halua maksaa kesämökkiä, jos ei siitä mitään omistaisi sinne Sinun tontillesi. Jos kuitenkin kävisit siellä paremmin palkatussa työssä ja jakaisitte ne elämisen kulut tasapuolisesti, niin Sinulla olisi varaa siihen mökinrakennukseen.
Millä lailla mies on unelmien mies?
[/quote]
Työni vaatii jatkuvaa matkustelua pitkiä aikoja, joten mieheni joutuisi hoitamaan kodin, työn ja lapset ympärivuorokautisesti noin puolet vuodesta. Se ei onnistuisi, koska hänen työaikansa ei sovi päiväkotien aukioloaikoihin, ja tekee keskimäärin 12 tuntisia päiviä. Kun olen pois töistä, olen sitä ympärivuorokautisesti, eli silloin pystyisin ottamaan vetovastuun arjesta.
Kyllä mies maksaa satunnaisesti muutakin, esim. jos olemme matkalla jossain, maksaa hän ruokailut baareissa yms. mutta jos menen yksin sielläkin kauppaan, minä maksan. Joskus harvoin hän tulee kauppaan mukaan, silloin hän maksaa. Kyllä hän maksaisi tulevaisuudessa varmasti myös lasten menoja, mutta koska minä käytännössä pyöritän kotiamme eli käyn aina kaupassa yksin, ostan siis kaikki ruuat ja lasten tarvikkeet. Ja minusta olisi alentavaa pyytää mieheltä lisää rahaa, tilanteessa jossa meillä olisi erilliset tilit. Yhteisen tilin kanssa ei tarvitsisi stressata että riittääkö rahat kaikkiin lasten juttuihin.
En tiedä miksei ystäväni halua tulla tänne kylään. Johtunee siitä, että kaikilla on lapsia, joten ajattelevat että minun on helpompi lapsettomana liikkua. Ja asun kaupungissa johon kellään ei ole mitään asiaa koskaan, eli eivät voi ohikulkiessaan poiketa, olettavat kai myös että minä käyn useammin isossa kotikaupungissani, niin voin samalla poiketa. Mutta jos käyn kaupungilla asioilla, ei aikaa jää yleensä koko kaveripiirin tapaamiseen, ja useimmiten tietysti haluan nähdä edes sisaruksiani jos siellä päin liikun. Sisarukseni ovat myös perheellisiä, ja omien ja lasten harrastusten vuoksi niin kiireisiä, etteivät jaksa enää lähteä näin kauas kylään (Heille etäisyys on jo 100 km)
Muutimme mieheni luo juuri siksi, että hän ei pysty siirtämään töitään toiselle paikkakunnalle, minun työni taas eivät oli asuinpaikkasidonnaisia.
Ei minulla olisi varaa mökin rakentamiseen yksin edes oman työni palkalla, edes isäni ei ole pystynyt sitä sinne rakentamaan.
Unelmien mies, tunnen oloni turvalliseksi hänen kanssaan, taloudellinen tulevaisuus olisi turvattu ainakin lapsille, hän olisi hyvä isä jos vaan ehtisi viettää aikaa heidän kanssaan. Työmäärän vähentämisestä olemme puhuneetkin, kovasti on luvannut sitten kun lapsia tulee.
ap
[/quote]
Hankit sitä terapiaa, jotta voit sanoa ukollesi, kun rahaa tarvitaan. Otat puheeksi tuon, että sinusta tuntuu nololta pyydellä. Ehdota, että teille tulisi myös yhteinen tili, jolle mies siirtäisi esim. puolet palkastaan.
Millaista mökkiä oikein havittelet, kun kerran sinulla ei olisi varaa sellaista rakentaa?
Ymmärrän, että lapsten kanssa matkatyöt voivat olla haastavat. Teidän tapauksessa aupair voisi olla hyvä vaihtoehto. Aupair voisi hakea lapset päivähoidosta sinun ollessa matkoilla.
