Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Petra rakastui kolmekymppisenä rikkaan perheen vesaan – nyt hän kertoo, millaista on siirtyä ylempään luokkaan
05.09.2020 |
https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000006625202.html
Mistäköhän Petra on saanut käsityksen, että hänen oma luokkansa on muuttunut?
Kommentit (369)
Jos mä menen kiinalaisen kanssa naimisiin, tekeekö se musta kiinalaisen?
Jos mä menen lääkärin kanssa naimisiin, tekeekö se musta lääkärin?
Jos mä menen mensalaisen kanssa naimisiin, tekeekö se musta mensalaisen?
Niinpä.
Jos Petra menee yläluokkaisen ihmisen kanssa naimisiin, ei se hänestä yläluokkaista tee, vaan yläluokkaisen ihmisen kanssa naimisissa olevaksi vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos mä menen kiinalaisen kanssa naimisiin, tekeekö se musta kiinalaisen?
Jos mä menen lääkärin kanssa naimisiin, tekeekö se musta lääkärin?
Jos mä menen mensalaisen kanssa naimisiin, tekeekö se musta mensalaisen?
Niinpä.
Jos Petra menee yläluokkaisen ihmisen kanssa naimisiin, ei se hänestä yläluokkaista tee, vaan yläluokkaisen ihmisen kanssa naimisissa olevaksi vain.
Sitähän tässä on pyritty valoittamaan. Petra on tehnyt luokkaretken ja tuntee olonsa siksi epämääräiseksi. Ei kuulu kunnolla enää siihen vanhaan luokkaansa eikä siihen puolisonsakaan. Se on luokkaerojen ongelma nimenomaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Jännä asia tuo ravunsyönti ja rapujuhlat.
Vihreitä tai demareita äänestävästä än ky rä--femi nisti --muijastakin tulee eläin rääk kääjä, kunhan vaan päästään makeamman elämän ääreen, parhaiden pank kiiri--lääkä rien pantavaksi. Ei haittaa rapujen tuska kun vi her--vas sari--nainen vastaanottaa rahaa ja luk sus mu naa.
Ravut laitetaan perinteisesti kiehuvaan veteen elävinä, paistumaan elä väl tä.
Ilmeisesti naisten vi her--vas sari--femi nismi on vain pas ka tes ti, yritys erottaa miehistä esiin sadis-tisim mat ja nar sis-tisim mat pank kiiri--lää kärit, joiden kanssa nainen voi sitten tyytyväisenä pariutua.
T. mies keskiluokkaisesta kodista, luonnon--suojelija--vihreä joka ei äänestä enää mitään koska vihreät pilattiin femi nis mil lä
MInkämoinen on luksusmuna`Minen ole vissiis saanu luksusmunnoo koskaan. Ihan tavallista vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Artikkelin nainen EI halua vanhempiaan rapujuhliin,koska pelkää että vanhemmat nolostuu.
Artikkelin nainen haluaa lomalle, mutta mies ei halua maksaa lomaa..
Eli ongelmia on..isoja sellaisia
Ei artikkelin Petra vaatinut miestä maksamaan matkat. Se on ihan krtjun Lompakko Lassen keksintöä.
Petraa harmitti se, ettei mies halua matkustaa yhdessä hänen kanssaan, koska mies on jo ehtinyt aiemmin elämässään matkustaa tarpeeksi aiemmin ja voi nyt 'luopua' siitä, kun Petralle matkustaminen on uusi ja kiva kokemus ja hän haluaisi matkustaa yhdessä miehensä kanssakin.Niin.
"Matkailusta käydään pientä vääntöä. Petra haluaisi etelään PERHElomalle, mutta Heikin mielestä turhan lomalentelyn ja kestämättömän kuluttamisen aika on jo ohi."Petralla on siis melko normaali toive, että perhe voisi matkustaa yhdessä, mutta miehellä on meneillään ideologia, että matkustaminen on turhaa. Petra todennäköisesti matkustaa kaksistaan lapsen kanssa. Sellaisia äiti + lapset -yhdistelmiä näkee nykyään tosi paljon etelässä ja niillä naisilla on usein sormus, eli eivät ole sinkkuja.
Petran luokka näkyy siinä että hän luulee etelän lomanmatkan olevan jotenkin pakollista ja hienoa. Omassa viitekehyksessään varmaan usein keskustallaan halvoista ulkomaan lomakohteista ja sikajuhlista.
Ei jutusta käy ilmi, että Petra pitäisi matkustamista pajollisena tai hienona. Siitä käy ilmi ainoastaan, että hän pitää matkustamisesta. Aika moni pitää, myös yläluokassa, ja käy ihan tavallisilla etelänlomilla.
