Alatiesynnytys ja sulkijalihaksen vauriot - KOKEMUKSIA?

[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 22:51"]

Sektiolla tuli raskausmyrkytyksen vuoksi, kiire oli. Onneksi tulikin, vauva oli iso. Viikko sektiosta ja pääsin vaunulenkille, kipulääkkeitä en tarvinnut kolmen ekan päivän jälkeen. Arpi ei koskaan näkynyt bikineissä ja nyt 3 vuoden jälkeen on niin haalea ettei sitä näe ellei supertarkkaan katso, siis töllää melkein naama haarovälissä. Ei mitään ongelmaa jäänyt synnytyksestä ja vauva-arki maistui mahtavalta kun ei tarvinnut minkään uimarenkaan päällä istua ja itkeä karkailevia pissoja ja pieruja.

Monella kaverilla sen sijaan isompien ja pienempien vauvojen synnytys alateitse on ollut hankalaa. Repeämiä, pursuilevia peräpukamia, virtsanpidätysongelmaa, ikävästi kiristävää eppariarea jne. Traumoja jos jonkinlaisia ja yhdellä perhekokokin jäi yhteen epäonnistuneen synnytyskokemuksen vuoksi.

Mutta mitäpä pienistä, kunhan vaan saa alakautta synnyttää... Ei siitä hei mammat mitään mitalia jaeta, että repeää tuhannen palasiksi ja pierii holtittomasti lopun elämänsä. Että eipä kaduta pätkääkään tuo sektio, hieno synnytys ja varsinkin elämä sen jälkeenkin :)! Mutta turha täällä on sanoa synnyttäneensä jos ei ole perseeseen asti revennyt ja uhrannut loppuelämäänsä yhden ponnistuksen takia.

[/quote]

Mutta sä sait raskausmyrkytyksen joten et säkään ole mitenkään terveyden perikuva. Sori.

Raskausmyrkytys ei johdu huonosta terveydestä.

[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 23:15"]

Raskausmyrkytys ei johdu huonosta terveydestä.

[/quote]

Ei mutta omalla sektiolla kehuskelu etenkin kun se on tehty myrkytyksen vuoksi on typerää. Terveet raskaudet pääyvät nimittäin useimmiten normaaliin synnytykseen.

ettek te sektiomammat nyt voi tajuta, että suurin osa alatiesynnytyksistä menee ihan normaalisti. Ei ole pieruvaivoja eikä pissavaivoja synnytyksen jälkeen.Ja heti sen puserruksen jälkeen voi jo istua alapäänsä päällä ilman renkaita. 

Ette kyllä te alatiefanaatikotkaan tunnu tajuavan, että suurin osa sektioista menee ihan loistavasti. Hyvin harvoin on mitään vakavaa ongelmaa, tällöin lähtötilanne on ollutkin jo yleensä huono ja ongelma olisi alatiesynnytyksessä ollut vielä pahempi. Sektiotilastoja rumentaa kiireelliset ja hätäsektiot, näissä usein takana ne pieleen menneet alatiesynnytykset. Ja vain osa niistä, monet alatiesynnytyksethän menee tavalla tai toisella ikävästi pieleen äidin osalta vielä viimemetreillä. Suunnitellut sektiot menevät useimmiten hyvin. Ihan kuin menee useimmiten alatiesynnytyksetkin.

Enpä ole kuullut tutuista, sukulaisista ja ystävistäni (tai heidän ystävistään) kenenkään saaneen sektiossa mitään pysyvää ongelmaa. Sen sijaan vähän joka toisella tuntuu olevan jotain riesaa alatiesynnytyksen jäljiltä. Onneksi itselle ei jäänyt mitään vaivaa normisynnytyksestä, onnekas silti koen olevani.

Loistavaa, tulihan niitä rehellisiä vastauksia!

Koittakaan nyt kuitenkin PLEASE PYSYÄ AIHEESSA. Minua ei kiinnosta mielipiteenne asiasta alatie vs. sektio, missään muussa mielessä kun näiden jälkiseurausten näkökulmasta. Minulle on henk.koht. aivan sama, pitääkö joku lapseni ulostuloa "oikeana synnytyksenä" vai ei, kunhan lapseni tulee ulos turvallisesti ja minun + värkkini + suolentoimintani saavat mahdollisimman pienet ja lyhytkestoiset vauriot. Sektioarvesta en myöskään välitä, koska en asu missään Miamissa enkä muutenkaan harrasta vatsani esittelyä julkisesti missään... 

