En ollut valmis isäksi
Haluan kertoa oman tarinani, joka ehkä saa joskus ajattelemaan myös isän ja miehen kantaa. Olin parikymppinen opiskelija. Tapasin naisen, johon ihastuin. Seurustelimme ja olin toki vakavissani, mutta kerroin naiselle, etten halua vielä ainakaan lapsia. Haluan valmistua ja saada kunnon työpaikan. Nainen, nykyinen ex-vaimoni, tuntui käsittävän asian. Hän sanoi, että asia ok. Halusin käsitellä menneisyyden asioita, enkä ollut muutenkaan vielä valmis missään nimessä isäksi. Olin lapsellinen, halusin viettää opiskelijaelämää. Tyttöystäväni oli kuitenkin päättänyt toisin. Hän lopetti pillerien syömisen kertomatta minulle ja tuli raskaaksi. Olen kasvatettu siihen, että omista lapsista pitää ottaa vastuu, joten yhtäkkiä olin perheenisä, saimme vielä toisen lapsen. Omalletunnolleni ei sopinut lähteminen, mutta koko avioliittomme ajan koin passiivista vihaa vaimoani kohtaan. Olisin vielä ymmärtänyt, jos kyse olisi ollut vahingosta, mutta kyse oli systemaattisesta halusta tulla raskaaksi kanssani. Vaimoni oli vielä nuori, 22-vuotias, hän olisi löytänyt jonkun toisen, jonka kanssa saada lapsia. Ei ollut kyse nelikymppisestä naisesta.
Erosimme 15 avioliittovuoden jälkeen. Jälkikäteen olen pohtinut omaa isyyttäni. En ollut hyvä isä lapsilleni. Yritin olla, mutta en ollut. Olin kunnianhimoinen, mutta lapsien myötä oli pakko tehdä erilaisia ratkaisuja elämässä. Valita työ, jonka jatko on suhteellisen varmaa. Työ, joka ei koskaan ollut se, mitä tavoittelin. Rakastan lapsiani, mutta he olisivat ansainneet toisenlaisen elämän. Niin makaa kuin petaa, on totta, mutta silti osa vastuuta on myös naisella. Jos mies sanoo, ettei hän ole valmis, hän yleensä tarkoittaa sitä.
Kommentit (107)
Outoa, että olet käyttänyt 15 vuotta tuolla tavalla. Itse olisin katsonut kaikkien vastuideni rauenneen tilanteessa, jossa kumppani on hankkiutunut vilpillisesti raskaaksi. Elatusmaksut olisin toki joutunut maksamaan, mutta se on lopulta pieni hinta siitä, ettei tule vangituksi elämään, jota ei lainkaan itselleen halua. Elämme lyhyen aikaa ja sitten kuolemme, eikä oman onnellisuuden uhraamista tulla millään tavalla palkitsemaan.
Koetapa lukea seuraava sana: kon-do-mi
Lopeta ääliömäinen tuskassa kieriskely ja ota vastuuta!
OLisit käyttänyt kumia varmuuden vuoksi sillä voivathan pilleritkin pettää. Ikävää, että tyttöystäväksesi valikoitui sellainen valehtelija. Mutta oli miten oli lapsesi ovat syyttömiä ja heistä voisit kuitenkin iloita.
On tää kanssa. Toinen kerää säälipisteitä ja mammuliinit silittää päätä. Kyllä ne miehet ovat ihan yhtä velvollisia kantamaan vastuun valinnoistaan kuin naisetkin. Ap ei ole ollut valitsematta perhettä. Tiedän monia miehiä jotka ei ota mistään vastuuta eivätkä tee mitään valintoja ja sitten marttyyrina vinkuvat kun vaimo niin on väärin toiminut. Yököttävää. Esikoisen syntymästä ap:lla lienee aika kauan, ehkä jopa se 15v. ja vielä vinkuu kun niin oli kamala akka.
Ovatko nämä vastaajat, jotka huutavat vastuun perään itse juuri niitä naisia, jotka hankkivat lapsen vain siksi, että heidän oma biologinen kello tikitti?
Piti vielä sanomani että mistähän nämä av-mammelit tietävät ap:n hyvin hoidetun isyyden? Kuinka moni on ollut apikalla katsomassa, millainen kuvio on todellisuudessa ollut? Mielenkiintoista on myös ap:n motiivi avautua täällä; että ihan esimerkkinä varoittaa muita siitä että paha nainen pahantahtoisuuttaan pilaa hyvän miehen elämän?
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 14:57"]
Ovatko nämä vastaajat, jotka huutavat vastuun perään itse juuri niitä naisia, jotka hankkivat lapsen vain siksi, että heidän oma biologinen kello tikitti?
