Kun mies juo

Ota ero ja laita miehen kuva julki niin muutkin osaa varoa

[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 13:50"]

Se vielä kun tuntuu että tästä ei voi kenellekkään puhua. En toki haluaisikaan, että koko kylä tietäisi, mutta läheisetkin menee ihan vaikeeksi, miten se nyt silleen...ei voi kyllä uskoa...Häpeä on kamala ja mietin miten kun lapset kasvaa ja oppivat ymmärtämään.

[/quote]

Ne ymmärtää nyt jo. Pelasta niiden mielenterveys ja LÄHDE!

Vetääkö se joka päivä ihan humalaan/hiprakkaan asti?

Kannattaa yrittää mieltää asia niin, että sinä et väkisin miestä hoitoon saa. Jos hän kieltää ongelman, niin oikein mitään ei ole tehtävissä.

Älä ainakaan peittele hänen juomistaan tai hoida sotkuja, jotka aiheutuu alkoholista/humalasta.

Mieti omaa suhtautumistasi asiaan. Oletko valmis hyväksymään asian ja tilanteen tällaisena vai onko sinusta parempi erota, jos mies ei muutu.  Yleensä alkoholiongelma ei parane itsestään, se tuppaa vain menemään pahemmaksi.

Googlaa Al Anon ja käy ryhmässä juttelemassa samassa tilanteessa olevien kanssa.

Mieheni myöntää ongelman. On sanonut hakeutuvansa hoitoonkin, mutta nämä ovat niitä tyhjiä lupauksia joita en edes halua. Olen käynyt noilla sivuilla ja mieleeni jäi se teksti siitä, että minä päätän kuinka kauan olen valmis tilanteen hyväksymään. Mutta on siinä, kuten tuossa jo kirjoitettiinkin, kun minun pitäisi ajatella lapsiani...Ero tuntuu tietysti jo ajatuksena niin mahdottomalta, kuinka siitä voisi selviytyä.

[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 14:05"]

Ero tuntuu tietysti jo ajatuksena niin mahdottomalta, kuinka siitä voisi selviytyä.

[/quote]

Sinä olet aikuinen ja ÄITI, et sinä voi miettiä kuinka itse selviydyt. Sun täytyy miettiä miten lapsesi selviytyvät! Pelastaisit ne varmaan järvestäkin miettimättä jaksatko itse uida tarpeeksi kauan.

Suosittelen Päihdelinkin keskustelufoorumia, Kotikanavaa.

Voimia tilanteeseen ja rohkeutta tehdä elämänmuutos! Ei tule olemaan helppoa, mutta sulla ja lapsilla on toivoa. Puoliso saattaa joskus toipua tai sitten ei. Se ei tule olemaan susta kiinni, teit mitä tahansa.

Alkoholistin toivo on hänen heikkoudessaan-vasta kun hän myöntää oman voimattomuutensa alkoholiin nähden ja että elämä on muodostunut sellaiseksi, ettei siitä enään omin voimin kykene selviytymään, alkaa paraneminen.

Lämmin halaus ja voimia uskaltaa eteenpäin. Olkaa yhdessä heikkoja, niin teistä tulee entistä vahvempia <3

[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 14:38"]

Alkoholistin toivo on hänen heikkoudessaan-vasta kun hän myöntää oman voimattomuutensa alkoholiin nähden ja että elämä on muodostunut sellaiseksi, ettei siitä enään omin voimin kykene selviytymään, alkaa paraneminen.

Lämmin halaus ja voimia uskaltaa eteenpäin. Olkaa yhdessä heikkoja, niin teistä tulee entistä vahvempia <3

[/quote]

Tsiisus mitä lässytystä! Sanopa ihan selkosuomella mitä ap:n käytännössä pitäisi tehdä?

Googleta ap myös Minnesota-hoito.

Oikeastaan, jos miehesi juo joka päivä, lapsillanne ei ole isää. Heillä on alkoholisti ja pullo talossa. Viina muuttaa ihmistä. Olen alkoholistin tytär, ja voin sanoa, että sinä et pysty häntä raitistamaan. Mikä ajaa jepen juomaan, sen tietää vain jeppe itse. Sinun pitää valita lastesi ja miehesi välillä. Miehesi pitää valita pullon ja perheen välillä. Väitän että pullo vie voiton, koska hän ei tosissaan myönnä ongelmaa.

Meillä isä raitistui vasta, kun pystyi myöntämään, että tuli leikittyä liikaa viinan kanssa ja luultua sitä rengiksi. Tosiasiassa viina oli isäntä talossa. Selvin päin hyvä rauhallinen mies, mutta juovuksissa mm. yritti ampua parhaan kaverinsa hengiltä ja raskaana olleen äitini. Minä näin sen tilanteen ja soitin naapurista poliisit, olin 9 v.. Viina muutti luonnetta. Selvinpäin hän oli hyvä isä, mutta humalassa käyttäytyi ilkeästi ilman mitään syytäkään. Ensimmäiset 9 vuotta lapsuudestani oli humalaisen isän epäluotettavan käytöksen pelkäämistä. Älä tee sitä lapsillesi. Mielestäsi hän ei varmaankaan käyttäydy huonosti, mutta kyllä lapsesi tajuavat että hän on jurrissa. Silloin lasten isä ei ole paikalla, vaan humalainen.

