Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten palvelut on nykyään olemattomat.

Meillä ei toimi terveydenhuolto, ei hammashuolto, kouluun olen ostanut kirjoja jo vuosikausia, digipäiviin kerjätään koneet kotoa, valtaosa koulurakennuksista epäterveellisiä ja vaarallisia, kaikki koulut on ylitäynnä, kouluruoka on sanoinkuvaamatonta moskaa...

 

Nämäkö siis kaikki toimi 70-luvulla?

Terveyskeskukset tulivat 1970-luvulla, mutta ei niissä sen kaksisempaa hoitoa saanut kuin nytkään. Hammashuolto ei käytännössä tuntenut mitään oikomishoitoa, paikkaaminen oli ainoa palvelu. Oppikouluun ostettiin tietenkin omat kirjat (peruskoulu koko maahan tuli vasta 1970-luvun lopussa), digipäivää ei tunnettu edes sanana, koulurakennuksissa tuuletus toimi avaamalla ikkuna eikä koneellista ilmastointia ollut, luokassa oli 32 oppilasta, kouluruokapäivinä ei todella

Koivut.

Vierailija kirjoitti:

Paitsi ettei 70- luvulla kukaan ollut köyhä. Se oli juuri sitä aikaa, kun duunarin palkalla hankittiin kesämökki, omakotitalo ja auto. Eikä tehnyt edes tiukkaa. Nyt akateeminen on viidenkymmenen, ennen kuin saa sen rivarikolmion lainan edes maksettua.

Ai ei kukaan ollut köyhä? Silloin köyhät olivat oikeasti köyhiä eikä vain suhteellisesti. Köyhä ei omistanut yhtään mitään. 

Elintaso oli hyvin erilainen. Oltiin paljon vähempään tyytyväisiä. Maaseudulla, vaikka ei ollut puutetta ruuasta ja työstä, käytiin yleisesti ulkohuussissa. Suihkua ei ollut kaikilla. Telkkari oli ja jääkaappi +pakastin. Siinä ne kodinkoneet sitten olivatkin. Ruoka oli hyvin yksinkertaista. Ihmiset laihoja. 

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiset oli rikkaimmillaan 80 luvun lopulla....ennen EU jäsenyyttä 

Ei, vaan ennen Neuvostoliiton hajoamista, jolloin vahva suomalainen vasemmisto pakotti oikeiston riittäviin myönnytyksiin niin, ettei huono-osaisuutta ollut ennen 90-luvun lamaa ja oikeiston näihin päiviin jatkunutta hegemoniaa.

Huomaa tästäkin miten isot luokkaerot oli vielä 70-luvulla.  Täällä hokee "köyhiä ei ollut" he jotka olivat varakkaista kodeista.  Ei siihen aikaan soöinut tuntea ja seurustella kuin samanlaisten ihmisten kanssa.

Olin  -70 vielä sinkkutyttö, kävin tavallisissa tansseissa, jos joskus ravintolassakin kun naiset jo pääsivät tanssiravintoloihin. Voileipäpakko.

Kaupungissa oli kolme tanssipaikkaa, yhdessä kävi opiskeleva tai opiskellut nuori väki.  Toinen oli duunareiden paikka, huonommat vaatteet ja murteita.  Kolmas oli huonomainen "varma paikka" miehille. En tiedä miten piti paikkansa.

Tuolla duunarien paikassa kohtasin mieheni, melkein 50 vuotta kesti yhteinen taival.

Mutta sinne tuli juuri näitä opiskelijapoikia ja toimihenkilömiehiä humalassa etsimään yöseuraa vahvassa uskossa ettei tehtaantytöillä ole mitään moraalia ja solmio vie jalat alta.

Semmosta menoa siihen aikaan.

Tässä vastaa tavallinen lapsiperhe Nurmijärveltä:

Turvallista on. Ihan mukavaakin on. Töitä on toisella vanhemmalla ja toinen taaperon kanssa kotona. Ostovoima on ihan riittävä - ei huvitella, mutta pärjätään. Oman perheen hyvinvointi hyvää. Oppilaiden osaaminen kyllä romahtanut (olen opettaja). Luokkakoot yläkoulussa on pieniä 15-20 oppilasta, yhdessä ryhmässä oli vain 12 oppilasta. Täällä opiskeluturvallisuus on hyvä.