[/quote]
En ole. Perustimme perheen ihan yhteisymmärryksessä. Vaikka toki lapsia hankittiin siksi että biologinen kello tikitti. MOlempien tahdosta. ja yhdessä on kasvatettukin. Mutta exäni oli juuri tuollainen vinkuja kuin ap. Ei tehnyt mitään valintoja ja syytti muita kaikesta mahdollisesta. Vietti suuren osan elämästääbn itsesäälissä kun silloin se teki sitä ja sitten tää tota. Itse ei tehnyt koskaan mitään, ettei vaan olisi tehnyt sitä virhettä. Raivostuttava ihmistyyppi. Tarvitsee ainoastaan potkun persuksille.
Parisuhteen voima on luotettavuus. Ei mielestäni ole mitään ajattelematonta jos luottaa pitkäaikaisen puolisonsa sanaan hoitaa ehkäisy. Ap rakasti exäänsä, uskoi omaan parisuhteensa luotettavuuteen ja toimi omalta puoleltaa kuin hyvä kumppani. Hän oletti tottakai samaa puolisostaan, joten pettymys oli varmasti kova isku.
Eri asia olisi jos ehkäisystä huolimatta olisi tullut raskaaksi. Silloin ei voisi osoitella ex-vaimoa ja leikitellä ajatuksella, mitä jos tämä olisi toiminutkin luottamuksen arvoisesti.
Ap:ta kehotan katsomaan eteenpäin. Totuus kuitenkin on, että elämä ei ole ainoastaan omissa käsissämme vaan muiden ihmisten teot vaikuttavat elämäämme. Eteemme tulee asioita, jotka eivät menneet kuten suunnittelimme tai toivoimme. Siitä huolimatta elämä on aivan yhtä hyvää kuin jos kaikki olisi sujunut omien suunnitelmiemme mukaan.
Vaihtaisitko lapsesi lapsettomaan elämään? Antaisitko heidät pois? Miltä tuntuu kun näet lapsesi ja he hyppivät ilosta? Tartu ajatukseen, että he ovat parasta elämässäsi. Keskity siihen iloon ja rakkauteen, mitä he tuovat elämääsi. Nautit juuri näistä lapsista ja siitä millaisia juuri he ovat. Jos asiaa tarkastelee tästä näkökulmasta, sinulle kävi ihan hyvin :) Tsemppiä
Aina kun puhutaan tästä vastuun kantamisesta, niin nainen saa olla vastuuton ja jättää ehkäisyn salaa pois. Mutta mies ei saa olla, vaan hänen on vaan kannettava vastuunsa. Jos ei muuten, niin useimmiten elatusmaksun muodossa.
Miten tämmöinen nainen voi katsoa itseään peilistä, saati lastansa tuntematta pistoa sydämessään?
No oisko se kuitenkin mennyt niin, että ap oli kanssa valmis perheenisäksi, tai ainakaan ajatus ei ollut täysin vastenmielinen, kun ensimmäinen teki tuloa vaimon kieroilun vuoksi. Kun se toinenkin tehtiin ja yksissä tuumin harkitusti. Mutta perhe-elämä ja vaimo ei olleetkaan sitä, mitä ap elämältään lopulta halusi. Nyt on hyvä hetki todeta että akka ja lapset pilasivat ap:n koko elämän.
Olisko se ollut eri asia, olisiko asiat menneet lopulta kovin eri tavalla, jos olisit tullut isäksi halusta viisi vuotta myöhemmin? Vai olisiko lopputulos silti aivan sama?
Oikeasti nyt on se hetki, jolloin ap:n tulee viimeistään ottaa vastuu omasta elämästään. Älä jää katkeraksi vaan ala elämään elämääsi, ja tee ne asiat jotka haluat. Lapset toki jollain lailla kuuluvat elämään edelleen, mutta kyllä sulla alkaa olemaan jo latu auki.
Kuka on ollut valmis äidiksi? En minä ainakaan. En ollut valmis siihen että esikoinen oli sairas. En olluit valmis avioliiton ongelmiin. En ole valmis kuolemaan tai sairastuymaan, silti niinkin voi käydä. tai menettä lapsensa, kokea avioeron, jäädä työttömäksi vaikka ei olisi siihen niin kovin valmis. Mitä helvettiä tuo ap valittaa? Toki on väärin hankkiutua raskaaksi jos ei ole yhdessä sovittu, mutta mikä elämässä siihen kaatuu? JOku ei saa lapsia vaikka haluaisi. Joku menettää lapsensa. Jollekin tulee vahinkoja- ihan naisellekin vaikka ei haluaisi. Aikuinen ihminen sitten ottaa ja alkaa opetella elämään sen kanssa mitä elämä antaa. Lapsellista syyttää vaimoa siitä että ei ole olluyt hyvä isä eikä ole saavuttanut sitä tai tätä. Mikä on estänyt opettelaan olemasta hyvä isä? Ettei vain se itsesääli ja toisten syyttely?
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 15:01"]
Vaihtaisitko lapsesi lapsettomaan elämään? Antaisitko heidät pois? Miltä tuntuu kun näet lapsesi ja he hyppivät ilosta? Tartu ajatukseen, että he ovat parasta elämässäsi.
