35-45v raskaana olevia?

Hoips, täällä vielä yksi! Mulla on ikää 36 vuotta, ja me ollaan vain myöhään liikkeellä - ensimmäinen lapsemme syntyi loppuvuodesta 2011, eli just vietettiin kaksivuotissynttäreitä. Eka neuvolakäynti oli viime perjantaina, ja silloin rv 9+1.

Nyt en ehdi kirjoittaa enempää, mutta palaan asiaan myöhemmin!

Onhan meitä monta kypsempää äitiä täällä.

Tuttuja mietteitä muilla. Synnytys jo jännittää, vaikka raskaus vasta alussa ja aiemmat synnytykset ovat menneet oikein hyvin. Erityisesti vauvan terveys jännittää. Ja oma jaksaminenkin vähän, että miten sitä taas tähän lähti. Vaikka lapset ovat suuri rikkaus ja ilo meille, niin silti nyt  tuntuu hurjalta.

Oloni on ollut harmillisen huono, etoo suuren osan päivästä. Väsymys on valtava myös. Ehdin jo kehua, että ei raskaus tunnu missään. Kyllä tuntuu! Kunpa tämä kuvotus helpottaisi kohta. Viikkoja lienee seitsemän vasta.

Moi, Kuvotus on täälläkin aivan sanoinkuvaamatonta, meinasin oksentaa bussissa kun tulin työstä, pystyin hädin tuksin pidättelemään ja nielin sylkeä n. 10 minuutin ajan... mietin, että lähin paikka oksentaa olisi käsilaukku...

Raskausviikkoja nyt 11 + 2, kohta siis 12 viikkoa täynnä. Myös kauhea ripuli ja ummetus vuorottelevat.

Hei, ensimmäistä lasta odotan, viikko 8, ikää 40 vuotta. Olen onnellinen mutta varovainen sillä tämä on toinen raskauteni. Tuntuu kuitenkin että kaikki edistyy hyvin eli olo on odottavainen. Yritän pitää mahan piilossa niin kauan kuin se on mahdollista ja ultrat on käyty. Sitten tietää että uusi ihmisalku on varmalla pohjalla. Cottonella, asun myös Tukholmassa. Liityin myös Heinäkuun helmiin. Turvallista odotusta kaikille!

Hei,

täälläkin ensimmäinen tulossa, viikko 25 ja ikää 39. Mukava löytää tällainen palsta! Asun ulkomailla ja kontaktit vähän heikot täällä suunnalla.

Mukavaa odotusta ja talvea kaikille. Palataan asiaan ajan kanssa.

Hei!

Oli mukava löytää tällainen keskustelu. Itsellä ikää 36 v. ja rv 7+6. Kovasti tätä toista on odotettu. Ensimmäinen syntyi 2008. Meinaa välillä olla epävarmat tunteet, kun edellinen raskaus viime keväänä päättyi keskenmenoon viikolla 11+3. Nyt tosin hieman luottavaisempi mieli, kun kävin viime viikolla ultrassa ja kaikki näyttäisi olevan ok. Pitkä on kuitenkin odottavan aika... Kovasti on tosiaankin toista toivottu. Nyt kun vihdoin taas tärppäsi, olen jo useampaan kertaan miettinyt, jaksanko enää uudelleen sitä "vauvarumbaa". En kai kuitenkaan ihan ikäloppu vielä ole, vaikka joskus siltä tuntuukin:) Mukava tosiaankin lukea muidenkin ikätovereiden tuntemuksia. Tsemppiä kaikille!

Itselläni rv 10+6 ja olen 40 vuotias 5 lasta odotan. Välillä on pelon sekaiset tunteet kun ikää on kuitenkin tuo 40 ja alku raskaudessa oli muutamaan otteeseen veristä vuotoa. Iltaisin vatsa on turvoksissa ja nöyttää kun raskaus oisi jo oaljon pidemmällä. 