Lisäksi voisittte tehdä ne lapset aika nopealla aikavälillä. Näin voisit olla hoitovapaalla kotona (toki, se saattaa muutua siksi, että miehenkin on oltava, mutta jos ei kuitenkaan muutu) kunnes nuorin on sen 3v. Sitten vain sitä aupairia kunnes lapset ovat tarpeeksi vanhoja olemaan jonkin verran yksin.
On ihan ymmärrettävää, että lapselliset ystäväsi odottavat sinun enemmän menevän heille päin. Kutsupa heidät kuitenkin joskus ihan tarkoituksella juhliin yms.
[/quote]
Se olisi pitkästä laudasta rakennutettu koska emme osaa itse rakentaa, ja se tulisi ulkosaaristoon, joten ihan vaan se rakennustavaran kuskaaminenkin sinne proomuilla maksaa hunajaa. En vaan ymmärrä miksi mieheni ei voi sen maksamisessa auttaa, koska hän saisi sitä tottakai käyttää kuin omaansa, koska se olisi meidän yhteinen, vaikka paperilla olisikin vain minun. Äitini on myös aikoinaan pitänyt siitä huolta kuin omastaan, vaikka vanhemmillani oli avioehto mökin osalta. Minä olen vissiin köyhemmästä perheestä tulevana jotenkin solidaarisempi, että voin jakaa vähästänikin...
En tiedä miten aupair homma toimii, mutta en usko että ne voisivat olla kuukauden töissä ja kuukauden vapaalla tms. Sitä työaikani nimittäin vaatisi. Enkä tarvitsisi apua silloin kun olen kotona, kun taas mieheni ei tulisi toimeen ilman lähes ympärivuorokautista apua.
ap
[/quote]
Tontti voi olla sinun, mutta miehesi voi omistaa mökin. Omistussuhde vain paperille ja paperit jo etukäteen, joissa eron tullessa sitten vuokraat mökin miehelle tietyksi ajaksi/tai ostat mieheltäsi.
Eihän tuo sen kummempaa ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 20:29"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 20:07"]
Montakaan asiaa en ymmärrä:
Miksi Sinun pitää vaihtaa työtsi toiseksi?
Jos joudut suhten takia vaihtamaan työsi toiseksi, niin miksi mies pitää kaikki rahansa itsellään.
Miksi tilanteessa, jossa siaistte lapsia, mies elelisi omilla tienatuilla rahoilla ja sinä olisit pitkään lasten kanssa kotona, mutta mies ei osallistuisi lasten kuluihin olleenkaan. Huomionarvoista on myös se, että lapsista johtunut kulu on sinin tapauksessasi myös ne alentuneet tulot.
60km ei ole pitkä matka. Miksi sukulaisesi ja ystäväsi eivät enää pidä Sinuun yhteyttä? Eristääkö mies sinut tuttavapiiristäsi?
Miksi muutitte juuri miehen kotiin, ettekä Sinun kotiisi?
Ymmärrän, että mies ei välttämättä halua maksaa kesämökkiä, jos ei siitä mitään omistaisi sinne Sinun tontillesi. Jos kuitenkin kävisit siellä paremmin palkatussa työssä ja jakaisitte ne elämisen kulut tasapuolisesti, niin Sinulla olisi varaa siihen mökinrakennukseen.
Millä lailla mies on unelmien mies?
[/quote]
Työni vaatii jatkuvaa matkustelua pitkiä aikoja, joten mieheni joutuisi hoitamaan kodin, työn ja lapset ympärivuorokautisesti noin puolet vuodesta. Se ei onnistuisi, koska hänen työaikansa ei sovi päiväkotien aukioloaikoihin, ja tekee keskimäärin 12 tuntisia päiviä. Kun olen pois töistä, olen sitä ympärivuorokautisesti, eli silloin pystyisin ottamaan vetovastuun arjesta.
