Suomalainen lapsiperhe ei ole ollut näin köyhä sitten 70-luvun

No ompa jännä kommentti, miten -70-luku tähän kuuluu ?

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tässä mitään nillitetä, nauretaan vaan kun irtisanottujen lapsilta loppuu jääkiekko harrastus ja irtisanomisia tulee paljon seuraavan 10 vuoden sisällä.

Miten köyhiä kaikkien pitäisi olla, että sinä olisit tyytyväinen?

Jos kukaan ei maksa veroja, kuka ne sinun kela-tuet maksaa?

Löysä emätin ja roikkuvat häppärit. 50 kymppinen joka kuvitteli olevansa teinityttö. Löytänyt "seksuaalisuuden" erottuaan.

Huono lahna oli myös sängyssä.

Ihan niin kuin 70-luvullakin, mikään ei ole muuttunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni niitä köyhäinapuja ei ohjata oikeaan suuntaan. Leipäjonot ovat vain jäävuoren huippu! On myös niitä perheitä, joissa vanhempi tai vanhemmat ovat jääneet työttömiksi tai ovat pitkäaikaistyöttömiä/ pahasti velkaantuneita ja lapset kärsivät vanhempien ylpeydestä. Vanhemmat eivät kehtaa mennä leipäjonoon tai ottaa yhteyttä seurakuntaan. Olen itse nähnyt nälkää tällaisen perheen kasvattina.

Suomalaisille ne leipäjonot vain tarkoitettu. Mahmujen tuet ovat huomattavasti korkeammat jottei tarvitse vaivautua vaan elintaso riittää uuteen autoon, kunnon ruokaan ja yhteiskunnan kustantamaan asumiseen, Myös sukulaisia on ulkomaille päästävä kaaatsomaan kela-tuella.

Kantiksen suusta kuultua: käyn ensteks leipiksessä, tuun sit perässä (pubiin)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisella lapsiperheellä ei ole ollut koskaan niin helppoa kuin nyt. Yhtä lomaa ja ilmaista rahaa, työ ei kiinnosta, on ilmaiset bussikyydit, terveydenhuolto, hammashoito ja koulutus. Ilmainen kouluruoka on itsestäänselvyys ja senkin kanssa venkoillaan, kun mikään ei kelpaa.

Naurettavaa valitusta. Pitäisi vähän miettiä, mistä valittaa. Hävetkää.

Samaa mieltä. Ei silloin valitettu jostain kasvisruuan puutteesta tai eettisyydestä. Söit ne kalapuikot tai olit ilman.

Niin, köyhyys on suhteellista. Jos kaikilla muilla on nykyään omat puhelimet, pitää silloin myös köyhällä olla. Mutta ennen ei kehdattu todellakaan kylillä huudella, miten on surkeaa kun sossu ei maksa parempaa. Sitä oltiin ihan hiljaa köyhäinavusta ja tyydyttiin muiden vanhaan.

70-luvulla ja vielä 80-luvun nousukaudella köyhät olivat köyhiä ja rikkaat rikkaita. Siinä välissä oli työläisten luokka. Edes työläiset eivät matkustelleet vuosittain ulkomailla. Vain varakkaat asuivat omakotitalossa. Työläiset asuivat vuokralla tai jos suinkin kykenivät omistusasunnossa kerrostalossa. Köyhät asuivat kaupungin vuokrakämpissä.

Ja miten nykypäivänä pärjää ilman puhelinta? Et pääse lääkärille, et saa postipakettejasi, sossutkin ja kuntouttavat työtoiminnat vaativat puhelinta johon tulee viestit ilmotuksista ja muutoksista.

Kyllä postipaketin saa ihan kotiin postissa tulevalla ilmoituksella.

Vierailija kirjoitti:

70-luvulla se julkinen terveydenhoito toimi. Lääkäriin pääsi, myös erikoislääkäriin, tutkimuksiin pääsi. 

Terveydenhoitajan saattoi soittaa kotiin 24/7. 

Nykyään ei lääkäriin pääse millään. Jos joskus pääsee, siellä on "lääkärinä" joku 15-vuotiaan näköinen venäläispoika tai afrikkalainen tai virolainen, jotka ei edes osaa suomea. Hoitovirheet räjähtäneet käsiin!

Minulla ei ole minkäänlaista valittamista julkisesta terveydenhuollosta. Tosin on ollut sellainen onni, etten ole kovin paljoa sairastellut. Nuhat olen pitänyt ihan vaan omahoidolla enkä ole itsestään paranevissa tilanteissa edes pyrkinyt lääkäriin, kun ei siihen ole mitään tarvettakaan. Mutta aina kun on ollut tosi kysymyksessä ja olen tosiaankin tarvinnut hoitoa, niin aina olen sitä myös saanut eikä pääsemisessä ole ollut kertaakaan mitään vaikeutta. Syöpä todettiin mammografiaseulonnassa ja se leikattiin 6 viikon kuluttua ja välissä otettiin koepalat ja kun näytteiden valmistus mikroskooppitutkimukseen kestää 2 viikkoa niin luonnollista että muutama viikko meni leikkausta odottaessa. Hoito meni täysin nappiin. Toisen kerran oli kiireisempi hätätilanne ja piiipaa-autolla kiidätettiin pillit soiden sairaalaan. Soittivat ampparista sinne ennakkoilmoituksen ja siellä oli lääkäri ja hoitajat jo ulko-ovella ottamassa vastaan kun minut kannetttiin sisään ja suoraan siitä ovelta vietiin jo tietokonekuviin ja kun ne oli otettu, niin samantien tultiin jo kertomaan jatkohoidosta. Niin vain tässä vielä kirjoittelen, vaikka olisin silloin voinut vaikka kuolla. Mutten kuollut ja olen siitä hyvin kiitollinen. Jos sama olisi käynyt vaikka USAssa, niin ei mun elinikäiset säästöni olisi riittäneet hoitoon, mutta täällä Suomessa maksoin vain peanuts. Suomen julkisen terveydenhuoltojärjestelmän ansiosta sairaalan päivämaksuhinnalla en saisi edes päivän ruokia tai vuodepaikkaa mistään, saati että se kattaisi hoitokustannuksistakaan yhtään mitään.