[/quote]
Moni vaihtaisi lapsensa lapsettomaan elämään, jos pääsisi ajassa taaksepäin, eikä lasten reuhominen ja hyppiminen saa todellakaan kaikkia ajattelemaan, että kyseessä on paras asia, mitä elämällä on tarjota.
42- no jos et ollut valmis äidiksi, niin sinullahan oli valta ehkäistä asia. Älä lässytä siellä.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 15:05"]
Aina kun puhutaan tästä vastuun kantamisesta, niin nainen saa olla vastuuton ja jättää ehkäisyn salaa pois. Mutta mies ei saa olla, vaan hänen on vaan kannettava vastuunsa. Jos ei muuten, niin useimmiten elatusmaksun muodossa.
Miten tämmöinen nainen voi katsoa itseään peilistä, saati lastansa tuntematta pistoa sydämessään?
[/quote]
No se että kasvattaa lapsen yksin tai katkera mies taakkanaan riittänee rangaistukseksi naisen pahasta teoista. Virheitä tekee jokainen, ihan jo sen puolison valinnassakin aika moni. Ja näytäpä mulle nämä naishirviöt. Suurin osa kasvattaa lapsensa samalla kuin se mies keskittyy säälimään itseään. ja kyllä se todellinen ongelma on muutenkin ne miehet jotka huolehtivat itsestään ja eron jälkeen uudesta naisestaan. Exä lapsineen on monelle vain ikävä taakka. Erään ystäväni mies juuri vilpittömästi ihmetteli mihin ihmeeseen äiti niitä elatusmaksuja oikein tarvitsee. Kun niillä olis tärkeempääkin käyttöä.
Miehenä en voisi toimia yhtä kunniallisesti kuin ap enkä toisaalta ikinä hankkisi vielä toistakin lasta. Sen sijaan olisin hylännyt "perheeni", ja hyvästä syystä. Elatusmaksujen maksaminen olisi kyllä ärsyttänyt koko loppuelämän ajan, jos kumppani olisi niitä vaatinut. Olisin myös keskittynyt luomaan omaa uraani haluamallani tavalla. Parhaimmassa tapauksessa tuo (erittäin nuori!) ap:n kumppani olisi löytänyt nopeasti toisen miehen elättämään itseään ja ei-toivottua lasta, ja tämä olisi saanut paremmin isäksi sopivan miehen elämäänsä.
Voitte toki syytellä ap:ta itsekkääksi, mutta itse en todellakaan olisi ollut yhtä epäitsekäs kuin hän. Vastaava tilanne naisellehan olisi se, että mies ilmoittaisi menneensä vasektomiaan, mutta naisen raskauduttua kertoisikin peruneensa operaation viime hetkellä, koska halusi lapsia.
Miehen tilanne näissä tapauksissa on silti huonompi, koska abortin mahdollisuuskaan ei ole hänestä kiinni. Ymmärrän hyvin myös sen, jos mies kokee parhaiden nuoruusvuosiensa menneen hukkaan ei-toivottua perhe-elämää viettäessään.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 15:09"]
42- no jos et ollut valmis äidiksi, niin sinullahan oli valta ehkäistä asia. Älä lässytä siellä.
[/quote]
No kuulehan, minä KASVOIN äidiksi. Niinkuin kaikki muutkin tietämäni naiset. Paitsi ehkä sinä. Annas kun arvaan; elämässä jokainen on oman onnensa seppä ja kaikkeen on varauduttu? Että elämä tulee menemään kuten olet suunnitellutkin?
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 15:15"]
Että elämä tulee menemään kuten olet suunnitellutkin?
[/quote]
No lasta ei ketään Suomessa pakoteta väkisin kantamaan ja pitämään. Vahinkoraskauksia voi sattua, vahinkolapsia ei käytännössä koskaan.
Aina on riski, että nainen pettää miehen luottamuksen.
Siinä ei auta kondomitkaan.
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 15:20"]
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 15:15"]
Että elämä tulee menemään kuten olet suunnitellutkin?
[/quote]
No lasta ei ketään Suomessa pakoteta väkisin kantamaan ja pitämään. Vahinkoraskauksia voi sattua, vahinkolapsia ei käytännössä koskaan.
[/quote]
Kyllä vahinkolapsiakin syntyy. Esim äiti kieltää raskautensa. Olet ilmeiseti kovin kokematon elämän suhteen. Joskus on tilanteita joissa hyvää vaihtoehtoa ei ole, riippuu aina vain kenen kulmasta katsotaan. Ja joskus paha muuttuu hyväksi tai hyvä pahaksi. Jos hyvin käy, säkin saat mahdollisuuden oppia:)
[quote author="Vierailija" time="10.10.2013 klo 14:42"]
Jos joku ihmettelee miten sitten päädyin tänne niin luin tuota Olivia Franseska Koivusen juttua ja tämä näkyi siinä alla!
Ja totta hemmetissä pitää puolustaa häntä!!!
[/quote]
Kuka on Olivia Franseska Koivunen (voi äklö mikä nimi) ja miksi häntä pitäisi puolustaa?