Ei käy.
Siis 'ihan tavallisilla 'etelänlomilla'.
Voit kyllä olla varma siitä että heillä on vähän eri kriteerit ja budjetit ja kustomoitu kokonaisuus.
Juuri näin. Kuulun "ylempään keskiluokkaan" ja olen jo kotona oppinut tekemään työtä ja opiskelemaan. Joten palkkataso ja koulutus on korkeat. Lomat käytämme todellakin muuhun kuin Thaimaan tai Espanjan sikajuhliin! Ulkomailla käymme harvakseltaan, mutta ne reissut ovatkin sitten ihan jotain muuta, kuin proletariaatin harrastamia arskamatkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole luokkaeroja, kuten esim. Ruotsissa tai muista maista puhumattakaan, Britit ym.
Suomessa 90% kuuluu siihen samaan duunari- ja keskiluokkamassaan, joka elää omalla työllään. Sitten on ehkä se 5% porukka, jotka elävät perityllä varallisuudella. Sattumoisin se 5% on myös kaksikielisen väestön osuus. Ja loppu 5% menee sinne syrjäytyneiden osastolle.
Eli kaikenkaikkiaan samaa harmaata massaa ollaan lähes kaikki.
Jos näin on, niin kerropa omasta elämästäsi ja minä kerron omastani. Onko meillä samaa harmaata massaa? Mitä harrastat, mitä teet työksesi, millainen perhe sinulla on, millaisia tavoitteita sinulla on elämässäsi?
Pointtini oli se, että Suomessa ei juuri ole luokkaeroja, jos verrataan muuhun maailmaan. Duunarit ja keskiluokka saa toimeentulonsa omalla työllä. Eli isossa kuvassa jako menee niihin, jotka tekee työtä ja niihin, jotka ei tee työtä (tai ei ole pakko tehdä työtä). Joten samassa veneessä ollaan niin duunarit kuin keskiluokkakin. Isoa eroa ei ole.
t. edellinen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin, että viime aikoina koulutuksen ja tulotason välinen yhteys on katkennut ja siksi yhteiskuntaluokkatilanne on monisyisempi kuin ennen. Tämä siksi, että akateeminenkaan koulutus ei enää takaa hyväpalkkaista työpaikkaa, vaan ei ole mitenkään harvinaista että akateeminen on joko työtön, pätkätöissä tai ns. hanttihommissa. Osassa duunariammateista taas saattaa tienata hyvinkin. Kulttuuri ja kiinnostuksen kohteet taas voivat silti mennä enemmän koulutusasteen mukaan. Toinen pakkaa sekoittava ilmiö on se, että kun korkeakoulutus on yleistynyt vuosikymmenien varrella, niin etenkin 50-60-luvulla syntyneissä vaikuttaa olevan paljon sellaisia, jotka ovat itse koulutettuja kaupunkilaisia mutta vanhemmat kouluttamattomia maalaisia tai maalaistaustaisia. Näiden ihmisten lapset (kuten itse olen) ovat kasvaneet mielenkiintoisessa kulttuurihybridissä, jossa ollaan joissain suhteissa vanhojen sivistyssukujen tyyliä ja joissain asioissa taas aivan kaikkea muuta, kun nämä suvun ensimmäiset ylioppilaat ovat koulutetuissa piireissä osittain sisä- ja osittain ulkopuolisia.
Juuri näin on!
Paperimiehen "koulutus" on peruskoulu ja ehkä amis. Palkka 60-70 t/v.
Hoitoalalla, akateemisen koulutuksen jälkeen palkka 30-35 t/v.
Useiden vuosien koulutuksella saa vain puolet paperimiehen palkasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mihin luokkaan kuuluu rikkaat duunarit ja niiden perheet? Esim. Joku Hakkarainen. Sehän pääsee rahojensa avulla samoihin paikkoihin kuin joku von sörsselsön. Tunnen näitä.
Henkiseen alaluokkaan. Henkiseen työväenluokkaan. Luokkajako on henkinen perintö, ei taloudellinen pelkästään.
Kaikki ihmiset ovat arvokkaita tavallaan.
Raha- tai muu materiaalinen mammona on äärimmäisen huono mittari ihmisten henkistä sivistystä arvioitaessa.
Pelkkä koulutustaustan- tai ammatin pitäminen sivistyksen mittarina on myöskin jo aika vanhanaikaista. Nykyään kun itseään voi halutessaan sivistää ja tietoisuuttaan laajentaa ihan kotisohvaltakin käsin lähes rajattomasti.
