Lue keskustelun säännöt.
Olisi ihanaa olla pakolainen
11.10.2013 |
Olen varmaan vähän outo, mutta olen aina ihaillut pakolaisia. Etenkin vietnamilaisia, jotka ovat niin kauniitakin.
Haluaisin niin olla yksi heistä ja saada sen saman huomion, jonka he saavat ihan missä tahansa, kadulla liikkuessaan ym ym. Ja haluaisin puhua vierasta kieltä suomalaisten kuullen ja saada heidän ihmetteleviä katseita.
Nyt olen kolmekymppinen, mutta tuo alkoi kun kouluun tuli vietnamilaisia. Silloin jopa toivoin että pääsisin itse pakolaiseksi johonkin ja muiden huomion kohteeksi ulkomailla. Nykyäänkin katson pitempään kaikkia ulkomaalaisia, etenkin aasialaisia ja tovioisin olevani yksi heistä.
Kommentit (16)
[quote author="Vierailija" time="11.10.2013 klo 13:07"]
Työn kautta olen paljon tekemisissä pakolaisten kanssa ja sanon, etten todellakaan kadehdi heiltä mitään. En edes niitä suuriksi väitettyjä yhteiskunnan tukia.
[/quote]
Meinasin mainita jo heti tuossa aloituksessa, että minä en kadehdi ja ihaile heitä tukien vuoski, vaan muun huomion. =) Siis minä ap. =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Okei. Haluaisitko myös, että sinua kidutettaisiin, sinua pidettäisiin nälässä, sinut raiskattaisiin, vanhempasi ammuttaisiin silmiesi edessä, lapsesi kidnapattaisiin, kotisi pommitettaisiin? Onko sinulla jotain muitakin yhtä järkeviä toiveita?
No itse tapaamani pakolaiset eivät kyllä pääosin ole kokeneet sitä huomiota mitenkään positiivisena. Toki enemmistö suomalaisista suhtautuu neutraalisti ja myöskin myönteistä huomiota tulee, mutta se kielteisesti suhtautuva vähemmistö tuo näkökulmaansa esiin aika aggressiivisesti, ja etenkin lapsissa se herättää pelkoa.
2
meidän paikkakunnan pakolaislapset oikeestaan ihan ylpistyivät siitä huomiosta, kun kaikki halusivat väkisellä olla heidän kavereista ja yrittivät tuppautua juttelemaan niille. Siis juurikin vietnamilaiset silloin 1990 luvun alussa muistaakseni
Tavallaan ymmärrän. Tosin itse en kadehdi pakolaisia heidän karun omasta maasta lähtemissyynsä takia, useilla on taustalla kauheuksia kuten nälkää, sotaa, vainoa tms. Mutta veljelläni on ulkomaalainen vaimo (ihan Euroopasta, italialainen) ja tuonkaltaista ulkomaalaisuutta ja siitä seuraavaa huomiota vähän kadehdin kyllä.
Tuntuu että ihmiset on veljen vaimolle huomattavasti ystävällisempiä kuin tavallisille suomalaisille, ja häntä jotenkin selvästi tietyt tyypit ihailee. Jotkut yleensä nyrpeät sukulaisetkin ovat ihan lääpällään tämän naisen jalkojen juuressa, ihan kuin hän olisi joku suurestikin sivistynyt ja hieno vain siksi että on ulkomaalainen. Sitten on ne tietyt miehet jotka ihailee vielä ulkonäköä ja samalla laittavat meitä suomalaisia naisia halvalla: "Toista se on tuommoinen kuuma latino kuin persejalkainen taikinanaamainen valaan kokoinen suomiemäntä" jne. Ärsyttää ja kadehdituttaa yhtä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomesta turvapaikkaa hakeneiden määrät lähtömaan mukaan vuonna 2012
Irak 837
Venäjä 226
Afganistan 213
Somalia 203
Syyria 183
Iran 129
Nigeria 99
Bosnia ja Hertsegovina 91
Serbia 86
Kosovo 82
Suurimmassa osassa näistä maista ei vuonna 2012 mitään pommituksia kyllä ole ja sitten vaan tahallaan hukkaamaan papereita jottei voida palauttaa. Suomi taas kerran erityisasemassa ja ikäänkuin palkitsee tahallisen käsittelyn vaikeuttamisen. Miksei muuten Irak tai Somalia ota kansalaisiaan takaisin?