Kyllä mies maksaa satunnaisesti muutakin, esim. jos olemme matkalla jossain, maksaa hän ruokailut baareissa yms. mutta jos menen yksin sielläkin kauppaan, minä maksan. Joskus harvoin hän tulee kauppaan mukaan, silloin hän maksaa. Kyllä hän maksaisi tulevaisuudessa varmasti myös lasten menoja, mutta koska minä käytännössä pyöritän kotiamme eli käyn aina kaupassa yksin, ostan siis kaikki ruuat ja lasten tarvikkeet. Ja minusta olisi alentavaa pyytää mieheltä lisää rahaa, tilanteessa jossa meillä olisi erilliset tilit. Yhteisen tilin kanssa ei tarvitsisi stressata että riittääkö rahat kaikkiin lasten juttuihin.
En tiedä miksei ystäväni halua tulla tänne kylään. Johtunee siitä, että kaikilla on lapsia, joten ajattelevat että minun on helpompi lapsettomana liikkua. Ja asun kaupungissa johon kellään ei ole mitään asiaa koskaan, eli eivät voi ohikulkiessaan poiketa, olettavat kai myös että minä käyn useammin isossa kotikaupungissani, niin voin samalla poiketa. Mutta jos käyn kaupungilla asioilla, ei aikaa jää yleensä koko kaveripiirin tapaamiseen, ja useimmiten tietysti haluan nähdä edes sisaruksiani jos siellä päin liikun. Sisarukseni ovat myös perheellisiä, ja omien ja lasten harrastusten vuoksi niin kiireisiä, etteivät jaksa enää lähteä näin kauas kylään (Heille etäisyys on jo 100 km)
Muutimme mieheni luo juuri siksi, että hän ei pysty siirtämään töitään toiselle paikkakunnalle, minun työni taas eivät oli asuinpaikkasidonnaisia.
Ei minulla olisi varaa mökin rakentamiseen yksin edes oman työni palkalla, edes isäni ei ole pystynyt sitä sinne rakentamaan.
Unelmien mies, tunnen oloni turvalliseksi hänen kanssaan, taloudellinen tulevaisuus olisi turvattu ainakin lapsille, hän olisi hyvä isä jos vaan ehtisi viettää aikaa heidän kanssaan. Työmäärän vähentämisestä olemme puhuneetkin, kovasti on luvannut sitten kun lapsia tulee.
ap
[/quote]
Kyllä kai merkonomeille on muitakin töitä, kuin sellaisia, joissa ollaan puoli vuotta vuodesta työmatkoilla.
jos olette asuneet kaksi vuotta, mutta ette ole vieläkään "me" , eikö se sano aika paljon?
Aupairista:
Eihän mies tarvitse ympärivuorokautista apua, jos on 12h töissä. Lapset päiväkotiin ja aupair hakee heidät päiväkodista. Aupair on lasten kanssa siinä 4-6h. Sitten mies tuleekin jo kotiin.
Niiden kuukausien aikana, jolloin sinä olet töissä, niin aupair voi auttaa tekemällä esim. ruokaa pakkaseen yms, jotta noina sinun työkuukausinasi ei sitten tarvitse ruokia valmistella.
Oletko siis kuukauden kerrallaan matkoilla? Laivalla töissä vai missä?
Ap, miehellesi hänen rahansa ovat tärkeämpiä kuin sinä. Onko sellainen mies unelma?