Esimerkiksi rahoitusmaailmassa ja myyntialalla tapaa valitettavan paljon henkisesti aivan lapsen asteelle jääneitä itsekkäitä nousukkaita. Sivistys on kiertänyt monet heistä kaukaa, vaikka tienaavatkin mukavasti.
En myöskään näe, miten vaikkapa naisten alapäitä työkseen tutkiva gynekologi, korva-kurkku potilaita päivästä toiseen hoitava tk-lekuri, pahimpia rikollisia kovalla palkalla "puolustava" lakimies, lintujen pariutumiskäyttäytymistä tutkiva tiedemies, suuren perinnön saanut elämäntapalusmu tai vaikka rikastunut jääkiekkoilija olisi automaattisesti ihmisenä sivistynyt ja/tai parempaa luokkaa.
Toki se kertoo, että ihmiseltä sattuu löytymään joko hyvää tuuria / sopivat geenit / päättäväisyyttä / hyvät istumalihakset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi näistä asioista ei saisi puhua? Kyllä meillä on olemassa yhteiskuntaluokkia ja ihmisillä on kokemuksia siitä, että puoliso on eri luokasta lähhöisin kuin itse on ja se tekee elämään omia vivahteita. Oman miehen kotona esim. Oli kokopäivätyöhön palkattu kodinhoitaja, joka hoiti ne tiskit ja lapset.
Olen duunariperheestä 1970-luvulla meillä oli kotiapulaisia (nuoria naisia Kainuusta/Savosta majoitus ja taskuraha palkalla) jotka hoiti meidät lapset ja safkat ja siivoukset koska kummatkin vanhemmat tekivät 7-16 työpaivää. Päiväkoteja oli harvassa, eikä ollut mitään "oikeutta" että yhteiskunta hoitaa sun hankkimat lapset. Äitini oli terveydenhoitaja ja isäni autonasentaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei ole luokkaeroja, kuten esim. Ruotsissa tai muista maista puhumattakaan, Britit ym.
Suomessa 90% kuuluu siihen samaan duunari- ja keskiluokkamassaan, joka elää omalla työllään. Sitten on ehkä se 5% porukka, jotka elävät perityllä varallisuudella. Sattumoisin se 5% on myös kaksikielisen väestön osuus. Ja loppu 5% menee sinne syrjäytyneiden osastolle.
Eli kaikenkaikkiaan samaa harmaata massaa ollaan lähes kaikki.
Jos näin on, niin kerropa omasta elämästäsi ja minä kerron omastani. Onko meillä samaa harmaata massaa? Mitä harrastat, mitä teet työksesi, millainen perhe sinulla on, millaisia tavoitteita sinulla on elämässäsi?
Pointtini oli se, että Suomessa ei juuri ole luokkaeroja, jos verrataan muuhun maailmaan. Duunarit ja keskiluokka saa toimeentulonsa omalla työllä. Eli isossa kuvassa jako menee niihin, jotka tekee työtä ja niihin, jotka ei tee työtä (tai ei ole pakko tehdä työtä). Joten samassa veneessä ollaan niin duunarit kuin keskiluokkakin. Isoa eroa ei ole.
t. edellinen
On äärimmäiset supistettu käsitys luokkajaosta yhteiskunnassa, jos ajatellaan ainoastaan mistä se raha tulee. Yhteiskuntaluokka on käsitteenä paljon laajempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin, että viime aikoina koulutuksen ja tulotason välinen yhteys on katkennut ja siksi yhteiskuntaluokkatilanne on monisyisempi kuin ennen. Tämä siksi, että akateeminenkaan koulutus ei enää takaa hyväpalkkaista työpaikkaa, vaan ei ole mitenkään harvinaista että akateeminen on joko työtön, pätkätöissä tai ns. hanttihommissa. Osassa duunariammateista taas saattaa tienata hyvinkin. Kulttuuri ja kiinnostuksen kohteet taas voivat silti mennä enemmän koulutusasteen mukaan. Toinen pakkaa sekoittava ilmiö on se, että kun korkeakoulutus on yleistynyt vuosikymmenien varrella, niin etenkin 50-60-luvulla syntyneissä vaikuttaa olevan paljon sellaisia, jotka ovat itse koulutettuja kaupunkilaisia mutta vanhemmat kouluttamattomia maalaisia tai maalaistaustaisia. Näiden ihmisten lapset (kuten itse olen) ovat kasvaneet mielenkiintoisessa kulttuurihybridissä, jossa ollaan joissain suhteissa vanhojen sivistyssukujen tyyliä ja joissain asioissa taas aivan kaikkea muuta, kun nämä suvun ensimmäiset ylioppilaat ovat koulutetuissa piireissä osittain sisä- ja osittain ulkopuolisia.