Ymmärrän, että on näitä japanifanityttöjä ja costplayjaajia. Menepä Japaniin tai Vietnamiin, sua katsotaan samalla lailla kun erotut muista. Ystävällisyyttä ja huomiointia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on kyllä oudoin aloitus ikinä. Olen itse asunut vieraassa maassa vuoden, ja se oli hyvin rankkaa, mutta kestettävissä, koska tiesin, että paluupäivänä pääsisin kotiin. Ja että minua odotettiin siellä. Mieti nyt, menettäisit ison psan perhettäsi, monen lohtalo jäisi ikuiseksi kysymysmerkiksi. Et tietäisi, onko läheisesti elossa, onko heidät kidutettu kuoliaaksi, vai oliko joku ehkä petturi, joka aiheutti toisen kuoleman. Sinua kalvaisi syyllisyys, miksi sinä juuri pelastuit. Ja näytön tarve, miksi juuri sinulla olisi oikeus olla tässä uudessa yhteiskunnassa, konka jäseneksi sinua ei kuitenkaan hyväksyttäisi. Olisit ikuisesti pakolainen ja kaipaisit kotiin sydän verta vuotaen. Mutta koska lapsesi kasvavat uudessa maassa, sinun kotisi ei olisi lastesi koti. He eivät ehkä oppisi kovin hyvin edes sinunidinkieltäsi, koska uuden maan koulukieli tulisi vahvimmaksi kirjakieleksi. ajatuksesi on kyllä niin pinnallinen ja outo, etä voitko olla ihan tosissasi?
Haluaisit olla pakolainen? Tiedän monia pakolaisia. Kymmenienkin vuosien jälkeen Suomeen muutosta he näkevät painajaisia raiskaajistaan, säpsähtävät ilotulituksien ääntä koska se kuulostaa laukauksilta.
Nämä lapsina pakolaisiksi joutuneet ihmiset ovat nähneet kuinka heidän perheenjäseniään,rakkaita naapureitaan ja muita läheisiä on tapettu,raiskattu ja kidutettu silpomalla jne heidän silmiensä edessä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävisikö Somalia, Afganistan, Syyria tai vaikkapa Kongo?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä varmaan. Vähän tosin olisi syytä myös miettiä miksi ne ovat aina ne samat maat ja alueet joissa näitä ongelmia esiintyy ja miksi esim. naisia ympärileikataan. Kuulosta erittäin tarpeettomalta ja brutaalilta toimenpiteeltä jota ei ikimaailmassa voisi kuvitella ns. sivistyksen pariin.
Miksi suuressa osassa maapalloa ei ole demokratiaa ja kun diktaattori lopulta kaadetaan niin valtaan tulevat erilaiset autoritääriset mulsimiveljeskunnat ja kaaos vain jatkuu. Miksi mineraalit ja timantit ovat aiheuttaneet konflikteja ja sotia kymmenessä maassa Afrikassa? Kongo on yksi esimerkki. Eivätkö nämä ole vain esimerkkejä yhteiskunnista jotka ovat merkittävästi sivistymättömämpiä esim. Suomeen verrattuna ja monin tavoin patriarkaalisia ja barbaarisiakin. Tapahtuuko kaikki vaan ja muiden pitää asiat fiksata?
Pelkästään pieni Suomi antaa kehitysapua miljardi euroa vuosittain mutta kehitystä ei tapahdu. Suomeen tultuaan alisuorittavat samaan tyyliin kuin omissa maissaan.