Onneksi on julkinen terveydenhuolto ja onneksi on ihmisiä, jotka maksavat veroja. Olen kyllä itsekin vähän osallistunut, ei silti. Kyllä niille katettakin saa. En tiedä saisiko sitten, jos kaikki vain odottaisivat pelkästään saavansa eikä kukaan olisi siellä maksumiehen osassa. Ei se varmaan niin toimisikaan.

Vierailija kirjoitti:

1970-luvulla syntyneenä ja nykyisenä lapsiperheellisenä on sanottava, että pötyä. Ei silloin ennen syöty salaattia talvella, matkailtu oletusarvoisesti lomilla tai kuskattu lapsia iltaisin autolla harrastuksiin. Koska raha.

Eipä tuo rahasta kiinni ollut, vaan infrasta ja tietämättömyydestä. Kulttuuriin ei sillon kuulunut harrastaminen ja matkustelu. Eikä edes salaatin syöminen talvella.

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole köyhiä lapsiperheitä siitä tuet pitävät huolen. Elämänhallinnan hukanneita ja talousasiansa kuzzeita sen sijaan on runsaasti. Ensin ostetaan ripset ja kynnet ja sitten mietitään mistä ruokaa kun tilanne pitäisi olla.päinvastoin ja sitten ihmetellään kun ei yhteiskunta annakaan rahaa loputtomiin vaikka on lapset ja kaikki.

Olet asian ytimessä. Tällaisia perheitä ei ollut vielä 70- ja 80-luvulla. Silloin mitään ei saanut osamaksulla, eikä pikavippejä ollut. Sossusta ei myöskään kannettu rahaa kaksi käsin, vaan köyhäinapu oli häpeä. 90-luvulla laman kourissa tuo sossujuttu jotenkin muuttui normaalimmaksi ja siitä se on pahentunut pikku hiljaa. Nykyään ihmiset kokevat oikeudekseen saada esim. lasten harrastukseen rahaa sosiaalitoimelta. Harrastukseen!

Osamaksukauppa on tehty 60-luvulta lähtien.

Tehtiin sopimus ja Luottokunta rahoitti ostoksen ja sinne maksettiin sovituissa etissa, korko oli n 24%.

Itse olen näitä kauppoja tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole köyhiä lapsiperheitä siitä tuet pitävät huolen. Elämänhallinnan hukanneita ja talousasiansa kuzzeita sen sijaan on runsaasti. Ensin ostetaan ripset ja kynnet ja sitten mietitään mistä ruokaa kun tilanne pitäisi olla.päinvastoin ja sitten ihmetellään kun ei yhteiskunta annakaan rahaa loputtomiin vaikka on lapset ja kaikki.

Olet asian ytimessä. Tällaisia perheitä ei ollut vielä 70- ja 80-luvulla. Silloin mitään ei saanut osamaksulla, eikä pikavippejä ollut. Sossusta ei myöskään kannettu rahaa kaksi käsin, vaan köyhäinapu oli häpeä. 90-luvulla laman kourissa tuo sossujuttu jotenkin muuttui normaalimmaksi ja siitä se on pahentunut pikku hiljaa. Nykyään ihmiset kokevat oikeudekseen saada esim. lasten harrastukseen rahaa sosiaalitoimelta. Harrastukseen!

Osamaksukauppa on tehty 60-luvulta lähtien.

Tehtiin sopimus ja Luottokunta rahoitti ostoksen ja sinne maksettiin sovituissa etissa, korko oli n 24%.

Itse olen näitä kauppoja tehnyt.

Erissä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisella lapsiperheellä ei ole ollut koskaan niin helppoa kuin nyt. Yhtä lomaa ja ilmaista rahaa, työ ei kiinnosta, on ilmaiset bussikyydit, terveydenhuolto, hammashoito ja koulutus. Ilmainen kouluruoka on itsestäänselvyys ja senkin kanssa venkoillaan, kun mikään ei kelpaa.

Naurettavaa valitusta. Pitäisi vähän miettiä, mistä valittaa. Hävetkää.

Samaa mieltä. Ei silloin valitettu jostain kasvisruuan puutteesta tai eettisyydestä. Söit ne kalapuikot tai olit ilman.

Niin, köyhyys on suhteellista. Jos kaikilla muilla on nykyään omat puhelimet, pitää silloin myös köyhällä olla. Mutta ennen ei kehdattu todellakaan kylillä huudella, miten on surkeaa kun sossu ei maksa parempaa. Sitä oltiin ihan hiljaa köyhäinavusta ja tyydyttiin muiden vanhaan.