Huomenta kanssasisaret ja mukavaa Joulun odotusta :) Seulonnan tulokset tulivat ja ne ok.. hiukan huojentunut vaikka edelleen pieni huoli matkassa on. Olen kertonut lapsille tai itseasiassa keskimmäinen oli neuvolassa mukana joka tutkaili siellä ultra kuvaa ja kyseli kenen vauva siinä on :) Asia valkeni hänelle ja kotiin päästyä huuteli heti pikkuveljellekin salaisuuden. Vanhimmalle kerroin itse..en oikein tiedä miten otti.. Sokerit heiluu ja metformiinit siihen sain, en vaan jaksa olla niin tiukkis ruokavalion suhteen ja edelleen ne heiluu. Odotan aikaa sisäpolille ja joudun siis aloittamaan ne insut. Muuten kutakuinkin hyvin menee mutta selkä ja lonkat vaivaa :(  Töitä joutunut ihan liian paljon tekemään ja meinaankin vuoden vaihteessa niitä vähentää. Tehkööt muut.. Joulua lapsille laitettu ja kovastihan nuo pienimmät jo päiviä laskee milloin se santa claus tulee. Rakenne ultra heti tammikuun alussa ja ystävät kyselee aionko ottaa selvää tulokkaan sukupuolen...no, en aio. Liikkeitä en vielä mielestäni ole havainnut ja ne ehkä eniten mietityttää , tunsinko aiemmissa raskauksissa ne näillä viikoilla... en muista. Mutta päivä kerrallaan ...

Hei kaikki tähän ketjuun kirjoittavat - ihanaa kun "löysin teidät". Olen 44 vuotias, kolmatta lastani odottava. Raskausviikkoja 17 + jotain. Luulin jo olevani lähes ainoa yli neljäkymppinen odottaja kunnes vihdoin tänään silmiini osui tämä viestiketju.

Ihana todeta että voimme näin kypsemmälläkin iällä päästä nauttimaan uuden elämän alusta.

Nuo kaksi vanhempaa lastani ovat jo 20v ja 17v, mutta asuvat vielä luonani. Tosin vanhempi on juuri lähdössä opiskelemaan toiseen kaupunkiin. Tämä uusi lapsi on uuden mieheni ja minun ensimmäinen yhteinen. Yritystä on ollut jo useampan kertaa ja ne ovat valitettavasti päätyneet keskenmenoon. Nyt kun emme enää ajatelleet edes yrittään, niin sitten tärppäsi - mutta niinhän siinä käsittääkseni helposti käy, että kun lopettaa yrittämisen, niin raskaaksituleminen on helpompaa.

Alkuraskauteni on sujunut kohtalaisen hyvin (lievää painonnousua lukuun ottamatta). Viime viikonloppuna sairastin tosin aika voimakkaan ruokamyrkytyksen, jonka takia jouduin käymään jopa lääkärissä. Tuo tapaus hieman pelästytti.

Seuraava ultra olisi sitten ensi vuoden alkupuolella. Onneksi tuo niskaturvotuksen kertova ultra meni hienosti, joten uskallan nyt kyllä ihan iloita tästä raskaudesta. Joulun aikaan olisi tarkoitus kertoa myös läheisille - se nyt vähän jännittää.

Heissan kaikille teille odottajille. Joulu tuli ja pian ohi vesisateineen :(. Kunpa olisi hiukan tullut lunta. Olo jo hiukkasen tukala nakkisormineen ja varpaineen, viikot nyt 38 loppu häämöttää. Joutaisi kyllä jo saapumaan tänne ulkomaailmaan sen verran jo tuskaista ollut. Mutta kaikki aikanaan ja lopussa palkitsee:). Mitenkäs teillä muilla on joulu ja odotus sujunut? 

Hei, Tyydeli40 liittyy joukkoon.
Tänään plussanneena, 9kk yrityksen jälkeen. Esikoinen on nyt 1v 8kk, eli olin 39v jo esikoisen saadessani.

Heippa! 

Tervetuloa Tyydeli40! Mukava kuulla että olet saanut Plussaa.  Täällä porskutellaan edelleen vatsan kanssa. Lunta odotellaan lasten kanssa jos vaikka pääsis sinne pulkkamäkeen vielä tänä talvena. Ihanaa kun meitä "vanhojakin" on täällä listoilla, onhan tämä odotus aivan erilaista kuin nuorempana. Saatika sitten se vauva-aika... Kyllä se kanssa aivan eri kuin parikymppisenä, jaksaa jopa paremmin yösyötöt. Mutta tsemppiä Tyydeli40 ja muut täällä. 

Hei tytöt! Mun töytyy merkata tämä viestiketju jos saisin ehkä liittyä joukkoonne myöhemmin :) Kiva lukea teidän ajatuksia! Olen 37 v ja lapset syntyneet 02 ja 05, pitkään olen haaveillut kolmannesta lapsesta... Keskiviikkona lähtee nyt vihdoin ja viimein kierrukka! Mun molemmat edelliset raskaudet ovat alkaneet ekalla yrityksellä, saa nähdä joutuuko nyt yrittämään enemmän kun on vähän vanhempi.