Olin 1970 kesätyössä varastomiehenä ma-la ja sunnuntaina ylitöissä koivuklapeja koneella tekemässä. Sain palkkaa 270 mk/kk ja lisätöistä erikseen.

Työkaverina sunnuntaina minulla oli varastomies, jonka palkka oli 350 mk/kk. Hänellä oli vaimo ja pieni lapsi, he asuivat hellahuoneessa puutalossa ja vuokra oli 70 mk/kk. Hänen piti itse hankkia puut asunnon lämmitystä varten. Puuliedellä siinä lämmität lapsen pesuvedet jne.

Halpa viinipullo maksoi Alkossa noin 3 mk, viinapullo 17 mk. Keskiolutpullo (3,5%, 0,33l) maksoi baarissa 1 mk. Merilohi kauppahallissa maksoi 70-80 mk/kg. Kuorma-autonkuljettajan Tes mukainen palkka oli 501 mk/kk. 

Laskekaa noista miten on nykyinen elintaso suhteessa työhön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

 

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jäi luokalleen. 

Kouluru

Kouluruoka ei ollut ilmainen eli maksuton valtion oppikoulussa 1960-70 luvuilla. Ruokaa jos halusi, piti maksaa, syödä omia eväitä tai olla syömättä. Viikkomaksun keräsi joku määrätty luokan oppilas ja tilitti se koulun kanslistille. Oppikirjat ostettiin itse ja maksettiin lukukausimaksu, jos ei ollut vapaaoppilas. Oppikoulussa meillä jätettiin joka vuosi luokalle 2-7 oppilasta noin 35-40 oppilaan luokasta. Kansakoulussa ja ammattikoulussa oli maksuton ruokailu.

Avoliittoon muutin 1971 omakotitalon yläkerran huoneistoon.  Vuokraa en muista mutta asunnossa oli jo keskuslämmitys, oma vessa, sähköhella.  Ei esim vain keittolevy kuten sinkkukämpässäni . Veljeni asui samalla alueella niin ikään yläkerran huoneistossa, lienevät jotain sotaveteraaneille lohkottuja tontteja.

Sieltä muutettiin vastavalmistuneeseen vuokrataloon -73 vuokralähiöön.  Se oli hienoa, vuokra kai jotain 300 markkaa. En muista tarkkaan.  Lapsilisä oli 250 mk kolmelta kuulta.  

Olen 70- luvulla käynyt oppikoulun tai yhteiskouluksi sitä taidettiin kutsua ja oppikirjat piti kustantaa itse. Ensimmäinen ruokaunti jäi mieleen, sain syödäkseni lautasellisen ruisjauhoista keitettyä puuroa, ja välipalana oli palanen lanttua. Nämä ruuat olivat ilmaisia, ja olin kiitollinen. Peruskouluun siirryttiin asteittain, muistelen, että Pohjois-Suomesta aloitettiin

P askapuhetta. Olin lapsi 70-luvulla ja oli ihan tavallista että esim. yhden lapsen yh asui lapsen kanssa yksiössä ja elämä oli muutenkin todella vaatimatonta. 

Vierailija kirjoitti:

Huomaa tästäkin miten isot luokkaerot oli vielä 70-luvulla.  Täällä hokee "köyhiä ei ollut" he jotka olivat varakkaista kodeista.  Ei siihen aikaan soöinut tuntea ja seurustella kuin samanlaisten ihmisten kanssa.

Olin  -70 vielä sinkkutyttö, kävin tavallisissa tansseissa, jos joskus ravintolassakin kun naiset jo pääsivät tanssiravintoloihin. Voileipäpakko.

Kaupungissa oli kolme tanssipaikkaa, yhdessä kävi opiskeleva tai opiskellut nuori väki.  Toinen oli duunareiden paikka, huonommat vaatteet ja murteita.  Kolmas oli huonomainen "varma paikka" miehille. En tiedä miten piti paikkansa.