Tai nooooh tän on pakko olla provo, parempi niin! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitat, että miehesi tarjoaisi lapsillesi taloudellisesti turvatun tulevaisuuden, mutta toisaalta kerrot, että rahaa vieviä harrastuksia hän ei hyväksy ja vaatteetkin pitäisi ostaa kaikki käytettynä. Hieman ristiriitaista. Eikä työ, jossa tehdään keskimäärin 12 tunnin päiviä 4000 euroa/kk kovin hyvinpalkatulta kuulosta, noin 16 euroa tunti...ja jos ylitöistä maksetaan ylityökorvausta, niin perustuntipalkka huomattavasti alempi.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 20:57"]
Pakko se on kai uskoa, että olen vähän tossukka, mutta syy siihen on enemmänkin se, että en tiedä miten seurustella niin paljon rikkaamman ihmisen kanssa. Aiemmissa parisuhteissa minulla on ollut yhtäs suuret tulot puolisoni kanssa, ja jos toisella on ollut vähemmän rahaa käytettävissä vaikka opiskelun takia, on toinen paikannut, molempiin suuntiin. Kaiken on voinut suunnitella hienosti, koska on tiennyt tasan tarkkaan mihin on varaa ja mihin ei.
Pohdin tässä, että miten te ihmiset, joilla on yhteinen tili, käytätte rahaa itseenne? Olen monen lukenut kirjoittaneen, että vaikka yli satasen ostoksista neuvotellaan, pienempiä saa ostaa ihan vapaasti. Mutta jos pitkin kuuta ostaa jotain välttämätöntä pientä, on helposti mennyt muutamakin satanen vaikka vaatteisiin ja sisustusjuttuihin (joka on harrastukseni, johon omilla rahoillani olen panostanut paljonkin.) Näitä ei kuitenkaan teidän mittapuun mukaan ole tarvinnut hyväksyttää toisella... Mutta jos mies pistää kerralla 400 euroa vaikka hifi-laitteisiin, siihen pitää pyytää lupa, vaikka harrastus sekin on...?
ap
[/quote]
Meillä on kummallakin omat tilit. Mutta kuitenkin yhteiset rahat. Mies on tienannut aina enemmän kuin minä mutta viimeiset 10 vuotta välillä jopa kymmenkertaisesti sen mitä minä. Jos tarvin rahaa siirrän sitä miehen tililtä omalleni (tosin tätä ei ole montaa kertaa sattunut). Laskut maksan välillä omaltani välillä miehen tililtä. Ruuat maksaa se joka sattuu käymään kaupassa.
Välillä ilmoitin miehelleni että koska olen kotona hoitamassa meidän lapsia siirsin osan miehen säästöön menossa olleista rahoista omalle säästötililleni. Tämä oli miehelle ok koska kyllä hän ymmärtää että se että elän kotona säästeliäästi ja hoidan kodin ja perheen mahdollistaa miehen hyvän urakehityksen ja keskittymisen työhönsä. Ja lasten hoito kotona aiheuttaa minulle melkoiset tulonmenetykset + eläkkeen pienuuden aikanaan. Jos mies olisi ollut erimieltä tuosta että hän säästää minulle omasta palkastaan olisin ehdottanut että mies jää vuorostaan kotiin hoitamaan lapsia ja minä menen töihin tienaamaan.
Meillä kumpikin on säästäväinen mutta reilu toista kohtaan raha-asioissa. Harrasteisiin voi käyttää rahaa mutta usein niistä neuvotellaan kuitenkin. Tosin kyllähän tuo mies joskus vain ilmoittaa että ostin 400 euron hifi laitteen kun tuli hyvä tilaisuus vastaan. Koska siihen on varaa niin se on vain ilmoitusasia. Ja yhtälailla minä voin ostella jotain pientä useampaankin kertaan kuukauden aikana eikä siitä sen kummemmin "lupia" kysellä ym. kun tietää että varaa on eikä tapana ole tuhlata jatkuvasti. Jos ollaan ostamassa jotain erikoisempaa normaalista kulutuksesta poikkeavaa niin siitä neuvotellaan (mutta hyvässä hengessä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 22:12"]
Aupairista:
Eihän mies tarvitse ympärivuorokautista apua, jos on 12h töissä. Lapset päiväkotiin ja aupair hakee heidät päiväkodista. Aupair on lasten kanssa siinä 4-6h. Sitten mies tuleekin jo kotiin.