70-luvulla ja vielä 80-luvun nousukaudella köyhät olivat köyhiä ja rikkaat rikkaita. Siinä välissä oli työläisten luokka. Edes työläiset eivät matkustelleet vuosittain ulkomailla. Vain varakkaat asuivat omakotitalossa. Työläiset asuivat vuokralla tai jos suinkin kykenivät omistusasunnossa kerrostalossa. Köyhät asuivat kaupungin vuokrakämpissä.

Ja miten nykypäivänä pärjää ilman puhelinta? Et pääse lääkärille, et saa postipakettejasi, sossutkin ja kuntouttavat työtoiminnat vaativat puhelinta johon tulee viestit ilmotuksista ja muutoksista.

Luetun ymmärtäminen hoi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on nyt turvallisempaa kuin ikinä, ihmisillä on enemmän ruokaa, tavaraa ja valinnanvaraa kuin koskaan, entiset luksukset ovat nykyään arkea jopa työttömille ja opiskelijoille, koulutuksen ja päivähoidon taso on kasvanut tasaisesti ym. Ihan tajutonta ruveta päivittelemään kansan "köyhyyttä". Vilkaiskaapa muualle maailmaan, vaikka dokumentin kautta, jos haluatte saada vähän ymmärrystä köyhyydestä. 

Ai missä on turvallisempaa? Juuri eilen kerrottiin että lukiolaisille jaetaan tappouhkauksia keskellä päivää.

Koulutuksen taso on romahtanut, päivähoito on surkealla tasolla. Ryhmät valtavia, hengenvaarallisia.

Esim. lasten on turvallisempaa nyt kuin 70-luvulla. Tapaturmia ja henkirikoksia merkittävästi vähemmän, lasten sairauksien ja

syöpien hoitotulokset maailman kärkeä,

imeväiskuolleisuus ja äitiyskuolleisuus maailman alhaisimmat jne. Näin ei ollut 70-luvulla.

Koulutuksen taso on noussut ja kaikki pääsevät varhaiskasvatukseen kunnalliseen hoitoon toisin kuin 70-luvulla, jolloin hoitopaikkoja riitti vain pienelle osalle perheistä.

Ei lasten ole turvallisempaa vaan nykyvanhemmat ovat parempia. 

Ja syöpään yms kuollaan hanakasti koska hoitoon ei pääse. Terveydenhoito on surkeaa.

Koulutus on surkealla tolalla, varhaiskasvatus jo hengenvaarallista. Luokkakoot ja ryhmät järkyttäviä.

70-luvulla sai jäädä kotiin tai palkata hoitaja. Jopa kunnallisia kodinhoitajia oli. Mummot auttoi. Melkein kaikki koulukaverini oli mummoloissa koko kesän. Yksikin kertoi, että mummo junalla erikseen vielä keräsi heidät lastenlapset eri puolilta maata. Ja toimitti elokuussa takaisin.

Ei ollut kotihoidon tukea eikä kunnallista hoitoa kaikille. Päivähoito piti itse maksaa. Mummot hoitaa tänä päivänä yhtä lailla lapsia, harvalla mummot korvaa/korvasi päivähoitopaikkaa.

Kyllä se päivähoito itse nytkin maksetaan.

Lapsilisällä oli oikeadti jotain arvoa.

Oli perheverotus.

Ja mummot hoitovat paljon enemmän. Olivat kotona ja nuorempia kuin nyt.

Ai, kuulin yhdeltä tutulta, ettei hriltä petitä lapsista päivähoitomaksua, koska jäävät alle tulorajan. Joko hän valehteli tai sitten sinä joko valehtelet tai et tiennyt, että oikeasti varattomien kohdalla on näin. Muutenkin huvittavaa miten "tiedät" niin tarkasti miten hyvin asiat olivat ennen verrattuna omaan elämääsi. Silloin elänyttä marisemisesi lähinnä naurattaa, kun on kuitenkin itse nähnyt ja elänyt sekä silloista aikaa että nykyaikaa ja voi ihan omien kokemustensa perusteella verrata elämää silloin ja nyt. Sinullahan on jostain 70-90-luvusta vain oman mielikuvituksen luoma ruusunpunainen illuusio, muttei kokemusperäistä tietoa eikä tunnu oikein ymmärrystäkään olevan. Eikä tarvi sen enempää ymmärtääkään kuin sen, että jotkut ovat oikrasti eläneet myös sen ajan ja nähneet sen omin silmin. Sinä et. Yritäpä sitten ihmeväitteilläsi vakuuttaa nämä sen ajan kokeneet ihmiset uskomaan väitteitäsi. Ja me naurettiin niin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten palvelut on nykyään olemattomat.

Meillä ei toimi terveydenhuolto, ei hammashuolto, kouluun olen ostanut kirjoja jo vuosikausia, digipäiviin kerjätään koneet kotoa, valtaosa koulurakennuksista epäterveellisiä ja vaarallisia, kaikki koulut on ylitäynnä, kouluruoka on sanoinkuvaamatonta moskaa...

Nämäkö siis kaikki toimi 70-luvulla?