Tuolla duunarien paikassa kohtasin mieheni, melkein 50 vuotta kesti yhteinen taival.

Mutta sinne tuli juuri näitä opiskelijapoikia ja toimihenkilömiehiä humalassa etsimään yöseuraa vahvassa uskossa ettei tehtaantytöillä ole mitään moraalia ja solmio vie jalat alta.

Semmosta menoa siihen aikaan.

No itse olin varakkaammasta perheestä ja paras kaverini oli samassa kerrostalossa asuva pienituloisen perheen tyttö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useammilla kuin nyt oli varaa ostaa asunto. Työsuhteet olivat "ikuisia".

 

 

Miksi monen kaupungin vuokralähiöt on rakennettu 70-luvulla?

Maaseutu tyhjeni kaupunkeihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi ettei 70- luvulla kukaan ollut köyhä. Se oli juuri sitä aikaa, kun duunarin palkalla hankittiin kesämökki, omakotitalo ja auto. Eikä tehnyt edes tiukkaa. Nyt akateeminen on viidenkymmenen, ennen kuin saa sen rivarikolmion lainan edes maksettua.

Ai ei kukaan ollut köyhä? Silloin köyhät olivat oikeasti köyhiä eikä vain suhteellisesti. Köyhä ei omistanut yhtään mitään. 

Elintaso oli hyvin erilainen. Oltiin paljon vähempään tyytyväisiä. Maaseudulla, vaikka ei ollut puutetta ruuasta ja työstä, käytiin yleisesti ulkohuussissa. Suihkua ei ollut kaikilla. Telkkari oli ja jääkaappi +pakastin. Siinä ne kodinkoneet sitten olivatkin. Ruoka oli hyvin yksinkertaista. Ihmiset laihoja. 

Nykyisin varsin usean asunnot ja kodit ovat kaikenlaisen kaluste ja koristekrääsän peittämiä. Ennen kodit olivat jopa askeettisia. Vain muutama huonekalu eli välttämättömät. Heteka sänkynä. Jos Areenasta löytyy vaikka tv sarjaa Heikki ja Kaija niin heidän kotinsa on hyvä esimerkki sen ajan kodeista. Meillä oli just samanlaista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi ettei 70- luvulla kukaan ollut köyhä. Se oli juuri sitä aikaa, kun duunarin palkalla hankittiin kesämökki, omakotitalo ja auto. Eikä tehnyt edes tiukkaa. Nyt akateeminen on viidenkymmenen, ennen kuin saa sen rivarikolmion lainan edes maksettua.

Ai ei kukaan ollut köyhä? Silloin köyhät olivat oikeasti köyhiä eikä vain suhteellisesti. Köyhä ei omistanut yhtään mitään. 

Elintaso oli hyvin erilainen. Oltiin paljon vähempään tyytyväisiä. Maaseudulla, vaikka ei ollut puutetta ruuasta ja työstä, käytiin yleisesti ulkohuussissa. Suihkua ei ollut kaikilla. Telkkari oli ja jääkaappi +pakastin. Siinä ne kodinkoneet sitten olivatkin. Ruoka oli hyvin yksinkertaista. Ihmiset laihoja. 

Se, että puitteet on eri, ei varsinaisesti tarkoita, että olisimme nyt jotenkin suhteellisesti rikkaampia. 

On talouksia, joissa tv:tä ei ole ollenkaan. Ja on hyvin yleistä, että kodin tekniikka on tuo tv+jääkaappi+pakastin. Kännykkä siihen lisäksi, mutta se on käytännössä pakollinen ja yhtä kuin puhelin. Jos nyt olisi maalattia ja lyötäisiin vitsalla, niin ne otettaisiin huostaan..

Ruoka oli tuolloin ravintorikkaampaa. Nyt köyhä voi ostaa Suomessa kaupasta köyhdytettyä, halpaa hiilaria. Elinrytmi ja liikkumattomuus on sisään kirjoitettu yhteiskunnan rakenteisiin kun työolosuhteet on nakutettu niin  tehokkaiksi ettei päivän aikana ole juuri aikaa tai tarvetta liikahtaa. 70l oli leppoisampi tahti ja piti kipittää asioille sinne tänne, pankkiin, postiin, kopioimaan jne. 