Niiden kuukausien aikana, jolloin sinä olet töissä, niin aupair voi auttaa tekemällä esim. ruokaa pakkaseen yms, jotta noina sinun työkuukausinasi ei sitten tarvitse ruokia valmistella.
Oletko siis kuukauden kerrallaan matkoilla? Laivalla töissä vai missä?
[/quote]
Laivalla työskentely on aina haaste perhe-elämälle, varsinkin jos on pieniä lapsia. Vaikka nykyään vapaat pyörivätkin paremmin, kuin ennen vanhaan, jolloin saattoi olla sen puoli vuotta töitä yhteen putkeen, korkeintaan pari päivää perheen tapaamisaikaa, jos sattui kotimaan satamaan keikkaa.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 22:20"]
Kirjoitat, että miehesi tarjoaisi lapsillesi taloudellisesti turvatun tulevaisuuden, mutta toisaalta kerrot, että rahaa vieviä harrastuksia hän ei hyväksy ja vaatteetkin pitäisi ostaa kaikki käytettynä. Hieman ristiriitaista. Eikä työ, jossa tehdään keskimäärin 12 tunnin päiviä 4000 euroa/kk kovin hyvinpalkatulta kuulosta, noin 16 euroa tunti...ja jos ylitöistä maksetaan ylityökorvausta, niin perustuntipalkka huomattavasti alempi.
[/quote]
Ja jos miehesi ei ole yrittäjä, tuo tuntimäärä on työaikalain vastainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juokse. Tuo rahankäytön epäreiluus on niin iso juttu, että se tulee vastaan ja isosti ennemmin tai myöhemmin. Varsinkin sitten, kun perheessä on lapsia, on menot jaettava tasan tulojen suhteessa eikä voi olla niin, että toinen käyttää omista tuloistaan suurimman osan vain itseensä.
Täällä on AP:lle suositeltu au pairia. Ihanko totta kaikki olisivat halukkaita ottamaan kotiinsa parikymppisen tytsyn ja sitten jättämään hänet aina kuukaudeksi kerrallaan pyörittämään huushollia miehen kanssa? Tämä ei toimi koska:
- Au pair tytöistä suurin osa on ihan pikkulikkoja, joilla ei ole mitään kokemusta kodin pyörittämisestä. Useimmat tulee suoraan äidin helmoista eikä osaa edes pyykkiä pestä
- ne on kuitenkin parikymppisinä ihan näpsäkän näköisiä pimuja useimmat, mustasukkaisuusdraaman vaara on suuri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 20:57"]
Pohdin tässä, että miten te ihmiset, joilla on yhteinen tili, käytätte rahaa itseenne? Olen monen lukenut kirjoittaneen, että vaikka yli satasen ostoksista neuvotellaan, pienempiä saa ostaa ihan vapaasti. Mutta jos pitkin kuuta ostaa jotain välttämätöntä pientä, on helposti mennyt muutamakin satanen vaikka vaatteisiin ja sisustusjuttuihin (joka on harrastukseni, johon omilla rahoillani olen panostanut paljonkin.) Näitä ei kuitenkaan teidän mittapuun mukaan ole tarvinnut hyväksyttää toisella... Mutta jos mies pistää kerralla 400 euroa vaikka hifi-laitteisiin, siihen pitää pyytää lupa, vaikka harrastus sekin on...?
ap
[/quote]
Meillä ei ole yhteistä tiliä, mutta yhteisen talouden ylläpito on oikeastaa järjestetty ainoalla järkevällä tavalla: laskut maksetaan tulojen suhteessa. Eli minä tienaan 60 % meidän perheen yhteenlasketuista tuloista joten maksan myös yhteisiä menoja sen 60 %, loput saan käyttää miten itse haluan. Jos tulee jotain yllättäviä kertaluontoisia kuluja (esim. pitää joku kodinkone hankkia), niin katsotaan tapauskohtaisesti eli yleensä se maksaa, jolla on sillä hetkellä enemmän rahaa.
Ap, lähde nyt, kun se on vielä helppoa.