Terveyskeskukset tulivat 1970-luvulla, mutta ei niissä sen kaksisempaa hoitoa saanut kuin nytkään. Hammashuolto ei käytännössä tuntenut mitään oikomishoitoa, paikkaaminen oli ainoa palvelu. Oppikouluun ostettiin tietenkin omat kirjat (peruskoulu koko maahan tuli vasta 1970-luvun lopussa), digipäivää ei tunnettu edes sanana, koulurakennuksissa tuuletus toimi avaamalla ikkuna eikä koneellista ilmastointia ollut, luokassa oli 32 oppilasta, kouluruokapäivinä ei todellakaan voinut vaatia kasvisruokaa, vegaaniruokaa, maidotonta, kalatonta, laktoositonta, vehnätöntä jne., vaan samaa lihasoppaa, ruispuuroa ja lihapullia söi kaikki. Paitsi se yksi lapsi, jolla oli diabetes, se ei saanut puuroonsa hilloa.

Äitiysloma oli 3 kk, kunnallista päivähoitoa ei ollut kuin köyhille ja yksihuoltajien lapsille, muut laittoi lappuja kaupan ilmoitustaululle, että ottaisiko joku hoitoon opettajaperheen lapset. Äidin palkka meni hoitokuluihin. 6v yksin kotona oli normisettiä. Keskituloinen perhe 2 lapsen kanssa asui kaksiossa.

Nyt köyhä lapsiperhe elää samanlaista elämää kuin rikkaat eli 1970-luvulla eli on monta televisiota, lapsilla oikeankokoiset fillarit (70-luvulla monen ensimmäinen pyörä oli ns. nuorisopyörä), merkkivaatteet, puhelimet, tietokoneet, kalliit (tosin nyt sossun maksamat) harrastukset jne.

Kyllä toimi.

Lääkärin ja terveydenhoitajan sai jopa kotiin ja lääkäriin pääsi.

Hammashoitola oli koululla tai koulun vieressä. Nyt sinnekään ei pääse. Oionnat pitää hoitaa yksityisellä.

Kirjoja maksamme nyt sekä veroissa että sitten kuitenkin taas ostamme niitä lapsillemme.

Kouluruoka on syömäkelvotonta raakaa/ylikypsää ala-arvoista moskaa.

Kotirouvana sai vallan mainiosti oltua vaikka 15 vuotta ja silti pääsi töihin. Lastenhoitajan kotiin sai pilkkahinnalla. Ja heitä oli tarjolla.

Nykyään vasta 12-vuotiaan saa jättää yksin tai tulee lastensuojeluilmoitus. Ylipäätään 70-luvun vanhemmuuden tasolla lapsi lähtee nyt puolessa minuutissa huostaan. Paineet ja vaatimukset ovat järkyttävät.

Nykyään moni lapsi voi vain haaveilla 70-luvun elämisen tasosta.

Höpöhöpö, oikomishoitoa saa kunnallisella puolella ja itse syön työni puolesta päivittäin samaa ruokaa kuin koululaiset..ja hyvää on.

Ei saa. Minulla on kaksi lasta ollut jonossa vuosia ja pakko oli mennä ylsityiselle molempien kanssa.

Kouluruoka on moskaa.

En kyllä ymmärrä laisinkaan suomalaisen kouluruoan ylistystä. Paikallislehdessä oli tuohtunut artikkeli siitä, miten kouluruokaa ei arvosteta. Kuitenkin artikkeliin oli valittu kuva ruoka-annoksesta, jossa oli mannaryynipuuroa ja vähän hailakkaa mansikkakiisseliä. Puurolautasen vieressä komeili puoliksi syöty näkkäri, ilman margariinia. Siinähän ne 30% päivän ravintoaineista tulevatkin... not.

Yle puolestaan tiesi kertoa jo vuosia sitten, että koululaisille syötetään joissain kunnissa raaka-aineita, joiden yksikköhinta per kouluruoka-annos jää alle euron. Nyt käsi sydämelle, mitä tuolla hinnalla oikeasti saa?

Ja silloin ennenvanhaan, silloin kun kaikki oli vielä hyvin ja kaikki syntyivät kultaludikka suussa ja kaikki hyvä tippui kaikille ilmaisena ja itsestään suoraan taivaasta, niin silloin koulussa syötiin... niin mitä? Ei nyt varmaan ainakaan mannapuuroa ja mansikkakiisseliä? Ehkä silloin syötiin jotain avokadopastaa ja sushia? Ja ruuasta ei ainakaan ajateltu että se on moskaa, joten ei siihen aikaan varmaankaan mitään moskaa ollutkaan. Se oli ihan oikeata ruokaa, mitä silloin syötiin. Onko muutos tapahtunut ihmisissä vai ruuassa vai molemmissa, se jää mietittäväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on nyt turvallisempaa kuin ikinä, ihmisillä on enemmän ruokaa, tavaraa ja valinnanvaraa kuin koskaan, entiset luksukset ovat nykyään arkea jopa työttömille ja opiskelijoille, koulutuksen ja päivähoidon taso on kasvanut tasaisesti ym. Ihan tajutonta ruveta päivittelemään kansan "köyhyyttä". Vilkaiskaapa muualle maailmaan, vaikka dokumentin kautta, jos haluatte saada vähän ymmärrystä köyhyydestä. 

Ai missä on turvallisempaa? Juuri eilen kerrottiin että lukiolaisille jaetaan tappouhkauksia keskellä päivää.

Koulutuksen taso on romahtanut, päivähoito on surkealla tasolla. Ryhmät valtavia, hengenvaarallisia.