Äiti meni yksinään Al Anoniin ja se olisi sinun paikkasi myös. Isä raitistui vasta, kun tajusi, että viina voi viedä häneltä perheen ja hengen. Se vaati sydänkohtauksen. Äiti sai Al Anonista voimia muuttaa meidän kanssa erilleen. Sydänkohtaus tuli töissä yhtenä maanantaina kohta sen jälkeen, kun me oltiin lähdetty. Oli juonut koko talviloman putkeen. Siitä vasta alkoi isän raitistumisen tie. (Vanhemmat palasi yhteen noin kolmen vuoden kuluttua). Vasta sen jälkeen mulla oli kokopäivä-isä ja siskollani turvallinen viinaton lapsuus.

Erosta kuule selviää. Etenkin lapsesi voivat paremmin, kun on selvä koti, jossa voi hengittää ja nauraa vapaasti. Et ehkä tajua, mutta miehesi juomisen kyttääminen vaikuttaa myös omaan käytökseesi.  Haluatko antaa lapsillesi sen mallin, että on ok ryypätä joka päivä? Oletko kynnysmatto?

suosittelen sinua lähtemään, vaikka se kuinka vaikeaa olisikin, koska alkoholisti sairastuttaa kaikki läheisetkin. Sitä paitsi lähtösi voi saada miehesi oikeasti hakemaan apua ongelmaan (koska sitten se on todellakin hänen ongelmansa, nyt voi vielä ainakin mielessään kaataa osa vastuusta sinulle), ja jos hyvin käy, hän saattaa jopa raitistua. Tai sitten ei.

Eihän sinun ole pakko heti erota, riittää kun vaikka asutte erillään, mies tulkoon tapaamaan teitä selvin päin ollessaan. Jos mies onnistuu raitistumaan, voitte joskus palata yhteen.

Me teimme noin, ja  aluksi miehen juominen paheni, mutta jossain vaiheessa hän haki apua ja raitistui, palasimme yhteen ja hyvin on mennyt jo toistakymmentä vuotta ilman alkoholia (ei se raitistuminen ihan yhdestä kerrasta onnistunut, pari retkahdusta oli, ja se oli vaikeaa, mutta nyt siis ollut jo vuosia kaikki hyvin).

On tosi vaikeaa lähteä, mutta jotenkin ajattelisin, että kerran se vaan kirpaisee, jos jäät alkoholistin luokse, saat kärsiä lopun elämääsi. Eri asia tietenkin, jos miehesi ei ole alkoholisti, mutta sellaiselta hän kuulostaa, jos juokin salaa ja piilottelee pulloja (ja ylipäätään jatkaa juomista, vaikka selvästi olet tuonut esiin, että sinä ja lapset kärsitte siitä). Tai jos miehesi onnistuu raitistumaan ilman, että perhe jättää, mutta avauksesi perusteella hän ei ole siinä onnistunut.

lässyttämällä sallit juomisen. heikko mies tarvii piiskaa että se lakkaa juomasta. tuolla joku kommasi sinua huonoksi äidiksi, ei niin kaukaa haettu! sallit lapsille lasisen lapsuuden. kävelette munankuorilla.

itse olen vasta aikuisena tajunnut miten paska lapsuus minulla oli kun isä joi ja äiti hyssytteli asiaa. ei ole rahaa ostaa karkkia mutta kaljakori löytyi aina ostoskärrystä killumasta..sitten kuunneltiin armeijajuttuja ja uhoamista kun iskällä oli perjantaipullo ja yöllä itkemistä kun äitille tuli paha mieli ja iskälle ei.

minusta se oli normaalia! ja siksi monta vuotta meni elämästä hukkaan kun otin alkoholistin miehekseni ja oli ihan normaalia odottaa viikonloppua kuin kuuta nousevaa että pääsee juomaan viinaa! ei helvetti...onneksi tajusin erota vaikka koville otti.

Hei AP, tää aloitus voisi olla sanasta sanaan mun näppiksestä. Mietin just itse samaa. Miehen juominen on selvästi liiallista, vanhempi lapsi jo kiinnittää siihen huomiota mutta ei ymmärrä sen haitallisuutta koska mitään isompaa näkyvää haittaa ei oikein huomaa vielä. Vuosien myötä juominen on kuitenkin lisääntynyt ja pelkään sitä että jos jäämme, se pahenee ja jonain päivänä saan vain todeta että pohjakosketus on niin lähellä ettei sitä voi enää välttää ja olisi pitänyt lähteä jo vuosia sitten. Jos eroan, esikoisen on vaikea ymmärtää syytä ja hän ymmärtää vain sen että rakas isä ei ole enää meidän kanssa. Ajatus särkee sydäntä enemmän kuin ajatus siitä etten ehkä eläisikään elämääni loppuun asti mieheni kanssa.