Juuri näin on!
Paperimiehen "koulutus" on peruskoulu ja ehkä amis. Palkka 60-70 t/v.
Hoitoalalla, akateemisen koulutuksen jälkeen palkka 30-35 t/v.
Useiden vuosien koulutuksella saa vain puolet paperimiehen palkasta.
Kyllähän lääkärin palkka on enemmän kuin 30-35 t/v. Samoin terveystieteen maisterit yltävät about 50 t/v. (tosin "terveystiede" ei ole tiede). Sh ja perushoitaja eivät ole yliopiston pyöröovista astuneet ellei heillä sitten ole toinen tutkinto joka akateeminen. Kuriositeetina mainittakonn että Mettikkään ei ole akateeminen.
Petra on tyypillinen nainen. Mitäpä jos Petra oliskin Peku. Peku ottaa osan vaimonsa sijoitussalkusta haltuunsa ja daytreidaa 500 000 portfolin miinukselle kuukaudessa testohöyryissään. Ostattaa vaimollaan Teslan, Maseratin ja Porchen. Lähtee jätkien kanssa Tenolle kala-ja kaljamatkalle, erävarusteet viimeisen päälle. Lennetään myös fredien kaa Kolumbiaan tutustumaan paikalliseen naistarjontaan. Sitten taas norsun kaatoon Afrikaan venäläisten uusrikkaiden kanssa. Sitten suoritetaan lentolupakirja ja kinutaan muijalta aina rahaa Cessnan vuokraan. Peku alkoi harrastamaan myös viskejä ja viinejä laajall kädellä kun pappi sanoi aamen. Miehet yleensä osaavat nauttia enemmän puolisonsa rahoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
täyttä pskaa koko juttu. "hankitaan kallis auto jonka arvo säilyy". Ei tuollaista olekaan....
Hmmm, et vissiin sitten ole kuullut Teslasta?
Tutki vähän kuinka niiden arvo säilyy käytännössä 100%.
Niitä kun voi yksinkertaisesti päivittää sovelluspäivityksellä, arvo ei tipu.
Paitsi tuossa muutama kuukausi sitten kun Tesla yhtäkkiä laski kaikkien uusien autoja montakymmentätonnia - siinä oli sen sama Tesukan 30000€ kalliimmalla ostaneet vähän pissassaan...
juu ,näyttää olevan täysin ymmärrystä vailla jotkut kommentoijat jotka kaivaa jotain ameeeriiikan lukuja jotka on täysin pätemättömiä suomessa, teslan arvo putoaa täällä enemmän kuin lähes minä tahansa oikean automerkin auton.Nettiautoa voi käyttää aapisena tutustuttaessa aiheeseen tarkemmin :)
Ei Suomessa juurikaan ole luokkaeroja. Toki on pieni yläluokka, mutta se todella on pieni.
Itse olen sivistyneestä duunariperheestä. Ts. perheessä harrastettiin kulttuuria, arvostettiin koulutusta meille lapsille, lukemista ym. Mieheni on akateemisesta perheestä, mutta perhe on niin perusjunttiperhe kuin olla voi. Luetaan max Aku Ankkaa ja Seiskaa, eksoottisin ruoka on tex mex, parasta kulttuuria on karaoke ja toimintaleffat ym. Mutta siis silti ihana perhe ovat. En ole koskaan funtsinut luokkarajoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin, että viime aikoina koulutuksen ja tulotason välinen yhteys on katkennut ja siksi yhteiskuntaluokkatilanne on monisyisempi kuin ennen. Tämä siksi, että akateeminenkaan koulutus ei enää takaa hyväpalkkaista työpaikkaa, vaan ei ole mitenkään harvinaista että akateeminen on joko työtön, pätkätöissä tai ns. hanttihommissa. Osassa duunariammateista taas saattaa tienata hyvinkin. Kulttuuri ja kiinnostuksen kohteet taas voivat silti mennä enemmän koulutusasteen mukaan. Toinen pakkaa sekoittava ilmiö on se, että kun korkeakoulutus on yleistynyt vuosikymmenien varrella, niin etenkin 50-60-luvulla syntyneissä vaikuttaa olevan paljon sellaisia, jotka ovat itse koulutettuja kaupunkilaisia mutta vanhemmat kouluttamattomia maalaisia tai maalaistaustaisia. Näiden ihmisten lapset (kuten itse olen) ovat kasvaneet mielenkiintoisessa kulttuurihybridissä, jossa ollaan joissain suhteissa vanhojen sivistyssukujen tyyliä ja joissain asioissa taas aivan kaikkea muuta, kun nämä suvun ensimmäiset ylioppilaat ovat koulutetuissa piireissä osittain sisä- ja osittain ulkopuolisia.