70l elinrytmi ja arkiliikuntapuitteet oli paremmat. Tarjonta kaupassa tuki terveyttä. 

Käyttäjä6941 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vuonna 1973 oppikoulun ekalla meitä oli 43 oppilasta samalla luokalla ja rinnakkaisluokilla saman verran. Mutta noin muuten olet oikeassa. Meitä on tässä maassa liikaa eikä töitä riitä enää kaikille. 

 

ja pisapisteillä maailman huippua varmaan silloinkin?  Nythän Suomi on koko ajan valumassa pisassa alaspäin, esimerkiksi Viro on ohittanut Suomen pisassa.

 

Pisapisteistä en tiedä. Kersojen koulunkäyntimotivaatio oli kuitenkin oppikouluissa toista kuin nykyisin. Kun koulussa oli lukukausimaksut, kirjat ja muut koulutarvikkeet maksoi vanhemmat ja kouluruokakin oli maksullinen, siinä ei hyvä heilunut kodeissa, jos perseili koulussa niin, että erotettiin koulusta tai jä

Kaipaan tuota aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi ettei 70- luvulla kukaan ollut köyhä. Se oli juuri sitä aikaa, kun duunarin palkalla hankittiin kesämökki, omakotitalo ja auto. Eikä tehnyt edes tiukkaa. Nyt akateeminen on viidenkymmenen, ennen kuin saa sen rivarikolmion lainan edes maksettua.

Ai ei kukaan ollut köyhä? Silloin köyhät olivat oikeasti köyhiä eikä vain suhteellisesti. Köyhä ei omistanut yhtään mitään. 

Elintaso oli hyvin erilainen. Oltiin paljon vähempään tyytyväisiä. Maaseudulla, vaikka ei ollut puutetta ruuasta ja työstä, käytiin yleisesti ulkohuussissa. Suihkua ei ollut kaikilla. Telkkari oli ja jääkaappi +pakastin. Siinä ne kodinkoneet sitten olivatkin. Ruoka oli hyvin yksinkertaista. Ihmiset laihoja. 

Joo, mutta tuossa mitä luettelit, ei ole kyse varallisuudesta, vaan siitä ettei tekninen kehitys ollut sitä mitä se on tänä päivänä. Keskiajalla kuningas ja kuningatarkin kävivät ulkohuusissa, mutta ei se johtunut varojen puutteesta, vaan tekniikan puutteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi ettei 70- luvulla kukaan ollut köyhä. Se oli juuri sitä aikaa, kun duunarin palkalla hankittiin kesämökki, omakotitalo ja auto. Eikä tehnyt edes tiukkaa. Nyt akateeminen on viidenkymmenen, ennen kuin saa sen rivarikolmion lainan edes maksettua.

Ai ei kukaan ollut köyhä? Silloin köyhät olivat oikeasti köyhiä eikä vain suhteellisesti. Köyhä ei omistanut yhtään mitään. 

Elintaso oli hyvin erilainen. Oltiin paljon vähempään tyytyväisiä. Maaseudulla, vaikka ei ollut puutetta ruuasta ja työstä, käytiin yleisesti ulkohuussissa. Suihkua ei ollut kaikilla. Telkkari oli ja jääkaappi +pakastin. Siinä ne kodinkoneet sitten olivatkin. Ruoka oli hyvin yksinkertaista. Ihmiset laihoja. 

Nykyisin varsin usean asunnot ja kodit ovat kaikenlaisen kaluste ja koristekrääsän peittämiä. Ennen k

Onko krääsän täyttämä koti jotenkin hyvä asia? Me jouduimme niissä elämään 80-90l. riittämiin. Minimalismi on siksi varmaan niin suosittua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi ettei 70- luvulla kukaan ollut köyhä. Se oli juuri sitä aikaa, kun duunarin palkalla hankittiin kesämökki, omakotitalo ja auto. Eikä tehnyt edes tiukkaa. Nyt akateeminen on viidenkymmenen, ennen kuin saa sen rivarikolmion lainan edes maksettua.