Kokeilussa on nyt vähentäminen lääkkeiden avulla mutta tulokset tähän asti melko laihoja. Ratkaisu alkaa kyllä tulla ajankohtaiseksi, en voi odottaa kovin pitkään enää että tilanne paranisi.

[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 23:15"]

Mun isä oli alkoholisti. Kävi myös töissä ja hoiti asiansa. Oli pidetty ja sydämellinen mies, vaikka viina maistui. Minä puolestani olen onnellinen, ettei äiti jättänyt isää juomisen vuoksi. Mulla ei ole isän juomisesta traumoja ja oma suhteeni alkoholiin on terve (juon erittäin harvoin). Ehkä edustan vähemmistöä, mutta mun elämää isän juominen ei pilannut. Juoppoja on erilaisia, kuten ihmisiä yleensäkin.

[/quote]

ensimmäinen tätä laatua oleva kommentti tällä palstalla. Kiitos. 

[quote author="Vierailija" time="12.10.2013 klo 23:12"]

Hei AP, tää aloitus voisi olla sanasta sanaan mun näppiksestä. Mietin just itse samaa. Miehen juominen on selvästi liiallista, vanhempi lapsi jo kiinnittää siihen huomiota mutta ei ymmärrä sen haitallisuutta koska mitään isompaa näkyvää haittaa ei oikein huomaa vielä. Vuosien myötä juominen on kuitenkin lisääntynyt ja pelkään sitä että jos jäämme, se pahenee ja jonain päivänä saan vain todeta että pohjakosketus on niin lähellä ettei sitä voi enää välttää ja olisi pitänyt lähteä jo vuosia sitten. Jos eroan, esikoisen on vaikea ymmärtää syytä ja hän ymmärtää vain sen että rakas isä ei ole enää meidän kanssa. Ajatus särkee sydäntä enemmän kuin ajatus siitä etten ehkä eläisikään elämääni loppuun asti mieheni kanssa.

Kokeilussa on nyt vähentäminen lääkkeiden avulla mutta tulokset tähän asti melko laihoja. Ratkaisu alkaa kyllä tulla ajankohtaiseksi, en voi odottaa kovin pitkään enää että tilanne paranisi.

[/quote]

juuri tätä olen kysellyt: mitä sanoisin lapselle jos eroaisin miejestäni. Rakas isä ei olisikaan enää siinä. Mitä sanoisin lapselleni??

ei se mies lopeta juomista ainakaan niin pitkään aikaan, kun sinä mahdollistat juomisen. Lopeta ainakin vaikeneminen asiasta, älä peittele juomista, älä valehtele miehen puolesta, älä auta häntä jos juomisesta aiheutuu harmia. Älä edes silloin, jos harmia aiheutuu myös muille kuin miehelle itselleen, anna asian vaan tapahtua ja miehen kantaa vastuu asiasta. Älä häpeä, annan miehen hävetä, sinä et ole se joka juo.

Tällaisia asioita ymmärtäisi al-anonissa tai vastaavassa, ja ne helpottavat paitsi sinua, voivat myös auttaa miestä raitistumispyrkimyksissä. Usein (aina?) juovan alkoholistin viereltä löytyy joku, joka mahdollistaa juomisen

lue tekstejä

www.apuaalkoholismiin.fi

[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 13:50"]

Ap: halveksin sinua syvästi. Olet huono huono äiti. Annat lastesi kärsiä alkoholiongelmaisesta isästä ja alkoholin päivittäisestä käytöstä. Äläkä yritäkään väittää etteivät lapset huomaa tai että mies on hyvä isä juomisesta huolimatta.

SUN TEHTÄVÄ äitinä on antaa lapsillesi turvallinen, päihteetön lapsuus. Et anna sitä heille. Valitset mieluumin juopottelevan miehen kuin omat lapsesi.

Lopputulos: sama kuin meidän perheessä. Vaikka isä on kuollut viinaan jo vuosia sitten, kukaan mun sisaruksista enkä minä pidä yhteyttä äitiin. Se on halveksittava ihminen joka auttoi pilaamaan meidän lapsuuden ja koko elämän. Ollaan kaikki kärsitty ja kärsitään lopun ikäämme alkoholisti-isän vaikutuksesta.

[/quote]Ei ne lapset välttämättä mitään huomaa, jos ap:kaan ei aina huomaa että mies on juonu. Eli ei ole mitenkään itsestään selvää että lapset kärsisivä tuosta vielä mitenkään. Mutta havoin juominen pysyy tai hiipuu, se tuppaa lisääntyä kunnes siitä tulee todellinen ongelma.

Itselläni on myös vähän taipumusta juomiseen. Tekosyitä pullon korkkaamiseen löytyy pilvin pimein. Jos vaimo nalkuttaa, töissä on kiireitä, töissä on menny hyvin tai jos seksiä on ollu vähän tai ihan mitä tahansa, niin aina löytyy syy juoda puoli pulloa viinaa, joka voi vielä onnistua niin että perhe ei huomaa mitään.

Itse tähän ongelmaan pitää löytää korjaus. Se helpottaa jos ei osta viinaa ja keksii mielekästä tekemistä, seksi on yksi parhaita tekemisiä, mitä voi tehdä selvin päin.

t. mies