AP

Mä sain liki 7v sitten neljännen asteen repeämän synnytyksessä. Molemmat sulkijalihakset repesivät. Korjattiin samantie leikkaussalissa, kaksi kirurgia ompeli tikkejä tuli kuulemma 180. Vaivaksi jäi ulosteen ja pierujen karkailu. Pari vuotta leikkauksen jälkeen ruiskuttivat sulkijalihaksiin jotain silikonipitoista ainetta joka hieman auttoi, mutta edelleenkin pierut lähes päivittäin karkailevat, mikä todella noloa töissä.

edellinen jatkaa vielä...eli jos mulla vatsa löysällä niin vessaan päästävä todella nopeasti tai paskat valuu osittain housuun. Eipä taida vaiva mulla ikinä korjautua, koska marraskuussa tulee synnytyksestä jo 7vuotta.

Mulla tuli 4.asteen repeämät viime kesänä eli sisempi ja ulompi sulkijalihas meni täysin poikki. Synnytys oli normaali, ei imukuppia tms. ja ponnistusvaihe reilu puoli tuntia, tosin vauvalla oli käsi poskella. Leikkauksessa korjattiin ja jotenkuten pystyin istumaan jo alle viikon kuluttua. Mielestäni paraneminen oli nopeaa. Ulostamista jännitin aluksi kovasti ja pari kuukautta en uskaltanut ponnistaa tavaraa ulos vaan odottelin rauhassa ja joka vessakäynnin jälkeen suihkuttelin puhtaaksi. Haavassa ei ollut mitään kirvelyä tai särkyä koko aikana, lähinnä tietyissä asennoissa tunne että tikit repeää. Alussa oli hankalaa pidättää kaasuja ja löysää ulostetta, nyt reilusti alle puolen vuoden kuluttua kaikki toimii kuten ennenkin.

Minulla kävi hyvä tuuri ja pahoista vaurioista huolimatta paranin nopeasti kuntoon. Tämä oli ensimmäinen synnytykseni, lähinnä seuraavassa pelottaa jos vauriot uusiutuvat eikä korjaaminen enää onnistu täydellisesti...

Koittakaan nyt kuitenkin PLEASE PYSYÄ AIHEESSA. Minua ei kiinnosta mielipiteenne asiasta alatie vs. sektio, missään muussa mielessä kun näiden jälkiseurausten näkökulmasta. Minulle on henk.koht. aivan sama...

Se nyt vaan ap on kuitenkin niin, että vaikka olet tehnyt tämän keskustelunaloituksen, et silti OMISTA tätä ketjua. Kyllä tänne saa/voi kirjoittaa ihan mitä haluaa, etkä sinä varsinaisesti voi sitä sanella, mitä tänne saa tai ei saa kirjoittaa.

Meitä saattaa olla muitakin, joita aihe kiinnostaa, joten yhdyn ap:n toiveeseen... 

Lääkäri Tarja Pirtan väitöskirjatutkimuksen mukaan jopa 23%:lla alatiesynnyttäneillä on anaali-inkontinenssi piilevänä... Aika karmea luku. :(

 quote] Se nyt vaan ap on kuitenkin niin, että vaikka olet tehnyt tämän keskustelunaloituksen, et silti OMISTA tätä ketjua. Kyllä tänne saa/voi kirjoittaa ihan mitä haluaa, etkä sinä varsinaisesti voi sitä sanella, mitä tänne saa tai ei saa kirjoittaa.[/quote]

:D Tää kuulostaa ihan uhmaikäisen meiningiltä! :D Jos ap pyysi kokemuksia sulkijalihasvaurioista, niin en kyllä oikein ymmärrä, miten siitä aiheesta saadaan sektio vs. alatiesynnytys-kiista, tai ollaan rinta rottingilla, kun ei revennyt tms. Voihan niistä aiheista sitten aloittaa vaikka omat ketjunsa. Noin 1% synnyttäjistä saa 3 tai 4 asteen repeämät vuosittain. Se on kuitenkin noin 5000-6000 äitiparkaa, eli koskettaa vähemmistöä. Vertaistukea on suhteellisen vaikea löytää, koska omassa kaveripiirissä saatat olla ainoa, jolle on jäänyt sellaiset vauriot. Eikä sitä nyt ihan joka äitipiirissä viitsisi avautua kakkaongelmistaan.

Voihan sitä tietysti tähänkin ketjuun kirjoittaa vaikka kvanttifysiikasta, mutta eikö olisi itsellekin mielekkäämpää sellainen vuorovaikutteinen keskustelu?

Mää nyt kerron kuitenkin vaikkei mulle tullutkaan pahoja vaurioita.

2 yli nelikiloista lasta ja ekalla kerralla imukuppi, epiduraali ja episiotomia. Tokalla kerralla episiotomia myös. Alapää parantui kummallakin kerralla, ekalla kerralla hitaammin, kun jonkinlaisia repeämiä oli myös kuitenkin luullakseni. Ei virtsan karkailua, ei ulosteen pidätysongelmia mutta pukamia on.