Esim. lasten on turvallisempaa nyt kuin 70-luvulla. Tapaturmia ja henkirikoksia merkittävästi vähemmän, lasten sairauksien ja

syöpien hoitotulokset maailman kärkeä,

imeväiskuolleisuus ja äitiyskuolleisuus maailman alhaisimmat jne. Näin ei ollut 70-luvulla.

Koulutuksen taso on noussut ja kaikki pääsevät varhaiskasvatukseen kunnalliseen hoitoon toisin kuin 70-luvulla, jolloin hoitopaikkoja riitti vain pienelle osalle perheistä.

Ei lasten ole turvallisempaa vaan nykyvanhemmat ovat parempia. 

Ja syöpään yms kuollaan hanakasti koska hoitoon ei pääse. Terveydenhoito on surkeaa.

Koulutus on surkealla tolalla, varhaiskasvatus jo hengenvaarallista. Luokkakoot ja ryhmät järkyttäviä.

70-luvulla sai jäädä kotiin tai palkata hoitaja. Jopa kunnallisia kodinhoitajia oli. Mummot auttoi. Melkein kaikki koulukaverini oli mummoloissa koko kesän. Yksikin kertoi, että mummo junalla erikseen vielä keräsi heidät lastenlapset eri puolilta maata. Ja toimitti elokuussa takaisin.

Ei ollut kotihoidon tukea eikä kunnallista hoitoa kaikille. Päivähoito piti itse maksaa. Mummot hoitaa tänä päivänä yhtä lailla lapsia, harvalla mummot korvaa/korvasi päivähoitopaikkaa.

Kyllä se päivähoito itse nytkin maksetaan.

Lapsilisällä oli oikeadti jotain arvoa.

Oli perheverotus.

Ja mummot hoitovat paljon enemmän. Olivat kotona ja nuorempia kuin nyt.

Ei ollut mummot kotona 70-luvulla vaan töissä. Ei sillon ollut joutilaita ihmisiä.

Mökit piukassa kotirouvia. Osa kotirouvista hoidatti lapsensa sillä joutilalla mummolla vaikka oli kotona.

Ei voi edes verrata nykyisiin vaatimuksiin sitä lorvimista.

Puhu omasta puolestasi. 70-luvulla käytiin töissä, myös naiset.

Ei käyty kuten nykyään. Lorvijoita olitte. Loisia.

70-luvulla dementikomummot hoidettiin kotona. Siinä oli loisiminen kaukana, kun yritti pysyä ketteräjalkaisen mummon kintereillä.

Ei ne mummot olleet dementikkoja. Viiskymppisiä.

Ja just myönsit lorvineedi kotona.

Hihi, varmaan tämänkin tiedät paremmin kuin minä, koska et silloin elänyt ja minä olin silloin lapsi. Isän vanhemmat asuivat samassa taloudessa. Vaari oli menettänyt muistinsa aivohaverissa ja mummo oli sokeutunut diabeteksen takia. Kumpikaan ei osannut vessaan taluttamatta. Molemmat hoidettiin loppuun asti kotona. Äiti oli kotona, muttei suinkaan kotirouvana vaan karjatilan emäntänä. Meitä lapsia oli 5. Sähköjä ei meillä vielä silloin ollut. No lapset auttoivat kotitöissäja peltotöissä heti kun kynnelle kykenivät. Omat ensimmäiset muistikuvat liittyvät tiskaamiseen tuolilla seisten ja toinen pellolla tappitytön tehtävissä, kun ne heinäseipääseen laitettavat tapit olivat pidempiä kuin minä itse enkä pystynyt nostamaan tappisäkkiä maasta koska olin vielä niin lyhyt. Siinähän se tuli vanhemmilta työnteko ja lasten vahtiminen kätevästi samassa. Peltotöitä ja karjanhoitoa en oikein osaisi mennä lorvimiseksi sanomaan. Päinvastoin paremminkin tuntuu, että sinulla on suhteellisuudentaju tai jotain muuta arvokasta pahasti hukassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on nyt turvallisempaa kuin ikinä, ihmisillä on enemmän ruokaa, tavaraa ja valinnanvaraa kuin koskaan, entiset luksukset ovat nykyään arkea jopa työttömille ja opiskelijoille, koulutuksen ja päivähoidon taso on kasvanut tasaisesti ym. Ihan tajutonta ruveta päivittelemään kansan "köyhyyttä". Vilkaiskaapa muualle maailmaan, vaikka dokumentin kautta, jos haluatte saada vähän ymmärrystä köyhyydestä. 

Ai missä on turvallisempaa? Juuri eilen kerrottiin että lukiolaisille jaetaan tappouhkauksia keskellä päivää.

Koulutuksen taso on romahtanut, päivähoito on surkealla tasolla. Ryhmät valtavia, hengenvaarallisia.

Esim. lasten on turvallisempaa nyt kuin 70-luvulla. Tapaturmia ja henkirikoksia merkittävästi vähemmän, lasten sairauksien ja

syöpien hoitotulokset maailman kärkeä,

imeväiskuolleisuus ja äitiyskuolleisuus maailman alhaisimmat jne. Näin ei ollut 70-luvulla.

Koulutuksen taso on noussut ja kaikki pääsevät varhaiskasvatukseen kunnalliseen hoitoon toisin kuin 70-luvulla, jolloin hoitopaikkoja riitti vain pienelle osalle perheistä.