[quote author="Vierailija" time="11.10.2013 klo 13:49"]
Haluaisit olla pakolainen? Tiedän monia pakolaisia. Kymmenienkin vuosien jälkeen Suomeen muutosta he näkevät painajaisia raiskaajistaan, säpsähtävät ilotulituksien ääntä koska se kuulostaa laukauksilta.
Nämä lapsina pakolaisiksi joutuneet ihmiset ovat nähneet kuinka heidän perheenjäseniään,rakkaita naapureitaan ja muita läheisiä on tapettu,raiskattu ja kidutettu silpomalla jne heidän silmiensä edessä!
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="11.10.2013 klo 13:43"]
Tämä on kyllä oudoin aloitus ikinä. Olen itse asunut vieraassa maassa vuoden, ja se oli hyvin rankkaa, mutta kestettävissä, koska tiesin, että paluupäivänä pääsisin kotiin. Ja että minua odotettiin siellä. Mieti nyt, menettäisit ison psan perhettäsi, monen lohtalo jäisi ikuiseksi kysymysmerkiksi. Et tietäisi, onko läheisesti elossa, onko heidät kidutettu kuoliaaksi, vai oliko joku ehkä petturi, joka aiheutti toisen kuoleman. Sinua kalvaisi syyllisyys, miksi sinä juuri pelastuit. Ja näytön tarve, miksi juuri sinulla olisi oikeus olla tässä uudessa yhteiskunnassa, konka jäseneksi sinua ei kuitenkaan hyväksyttäisi. Olisit ikuisesti pakolainen ja kaipaisit kotiin sydän verta vuotaen. Mutta koska lapsesi kasvavat uudessa maassa, sinun kotisi ei olisi lastesi koti. He eivät ehkä oppisi kovin hyvin edes sinunidinkieltäsi, koska uuden maan koulukieli tulisi vahvimmaksi kirjakieleksi. ajatuksesi on kyllä niin pinnallinen ja outo, etä voitko olla ihan tosissasi?
[/quote]
Miten kirjoittaminen voi olla noin vaikeaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä lyhyt artikkeli Eritrean tilanteesta. Se on maa jossa on ollut rauha 13 vuotta mutta silti väestö pakenee. Elinajanodote 61 on verrattain korkea. Nigeriassa se on alle 50.
[quote author="Vierailija" time="11.10.2013 klo 14:37"]
Uskomattoman mauton viesti. :(
[/quote]
Mitä mautonta siinä on, jos joku myöntää rehellisesti ihailevansa pakolaisia niiden saaman huomion vuoksi ja haluaisi olla pakolainen juuri huomion takia? Ei tuossa mainita, että haluaisi olla sellainen kaikkien kärsimysten vuoksi.
Joo. Ensin saisi jättää kotinsa sotien ja levottomuuksien takia. Sitten saisi asua pakolaisleirillä yhdessä henkiin jääneiden perheenjäsentensä kanssa ilman juoksevaa vettä, sähköä ja muita mukavuuksia. Sitten lentokoneella paikkaan, josta ei etukäteen tiedä mitään ja jossa kaikki toimii eri tavalla kuin mihin on tottunut. Ei osaa kieltä ja kaikki on vierasta, edes maitopurkkia ei osaa avata oikealla tavalla. Ja ihmisiltä tosiaan saa huomiota osakseen: esimerkiksi pienet pakolaislapset ovat aivan riemuissaan, kun leikkipuistoon tulee iso vihainen mies kiroamaan, syytämään uhkauksia ja kertomaan, että Suomessa kaikki oli hyvin, kunnes pakolaiset tulivat ja toivat ongelmat mukanaan.
Työn kautta olen paljon tekemisissä pakolaisten kanssa ja sanon, etten todellakaan kadehdi heiltä mitään. En edes niitä suuriksi väitettyjä yhteiskunnan tukia.