Muuta alapään vaivaa ei jäänyt.

Enempää lapsia en edes uskaltanut haluta kun näinkin hyvin selvisin.

Ei ole kyse uhmaiästä, mutta jos viriää keskustelua vaikka sitten aiheesta alatiesynnytys vs. sektio (mihin EN ole ottanut kantaa), niin ei ketjun ap voi millään oikeudella lähteä kieltämään ihan vaan, koska on ketjun sattunut aloittamaan! =D Totta kai nämä väittelijät voisivat/kannattaisikin perustaa aiheesta erillinen ketjunsa, mutta eihän ap voi millään valtuuksilla siihen komentaa! =D

[quote author="Vierailija" time="08.10.2013 klo 12:30"]Ei ole kyse uhmaiästä, mutta jos viriää keskustelua vaikka sitten aiheesta alatiesynnytys vs. sektio (mihin EN ole ottanut kantaa), niin ei ketjun ap voi millään oikeudella lähteä kieltämään ihan vaan, koska on ketjun sattunut aloittamaan! =D Totta kai nämä väittelijät voisivat/kannattaisikin perustaa aiheesta erillinen ketjunsa, mutta eihän ap voi millään valtuuksilla siihen komentaa! =D[/quote]

sain hyvät naurut, kiitos tästä!

[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 21:40"]

[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 21:36"]

[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 21:31"]

[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 21:23"]

[quote author="Vierailija" time="07.10.2013 klo 21:16"]

Mutta hyvin harvinaistaha tuo kuitenkin on! Uskon, että kulkee suvussa, eli jos oma äiti ja äidin äiti on synnyttäneet normaalisti ilman komplikaatioita, niin turhaa nainen sitä omaa synnytystään stressaa. 

Minä kun odotin esikoistani, niin eräs tuttavani illanistujaisissa kertoi kaikenmaailman kauhujuttuja siitä kuinka sitä voi revetä pahasti ja kuinka mies ei enää nauti seksistä kun nainen on synnyttänyt ja nainen ei psyty pidätämään jne. Aivan ihme juttuja. Meidän suvussa kenelläkään ei ole olut moisia ongelmia. Minullakin nyt 4 lasta, viimeisestä synnytyksestä 2kk ja mitään pidätysongelmia ei ole ikinä ollut, vaikka lenkkeilynkin olen aloittanut 1kk synnytyksestä joka kerta. 

Tämä kyseinen pelottelija onkin sitten itse synnyttänyt kaikki mukulansa suunnitellulla sektiolla kun ei ole uskaltanut synnyttää normaalisti. Pakko sanoa, että hän on jäänyt paljosta paitsi! Kyllä se vauvan syntymä on vaan mieletön kokemus!

[/quote]

Miten sektio ja paitsijääminen vauvan syntymästä liittyy toisiinsa? Itse sain poikani sektiolla ja todellkin se oli maailman uskomattomin ja ihanin kokemukseni. Se, että vauva tulee alapäästä, ei tee millään tavalla kummallisempaa syntymän ihmeestä.

[/quote]

Kyllä se vaan kovin erilaista on, valitan. Eikä sillä, jokainen synnyttä miten itse haluaa ja kaikki eivät voi itsekään valita. Mutta minä olen kokenut molemmat ja se alateitse synnyttäminen ON vain ihmeellisempää. 

[/quote]

No on se tietysti erilaista, ihan kuin tässäkin keskustelussa käy ilmi. Eipä käy mua ainakaan kateeksi alapäästään synnyttäneitä :) 

Ja edelleenkin, mitään niin hienoa ei ole kun syntymän ihme, tuli se vauva sitten leikkauksella tai  alapäästä.

[/quote]

Otan kuitenkin mieluimmin hyvin menneen alatiesynnytyksen kuin ruman sektioarven.

[/quote]

Minä otin mieluummin tikit vatsaan kuin perseeseen. Enkä kadu :)

Eikö kellään???

No aiheutti se jonkinlaista sulkijalihaksen palautuvaa vauriota: kaasuja ei pystynyt pidättämään ollenkaan useampaan kuukauteen, mikä oli noloa (ristiäiset, neuvolat ym!) ja löysän kakan kanssa tuli _tosi_ kiire vessaan :) Onneksi palautui kuitenkin. Ultralla tarkistettiin, ettei ole sulkijalihakset irtipoikki.

Juostessa on virtsan karkailua ja siis myös kaikissa peleissä joihin kuuluu spurtit ja juoksut... Ei palautunut. Myös muilla pelikavereilla ( naisia ja synnyttäneitä) oli samaa. Näin myös äidilläni. Olen ymmärtänyt että tämä tosi yleistä. Mutta jos ei juokse pitempään niin asia ei ilmene...