Kuinka "helposti" mies/nainen luopuu mahdollisuudesta bio-vanhemmuuteen?

Aika rakastunut täytyy miehen olla et alistuu vain isäpuoleksi mut sitäkin tapahtuu. Toisaalta mies voi katua myöhemmin ja vaihtaa naista sitten kun sinä et enää pysty saamaan lapsia. Mieshän voi saada biolapsia vielä kasikymppisenäkin.

Pitäisi tehdä niitä kakaroita vain elämän miehelle.

Minäkään en luopunut, vaikka en lapsista muuten kauheasti välitä, vaan mieheni "joutui" vielä vauvan isäksi. Sanoin suoraan, että pakko tai häivyn. Äitipuolena olo ei todellakaan korvaa omia, pikemminkin päinvastoin, kaksin miehen kansa olisin saattanut viihtyäkin.

Itse luovuin todella helposti, koska en ole koskaan halunnut lapsia. Niin ei ole mieskään, mutta kun ex-vaimo teki hänestä isän niin ei pullikoinut vastaan ja rakastui tietenkin pikku prinsessaansa. Mutta ei onneksi halunnut lapsia lisää joten minun ei tarvinnut synnyttää.

Oisko naisille tärkeämpää se biologinen lapsi? Siis koko äitiyden kokemus raskauksineen jne.

Noin niinkuin voisi kuvitella, että miehille se ei ole ihan niin tärkeä juttu.

Mieheni ei koskaan halunnut isäksi, joten mitään ongelmaa ei ollut. 

Mä luulin, että tää käsittelis sitä, että ihmiset haluaa väenvängällä tehdä biolapsia lapsia jossain labrassa. En vaan kykene sitä ymmärtämään, sori.