Ei lasten ole turvallisempaa vaan nykyvanhemmat ovat parempia. 

Ja syöpään yms kuollaan hanakasti koska hoitoon ei pääse. Terveydenhoito on surkeaa.

Koulutus on surkealla tolalla, varhaiskasvatus jo hengenvaarallista. Luokkakoot ja ryhmät järkyttäviä.

70-luvulla sai jäädä kotiin tai palkata hoitaja. Jopa kunnallisia kodinhoitajia oli. Mummot auttoi. Melkein kaikki koulukaverini oli mummoloissa koko kesän. Yksikin kertoi, että mummo junalla erikseen vielä keräsi heidät lastenlapset eri puolilta maata. Ja toimitti elokuussa takaisin.

Ei ollut kotihoidon tukea eikä kunnallista hoitoa kaikille. Päivähoito piti itse maksaa. Mummot hoitaa tänä päivänä yhtä lailla lapsia, harvalla mummot korvaa/korvasi päivähoitopaikkaa.

Kyllä se päivähoito itse nytkin maksetaan.

Lapsilisällä oli oikeadti jotain arvoa.

Oli perheverotus.

Ja mummot hoitovat paljon enemmän. Olivat kotona ja nuorempia kuin nyt.

Ei ollut mummot kotona 70-luvulla vaan töissä. Ei sillon ollut joutilaita ihmisiä.

Mökit piukassa kotirouvia. Osa kotirouvista hoidatti lapsensa sillä joutilalla mummolla vaikka oli kotona.

Ei voi edes verrata nykyisiin vaatimuksiin sitä lorvimista.

Puhu omasta puolestasi. 70-luvulla käytiin töissä, myös naiset.

Ei käyty kuten nykyään. Lorvijoita olitte. Loisia.

70-luvulla dementikomummot hoidettiin kotona. Siinä oli loisiminen kaukana, kun yritti pysyä ketteräjalkaisen mummon kintereillä.

Ei ne mummot olleet dementikkoja. Viiskymppisiä.

Ja just myönsit lorvineedi kotona.

Hihi, varmaan tämänkin tiedät paremmin kuin minä, koska et silloin elänyt ja minä olin silloin lapsi. Isän vanhemmat asuivat samassa taloudessa. Vaari oli menettänyt muistinsa aivohaverissa ja mummo oli sokeutunut diabeteksen takia. Kumpikaan ei osannut vessaan taluttamatta. Molemmat hoidettiin loppuun asti kotona. Äiti oli kotona, muttei suinkaan kotirouvana vaan karjatilan emäntänä. Meitä lapsia oli 5. Sähköjä ei meillä vielä silloin ollut. No lapset auttoivat kotitöissäja peltotöissä heti kun kynnelle kykenivät. Omat ensimmäiset muistikuvat liittyvät tiskaamiseen tuolilla seisten ja toinen pellolla tappitytön tehtävissä, kun ne heinäseipääseen laitettavat tapit olivat pidempiä kuin minä itse enkä pystynyt nostamaan tappisäkkiä maasta koska olin vielä niin lyhyt. Siinähän se tuli vanhemmilta työnteko ja lasten vahtiminen kätevästi samassa. Peltotöitä ja karjanhoitoa en oikein osaisi mennä lorvimiseksi sanomaan. Päinvastoin paremminkin tuntuu, että sinulla on suhteellisuudentaju tai jotain muuta arvokasta pahasti hukassa.

Nuo peltotyöt on rankkoja talvipakkasilla.

Saapas siirtyi toimeentulotukiryhmään jankuttamaan

https://www.vauva.fi/keskustelu/4236053/miksi-ihmisilla-se-harhaluulo-e…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on nyt turvallisempaa kuin ikinä, ihmisillä on enemmän ruokaa, tavaraa ja valinnanvaraa kuin koskaan, entiset luksukset ovat nykyään arkea jopa työttömille ja opiskelijoille, koulutuksen ja päivähoidon taso on kasvanut tasaisesti ym. Ihan tajutonta ruveta päivittelemään kansan "köyhyyttä". Vilkaiskaapa muualle maailmaan, vaikka dokumentin kautta, jos haluatte saada vähän ymmärrystä köyhyydestä. 

Ai missä on turvallisempaa? Juuri eilen kerrottiin että lukiolaisille jaetaan tappouhkauksia keskellä päivää.

Koulutuksen taso on romahtanut, päivähoito on surkealla tasolla. Ryhmät valtavia, hengenvaarallisia.

Esim. lasten on turvallisempaa nyt kuin 70-luvulla. Tapaturmia ja henkirikoksia merkittävästi vähemmän, lasten sairauksien ja

syöpien hoitotulokset maailman kärkeä,

imeväiskuolleisuus ja äitiyskuolleisuus maailman alhaisimmat jne. Näin ei ollut 70-luvulla.

Koulutuksen taso on noussut ja kaikki pääsevät varhaiskasvatukseen kunnalliseen hoitoon toisin kuin 70-luvulla, jolloin hoitopaikkoja riitti vain pienelle osalle perheistä.

Ei lasten ole turvallisempaa vaan nykyvanhemmat ovat parempia. 

Ja syöpään yms kuollaan hanakasti koska hoitoon ei pääse. Terveydenhoito on surkeaa.