Ai ei kukaan ollut köyhä? Silloin köyhät olivat oikeasti köyhiä eikä vain suhteellisesti. Köyhä ei omistanut yhtään mitään. 

Elintaso oli hyvin erilainen. Oltiin paljon vähempään tyytyväisiä. Maaseudulla, vaikka ei ollut puutetta ruuasta ja työstä, käytiin yleisesti ulkohuussissa. Suihkua ei ollut kaikilla. Telkkari oli ja jääkaappi +pakastin. Siinä ne kodinkoneet sitten olivatkin. Ruoka oli hyvin yksinkertaista. Ihmiset laihoja. 

Joo, mutta tuossa mitä luettelit, ei ole kyse varallisuudesta, vaan siitä ettei tekninen kehitys ollut s

Tämä juuri. Ihmiset ei ymmärrä mikä on aikakauden ero ja mikä varallisuus/ostovoima suhteutettuna aikakauteen. Mm. Nykyiset lakisääteiset rakennusvaatimukset nostaa rakentamisen hintaa toisiin sfääreihin. Aikanaan oli ok hartiapankilla tehdä yhtä sun toista. Talkootyökin on veronalaista toimintaa nykyisin. 

Meillä oli 80l ehkä kahdet kengät per lapsi, nekin oli ok kierrättää monella lapsella. Nykyisin tulisi sapiskaa jos ei ole lapsella kamppeet ja virikkeet kunnossa. Meidät heitettiin ulos ja sitten jossain kohtaa piti mennä kouluun kylmiltään mitään osaamatta ja metsässä kasvaneena. 

Lapsiperhe, köyhä? 70-luku? Rofl.

70-luvun lapsena voin vakuuttaa ettei silloin valtiovalta syytänyt joka ovesta ja ikkunasta sosiaalitukiaisia lapsiperheille vaan oikeasti piti tehdä töitä jos meinasi ostella peruskaman lisäksi erilaista ylimääräistä.

Nykyään taas lapsiperheitä tuetaan ihan heevatisti, oli tuloja tai ei niin rahaa tuntuu annettavan ovista ja ikkunoista kun kaikki poliitikot muistaa populistisina ostaa lapsiperheiden äänet. Kuten tietty eläkeläistenkin. Muillahan tässä maassa ei väliä olekaan mutta mitäs pienistä jos talous ei kasva kohta 20 vuoteen tai töitä ei kohta ole kellään. Lapsiperhe, eläkeläiset ja muuta ei tarvita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paitsi ettei 70- luvulla kukaan ollut köyhä. Se oli juuri sitä aikaa, kun duunarin palkalla hankittiin kesämökki, omakotitalo ja auto. Eikä tehnyt edes tiukkaa. Nyt akateeminen on viidenkymmenen, ennen kuin saa sen rivarikolmion lainan edes maksettua.

Ai ei kukaan ollut köyhä? Silloin köyhät olivat oikeasti köyhiä eikä vain suhteellisesti. Köyhä ei omistanut yhtään mitään. 

Elintaso oli hyvin erilainen. Oltiin paljon vähempään tyytyväisiä. Maaseudulla, vaikka ei ollut puutetta ruuasta ja työstä, käytiin yleisesti ulkohuussissa. Suihkua ei ollut kaikilla. Telkkari oli ja jääkaappi +pakastin. Siinä ne kodinkoneet sitten olivatkin. Ruoka oli hyvin yksinkertaista. Ihmiset laihoja. 

Se, että puitteet on eri, ei varsinaisesti tarkoita, että olisimme nyt jotenkin suhteellisesti rikkaampi

Ruokakauppojen valikoimat olivat 1970-luvulla todella vaatimattomia, kyllä nykyisin on helpompaa valita terveellisiä elintarvikkeita. 1970-luvulla juotiin punaista kulutusmaitoa ja syötiin voita, rasvaista Edam-juustoa ja viikonloppuisin lisäksi lauantaimakkaraa tai Gotleria. Kotona laitetut ruoat olivat periaatteessa muuten terveellisiä, mutta voita, kermaa ja suolaa käytettiin paljon.