Onko syöpään kuoleminen rauhallinen ja kaunis kuolema?
Tuttavallani on todettu erittäin aggressiivinen syöpä, viikko sitten annettin elinaikaa 2-4 kk. Sädehoitoa annetaan kuitenkin, ei voida leikata kaikkia pois (syöpä on vatskalvoissa) ja levinnyt myös muualle.
Luulen että ystäväni on shokissa, eikä osaa ajatella asiaa kirkkaasti.
Minulle hän vain kertoilee siitä miten kaunis ja rauhallinen kuolema tulee olemaan.
Minä kuitenkin epäilen, ettei kuolema ole niin ihana kokemus, eikös se ole aika kivulias syöpään kuoleminen?
Kommentit (146)
Tässä näitä ilmaisia ohjeita mihin tahansa hengen ennemmin tai myöhemmin vievään pitkäaikaissairauteen:
1. Kerro edunvalvojalle, hoitajalle tai lähiomaiselle ja mielellään kirjallisesti (hoitotestamentti) se, miten haluat kuolla. Kannattaa miettiä esim seuraavat asiat, haluanko nesteytystä, haluanko antibiottikuurin, jos saan virtsatieinfektion tai keuhkokuumeen, ravitaanko minua väkisin, elvytetäänkö minua tai saako minut nukuttaa viimeisiksi päivikseni. Monesti jos olet kovan kipulääkkeen alla ja sairas ja teet kuolemaa, olet sekava, tajuton tai et ainakaan enää ilmaise mitään itse. Siksi on ensiarvoisen tärkeä tietää, jos olet kyvytön juomaan, laitetaanko sinuun nesteytys tai aloitetaanko abkuuri jos olet ollut esimerkiksi 4pv tajuton ja keuhkokuume alkaa tulla hakemaan sinua.
Kun asia on kirjallisena ylhäällä, ei myöskään lapsi/puoliso/muu lähiomainen voi kertoa sanoja totuutenasi esimerkiksi siitä, haluatko että sinut vielä elvytetään tai siirretään esim saattohoidosta jonnekkin tehohoitoon.
2. Hommatkaa ne reseptit kuntoon! Niin kuin aiemmin mainittu - kukaan päivystyslääkäri ei määrää mitään huu meiksi luokiteltuja kipulääkkeitä puhelimitse. Ja lääkärin saapumiseen paikalle voi kestää kauan. Ja silloinkin lääkärin/hoitajan oma mielipide ja arvomaailma voi vaikuttaa asiaan, esimerkiksi jotkut lääkärit on todella lääkevastaisia vanhuksia lääkitsemään vaikka kyseessä olisi viimeiset 3 päivää. Joten hoida asia kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Kivuton syöpäpotilaan kuolema on nykyään, mutta en sitten tiedä onko se kaunista ja rauhallista, kun sairastunut makaa koomanomaisessa tilassa viimeiset hetkensä.
Ei ole nykyäänkään joka tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivuton syöpäpotilaan kuolema on nykyään, mutta en sitten tiedä onko se kaunista ja rauhallista, kun sairastunut makaa koomanomaisessa tilassa viimeiset hetkensä.
Ei ole nykyäänkään joka tapauksessa.
Niimpä :'(
Miksi juuri lääkärit vastustavat eutanasiaa/avustettua itsem-rhaa? Mummoni oli sairaanhoitaja ja hänen pahin painajaisensa oli kuolla syöpään, muistisairauteen tms. invalidisoivaan ja kiduttavaan tautiin, tiesi mitä "laadukas saattohoito" todellisuudessa on. Selvisi itsekin aikanaan lähes toivottomana pidetystä syövästä.
"Onneksi" kuoli sydänkohtaukseen kirjaimellisesti kumisaappaat jalassa kesken kasvimaapuuhien.
Jos pelkää niitä syöpäkipuja, voi ihan itse lopettaa itsensä ennen kuin saattohoitoon joutuu. Mattopuukko kaulavaltimoon onnistuu aika vähilläkin voimilla.
Kuoleman hetki ei välttämättä ole kaunis, mutta välittömästi kun sydän ja hengitys ovat pysähtyneet, tilanne muuttuu kauniiksi. Silloin ei ole enää kärsimystä, pelkkä rauha ja olemattomuus. Älkää pelätkö kuolemaa, omaanne tai läheisten. Vaikka ne viimeiset hetket olisivatkin vaikeita, niiden jälkeen on rauha ja kauneus. En siis tarkoita mitään kuolemanjälkeistä elämää vaan ihan sitä hetkeä siinä vainajan vuoteen vierellä.
Kivuton syöpäpotilaan kuolema on nykyään, mutta en sitten tiedä onko se kaunista ja rauhallista, kun sairastunut makaa koomanomaisessa tilassa viimeiset hetkensä.