Juuri näin on!
Paperimiehen "koulutus" on peruskoulu ja ehkä amis. Palkka 60-70 t/v.
Hoitoalalla, akateemisen koulutuksen jälkeen palkka 30-35 t/v.
Useiden vuosien koulutuksella saa vain puolet paperimiehen palkasta.
Tähän jo vastattiinkin mutta minunkin pakko vielä sanoa selvästi että sairaanhoitaja ei ole akateeminen ammatti. Amk on korkeakoulu, mutta ei akateeminen koulutus.
Olipas karmeeta ja narsistista luettavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Väittäisin, että viime aikoina koulutuksen ja tulotason välinen yhteys on katkennut ja siksi yhteiskuntaluokkatilanne on monisyisempi kuin ennen. Tämä siksi, että akateeminenkaan koulutus ei enää takaa hyväpalkkaista työpaikkaa, vaan ei ole mitenkään harvinaista että akateeminen on joko työtön, pätkätöissä tai ns. hanttihommissa. Osassa duunariammateista taas saattaa tienata hyvinkin. Kulttuuri ja kiinnostuksen kohteet taas voivat silti mennä enemmän koulutusasteen mukaan. Toinen pakkaa sekoittava ilmiö on se, että kun korkeakoulutus on yleistynyt vuosikymmenien varrella, niin etenkin 50-60-luvulla syntyneissä vaikuttaa olevan paljon sellaisia, jotka ovat itse koulutettuja kaupunkilaisia mutta vanhemmat kouluttamattomia maalaisia tai maalaistaustaisia. Näiden ihmisten lapset (kuten itse olen) ovat kasvaneet mielenkiintoisessa kulttuurihybridissä, jossa ollaan joissain suhteissa vanhojen sivistyssukujen tyyliä ja joissain asioissa taas aivan kaikkea muuta, kun nämä suvun ensimmäiset ylioppilaat ovat koulutetuissa piireissä osittain sisä- ja osittain ulkopuolisia.
Juuri näin on!
Paperimiehen "koulutus" on peruskoulu ja ehkä amis. Palkka 60-70 t/v.
Hoitoalalla, akateemisen koulutuksen jälkeen palkka 30-35 t/v.
Useiden vuosien koulutuksella saa vain puolet paperimiehen palkasta.
Tähän jo vastattiinkin mutta minunkin pakko vielä sanoa selvästi että sairaanhoitaja ei ole akateeminen ammatti. Amk on korkeakoulu, mutta ei akateeminen koulutus.
Sh voi kyllä jatkokouluttautua terveystieteen maisteriksi. Ei ole harvinaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nytvittuoikeesti. Suomessa ei ole mitään ”luokkia”. Tollasta paskaa se me naisetkin on nykyään. Ajatella että se oli aikanaan semijärkevä lehti.
On todellakin. Ehkä keskiluokassa elävä ei sitä vain havaitse.
t.yläluokasta olija todellakin huomaa sen
Minä näen eri tulotason ja elämäntavan ihmisiä, en luokkia.
Tossa jutussa oli kyllä aika naurettavia stereotypisiakin väitteitä. Esim. että tatuoinnit kuuluu alimmalle luokalle. :D
Ihmiset elää tosi eri tavoilla. Jollain kuluu kaikki rahat heti, vaikka tienaisi ihan hyvin. Joku elää mukavasti vähemmälläkin. Asutko tilavasti omakotitalossa? Onko sinulla uusi auto?
Mun tuttuni on työnsä kautta paljon tekemisissä rikkaiden ihmisten kanssa. Suurin osa hänen asiakkaistaan tulee tapaamisiin polkupyörällä ja huonoissa vaatteissa. Tämä on fakta.
Alue: Aihe vapaa
Okei, sori. Ajattelemme näköjään eri lailla.
Itsekin olen suomenruotsalainen, akateeminen ja elelemme nyt vain sijoitusten tuotoilla. En kuitenkaan tajunnut tuolla 'yläluokkaisuudella' viitattavan Yksinkertaisesti meihin menestyneimpiin vaan vähän 'vanhempaan vaurauteen' siihen perittyyn yläluokkaisuuteen, joka pysyy omissa piireissään ja mitä itse asiassa Suomessa on aika vähän, Ruotsissa enemmän.
My fail, sorry siitä!