Vaikeampaa on sitten, kun haluat lähteä tai miehesi lähtee siinä vaiheessa, kun teillä on kolme lasta. Sinä olet silloin täysin tyhjän päällä, köyhä, asunnoton, et pääse enää työllistymään kunnon työhön, kun olet viettänyt vuosia ensin hanttihommissa ja sitten lasten kanssa kotona.
Juokse!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JUOKSE on ilmeisesti uusi vastine entiselle JSSAP?
Ja taas yksi nainen kenelle unelmien mies on sama kuin tarpeeksi korkeat tulot... Ei jessus, luepa ihan itse ajatuksella uudelleen nuo luettelemasi "kehut" miehestäsi ja mieti oletko vain taloudellisen turvan perässä vai oikean rakkauden perässä? Kuulostaa sellaselta mieheltä joka kokee saavuttaneensa/voivan saavuttaa kaiken muun elämässä, paitsi trophy wife puuttuu viereltä (nainen jonka mies elättää ja voi _omille_ kavereillensa/tuttavapiirillensä esitellä saalistaan ja ylpeillä sillä).
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 22:07"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 22:05"]
Ensin haukut miehesi ja sitten vedät takaisin ja kehut. Valitettavasti miehesi hyväksikäyttää kiltteyttäsi ja tossukkuuttasi.
[/quote]
En kyllä koe haukkuneeni miestäni, ehkä kirjoitustyylini antoi ymmärtää niin, kun yritin kirjoittaa mahdollisimman lyhyin lausein, muuten olisin vuodttanut tähän romaanin :)
ap
[/quote]
Niin, siltähän tuo näyttää, että sinä et koe haukkuvasi miestäsi, vaikka niin teet. Sun mielestä mies on unelmamies, vaikka kirjoitat hänestä haukkuja. Olet siis sokea sille miten mies kohtelee sinua.
onkohan tottakaan ap:n juttu, miksi kukaan on tuollaisessa suhteessa?
sitten mielipiteeni: ap jauhaa monen viestin verran kuinka tärkeää hänelle on itsenäisyys, mutta ap vaan ei tunnu ymmärtävän ko. sanan merkitystä. Itsenäisyys ei ole sitä, että maksaa kahvilassa kahvin itse tai että vuokra menee joka kk tasan 50%-50% tasan. Itsenäisyys on ihan erilainen ja kypsempi tapa suhtautua elämään, ja ainakin minulle jää jutuistasi vaikutelma, että olet kaikkea muuta kuin itsenäinen:
1.riiput miehessä, joka kohtelee sinua huonosti...
2.pyydät elämän tärkeään asiaan neuvoja nettipalstalta...
3.et uskalla puhua mistään tärkeistä asioista ns. elämäsi miehen kanssa...
4.olet valmis tuhlaamaan kaikki rahasi ja lopettamaan työsi, jotta saat hyväksyntää ko. mieheltä
eli et ole mitenkään itsenäinen persoona ja kohdan 4. myötä menetät myös taloudellisen itsenäisyyteesi, sen, joka sinun mukaasi on hyvin tärkeää...
voi voi, ei voi muuta sanoa.
Sanonpahan vaan että juokse likka juokse, ja usko vaistoasi. Usko pois, olen elänyt juuri tuon kuvailemasi tilanteen. Mies on sairaan pihi, itsekäs eikä siitä muuksi muutu.
terv. kolmen yh
Alue: Aihe vapaa
[quote author="Vierailija" time="13.10.2013 klo 22:05"]
Ensin haukut miehesi ja sitten vedät takaisin ja kehut. Valitettavasti miehesi hyväksikäyttää kiltteyttäsi ja tossukkuuttasi.
[/quote]
En kyllä koe haukkuneeni miestäni, ehkä kirjoitustyylini antoi ymmärtää niin, kun yritin kirjoittaa mahdollisimman lyhyin lausein, muuten olisin vuodttanut tähän romaanin :)
ap