Koulutus on surkealla tolalla, varhaiskasvatus jo hengenvaarallista. Luokkakoot ja ryhmät järkyttäviä.

70-luvulla sai jäädä kotiin tai palkata hoitaja. Jopa kunnallisia kodinhoitajia oli. Mummot auttoi. Melkein kaikki koulukaverini oli mummoloissa koko kesän. Yksikin kertoi, että mummo junalla erikseen vielä keräsi heidät lastenlapset eri puolilta maata. Ja toimitti elokuussa takaisin.

Ei ollut kotihoidon tukea eikä kunnallista hoitoa kaikille. Päivähoito piti itse maksaa. Mummot hoitaa tänä päivänä yhtä lailla lapsia, harvalla mummot korvaa/korvasi päivähoitopaikkaa.

Kyllä se päivähoito itse nytkin maksetaan.

Lapsilisällä oli oikeadti jotain arvoa.

Oli perheverotus.

Ja mummot hoitovat paljon enemmän. Olivat kotona ja nuorempia kuin nyt.

Ei ollut mummot kotona 70-luvulla vaan töissä. Ei sillon ollut joutilaita ihmisiä.

Mökit piukassa kotirouvia. Osa kotirouvista hoidatti lapsensa sillä joutilalla mummolla vaikka oli kotona.

Ei voi edes verrata nykyisiin vaatimuksiin sitä lorvimista.

Puhu omasta puolestasi. 70-luvulla käytiin töissä, myös naiset.

Ei käyty kuten nykyään. Lorvijoita olitte. Loisia.

70-luvulla dementikomummot hoidettiin kotona. Siinä oli loisiminen kaukana, kun yritti pysyä ketteräjalkaisen mummon kintereillä.

Ei ne mummot olleet dementikkoja. Viiskymppisiä.

Ja just myönsit lorvineedi kotona.

Hihi, varmaan tämänkin tiedät paremmin kuin minä, koska et silloin elänyt ja minä olin silloin lapsi. Isän vanhemmat asuivat samassa taloudessa. Vaari oli menettänyt muistinsa aivohaverissa ja mummo oli sokeutunut diabeteksen takia. Kumpikaan ei osannut vessaan taluttamatta. Molemmat hoidettiin loppuun asti kotona. Äiti oli kotona, muttei suinkaan kotirouvana vaan karjatilan emäntänä. Meitä lapsia oli 5. Sähköjä ei meillä vielä silloin ollut. No lapset auttoivat kotitöissäja peltotöissä heti kun kynnelle kykenivät. Omat ensimmäiset muistikuvat liittyvät tiskaamiseen tuolilla seisten ja toinen pellolla tappitytön tehtävissä, kun ne heinäseipääseen laitettavat tapit olivat pidempiä kuin minä itse enkä pystynyt nostamaan tappisäkkiä maasta koska olin vielä niin lyhyt. Siinähän se tuli vanhemmilta työnteko ja lasten vahtiminen kätevästi samassa. Peltotöitä ja karjanhoitoa en oikein osaisi mennä lorvimiseksi sanomaan. Päinvastoin paremminkin tuntuu, että sinulla on suhteellisuudentaju tai jotain muuta arvokasta pahasti hukassa.

Nuo peltotyöt on rankkoja talvipakkasilla.

Talvella haettiin hevosella + reellä ladoista heiniä karjalle

Vierailija kirjoitti:

Te ette kyllä köyhyydestä  tiedä yhtikäs mitään. Ei 70-luvulla mitään ihmeempää köyhyyttä ollut. Toisilla oli niukempaa ja toisilla meni ihan hyvin. Töitä oli jokaiselle joka tahtoi töitä tehdä. Kyllä se todellinen köyhyys ja pula-aika ovat olleet paljon ennen 70-lukua. Köyhempää ja kurjempaa nyt on.

70-luvulla rippikouluun menijällä meilläpäin ainak7n oli velvollisuus toimia yhteisvastuukerääjänä. Siinä toimessa kiertelin kotikyläni taloilla ja torpilla. Kyllä silloin näin köyhyyttä, jota nykyisin ei osata edes kuvitellakaan. En minäkään tiennyt ennenkuin omin silmin näin. Tuntuu vieläkin pahalta, mutta nuo ihmiset olivat eläneet köyhinä aina ja ilmeisesti tottuneet koskapa ihan elämäänsä tyytyväisiltä vaikuttivat. Eikä meidänkään elintaso ollut sitä mitä nykyinen tavallisten ihmisten elämä on. Vaatimustaso tuntuu olevan nykyisin aika kova. Varmaankin nykyköyhyydessäkin on eroja köyhän ja köyhän välillä. Osalla voi oikeasti olla tiukkaa. Osa itsensä köyhäksi kokevista taitaa olla samalla tavalla köyhiä kuin se äiti, joka telkkarissa oli valittamassa, että tytär ei voi mennä lukioon, koska lukion kirjat täytyy ostaa itse ja ne ovat niin kalliita, että niiden takia tytär joutuisi luopumaan hevosharrastuksestaan. Onhan se tietusti raskasta, että kaikkea ei voi saada. Ihan niinkuin tavikset voisivat..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on nyt turvallisempaa kuin ikinä, ihmisillä on enemmän ruokaa, tavaraa ja valinnanvaraa kuin koskaan, entiset luksukset ovat nykyään arkea jopa työttömille ja opiskelijoille, koulutuksen ja päivähoidon taso on kasvanut tasaisesti ym. Ihan tajutonta ruveta päivittelemään kansan "köyhyyttä". Vilkaiskaapa muualle maailmaan, vaikka dokumentin kautta, jos haluatte saada vähän ymmärrystä köyhyydestä. 