Tsemppiä teille kaikille odottaville!

hei! täällä just 39 täyttänyt haluais liittyä joukkoon. En oo kosaan osallistunut mihinkään tämän kaltaisiin keskusteluketjuihin, joten nyt vaan testaan. Huomenna uusin voimin koitan laitella enemmän jos nyt tässä onnistuin. Mutta siis viidettä odotellaan, todellista iltatähtöstä, puoliksi suunniteltua ;) la osuis syyskuuhun, jos kaikki menee hyvin.

:( :( tähänkö nyt tämä ketju tyssäsi? ekaa kertaa aattelin,  että nyt vois lähteä tällaseen ajatusten vaihtoon mukaan, mutta päivä toisensa jälkeen huomaan oman kirjoitukseni olevan edelleen viimeinen.. Toivottavasti teille kaikille silti kuuluu hyvää! :)

Täällä yksi 42-vuotias esikoistaan odottava. Löysin ensin toisen keskustelun : 40 vuotiaat odottajat ja ehdin sinne kirjoittaa tarinani. Kannattaa kurkata sinnekin.

t. Sesam

Hei! Olen 38 vuotias ja LA on 15.9.  olen Uusperheen äiti.Minulla on aikaisemmasta liitostani 5 lasta 96/98/00/02/07 syntyneet ja avomiehelläni 95/96/06,tämä vauveli on meidän yhteinen ja kovasti toivottu.

Olen 40 vuotias odotan 5 lastani. Tuntui kyllä ihan uskomattomalta että olen raskaana ja en oikein usko tätä vieläkäön vaikka on 4 kk menossa. Liikkeitä en vielä tunne ja raskaus oireet on helpottuneet. 

Hei...Joo tosi hiljainen tämä keskustelu todellakin on...mietin kannattaako ees kirjoitella kun tuntuu ettei tämä homma täällä miksikään muutu.. Vai onko ne immeiset toisilla foorumeilla ?? No kerron kuitenkin... Rakenne ultrassa käyty ja kaikki ok. Olen tässä pari viikkoa ollut saikulla kun ne insuliinit alitettiin jotta nähdään miten sokerit tasoittuu. Rv nyt 21+5. Äippäpolin seurannassa jatkossa kuljen sekä sisäpolin. Huomenna töihin kokeilemaan kuinka sokerit pysyy kohdillaan vaikka vielä ne kotonakin hieman heilahtelee. Jospa jaksaisi vielä tovin töitä tehdä vaikka fyysisesti raskasta työtä teenkin. Nyt tämän kahden viikon aikana selkä ja lonkkakivut hellittäneet joten lepo kait hyvästä. Aurinkokin eilen näyttäytyi ja päiväkin pidennyt joten kevättä kohti hurjaa kyytiä... Hyviä vointeja kaikille !!

Kukkuuuuuu!!!

Älkää vielä hävitkö!! :) Mulla on vimoset päivät piinailla ja toivon, että sitten saan tulla kirjoittelemaan tänne. Sorry, kun en ole vielä plussaa testannut, mutta lueskelin tarinoitanne ja kaikki tuntuu häviävän jonnekin...

Ikää tulee tänä vuonna 45 ja minulla on 18 v täyttävä poika. Odotamme kovasti vielä sitä ihanaista iltatähtöstä, joka olisi nykyiselle miehelleni ensimmäinen. Minua ei pelota eikä jännitä tuleva, ainoastaan se, että olenko raskaana. Monta vuotta on mennyt ns. yrittämiseen.

Lämmöt seilaa 37.10-37.70, vaikka normisti on n. 36.0 molemmin puolin. Naama hehkuttaa punaisena ja mahd. kiinnittymisen aikoihin vihloi ja jomotteli alamasuun kunnolla. Ja sitten yksi päivä meni ihan ripulille ja humasi (ei ripuloinnin jälkeen.. :) )

On tämä kauheaa tämä odottelu!!! Torstaina testataan... <3

Peukut kaikille ja mukaanhan lisää mahtuu!!! :) Rohkeutta vaan ja nauttimaan näin kypsemmälläkin iällä tästä kaikesta.

Muza