Ai missä on turvallisempaa? Juuri eilen kerrottiin että lukiolaisille jaetaan tappouhkauksia keskellä päivää.

Koulutuksen taso on romahtanut, päivähoito on surkealla tasolla. Ryhmät valtavia, hengenvaarallisia.

Esim. lasten on turvallisempaa nyt kuin 70-luvulla. Tapaturmia ja henkirikoksia merkittävästi vähemmän, lasten sairauksien ja

syöpien hoitotulokset maailman kärkeä,

imeväiskuolleisuus ja äitiyskuolleisuus maailman alhaisimmat jne. Näin ei ollut 70-luvulla.

Koulutuksen taso on noussut ja kaikki pääsevät varhaiskasvatukseen kunnalliseen hoitoon toisin kuin 70-luvulla, jolloin hoitopaikkoja riitti vain pienelle osalle perheistä.

Ei lasten ole turvallisempaa vaan nykyvanhemmat ovat parempia. 

Ja syöpään yms kuollaan hanakasti koska hoitoon ei pääse. Terveydenhoito on surkeaa.

Koulutus on surkealla tolalla, varhaiskasvatus jo hengenvaarallista. Luokkakoot ja ryhmät järkyttäviä.

70-luvulla sai jäädä kotiin tai palkata hoitaja. Jopa kunnallisia kodinhoitajia oli. Mummot auttoi. Melkein kaikki koulukaverini oli mummoloissa koko kesän. Yksikin kertoi, että mummo junalla erikseen vielä keräsi heidät lastenlapset eri puolilta maata. Ja toimitti elokuussa takaisin.

Ei ollut kotihoidon tukea eikä kunnallista hoitoa kaikille. Päivähoito piti itse maksaa. Mummot hoitaa tänä päivänä yhtä lailla lapsia, harvalla mummot korvaa/korvasi päivähoitopaikkaa.

Kyllä se päivähoito itse nytkin maksetaan.

Lapsilisällä oli oikeadti jotain arvoa.

Oli perheverotus.

Ja mummot hoitovat paljon enemmän. Olivat kotona ja nuorempia kuin nyt.

Ei ollut mummot kotona 70-luvulla vaan töissä. Ei sillon ollut joutilaita ihmisiä.

Mökit piukassa kotirouvia. Osa kotirouvista hoidatti lapsensa sillä joutilalla mummolla vaikka oli kotona.

Ei voi edes verrata nykyisiin vaatimuksiin sitä lorvimista.

Puhu omasta puolestasi. 70-luvulla käytiin töissä, myös naiset.

Ei käyty kuten nykyään. Lorvijoita olitte. Loisia.

70-luvulla dementikomummot hoidettiin kotona. Siinä oli loisiminen kaukana, kun yritti pysyä ketteräjalkaisen mummon kintereillä.

Ei ne mummot olleet dementikkoja. Viiskymppisiä.

Ja just myönsit lorvineedi kotona.

Hihi, varmaan tämänkin tiedät paremmin kuin minä, koska et silloin elänyt ja minä olin silloin lapsi. Isän vanhemmat asuivat samassa taloudessa. Vaari oli menettänyt muistinsa aivohaverissa ja mummo oli sokeutunut diabeteksen takia. Kumpikaan ei osannut vessaan taluttamatta. Molemmat hoidettiin loppuun asti kotona. Äiti oli kotona, muttei suinkaan kotirouvana vaan karjatilan emäntänä. Meitä lapsia oli 5. Sähköjä ei meillä vielä silloin ollut. No lapset auttoivat kotitöissäja peltotöissä heti kun kynnelle kykenivät. Omat ensimmäiset muistikuvat liittyvät tiskaamiseen tuolilla seisten ja toinen pellolla tappitytön tehtävissä, kun ne heinäseipääseen laitettavat tapit olivat pidempiä kuin minä itse enkä pystynyt nostamaan tappisäkkiä maasta koska olin vielä niin lyhyt. Siinähän se tuli vanhemmilta työnteko ja lasten vahtiminen kätevästi samassa. Peltotöitä ja karjanhoitoa en oikein osaisi mennä lorvimiseksi sanomaan. Päinvastoin paremminkin tuntuu, että sinulla on suhteellisuudentaju tai jotain muuta arvokasta pahasti hukassa.

Nuo peltotyöt on rankkoja talvipakkasilla.

Talvella haettiin hevosella + reellä ladoista heiniä karjalle

Aamusta iltaan

Minä ainakin otan mielelläni työttömiä töihin, valtio maksaa työmarkkinatuen työttömälle palkaksi ja saan kaikki voitot itselle. Valtio maksaa minulle myös kulukorvausta työttömästä 10 euroa / työpäivä.

Vierailija kirjoitti:

Minä ainakin otan mielelläni työttömiä töihin, valtio maksaa työmarkkinatuen työttömälle palkaksi ja saan kaikki voitot itselle. Valtio maksaa minulle myös kulukorvausta työttömästä 10 euroa / työpäivä.

Mietin ostanko Audin vai Mersun, hyvin tulee voittoa, kun ei ole palkkakuluja.