Vanhoja asioita, joille on keksitty uusi hieno nimi
Frisbeegolfkiekko - ennen oli frisbee
Legginsit - ennen oli trikoot
Meal prepping - ennen tehtiin eväät töihin - joo tiedän, että siihen voi kuulua muutakin, mutta jotkut sanovat pelkkää eväsrasioiden valmistelua meal preppingiksi. Ja muutenkin miten olisi ateriasuunnittelu?
Smoothie bowl - jos sörssää hedelmiä ja syö lusikalla, eikö se ole hedelmäsose
Kommentit (1630)
liukulumikengät = sukset
ei mitään tekemistä kenkien kanssa
Nykyään: Pena näpittää.
Ennen: Pena vetää käteen.
Kampaajista on tullut HIUSTERAPEUTTEJA?!
Huone kylpee valossa = verhot on auki
Vierailija kirjoitti:
Siittiö = nykyään pieni sukusolu
Munasolu = nykyään iso sukusolu.
Sukupuolten rajan hämärtäminen on nyt trendikästä.
Biologian kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Onko näin naurettavaksi jo mennyt tiedekin? Sen tiesin kyllä, että sekin on alkanut politisoitua niin vahvasti ettei edes siihen voi enää luottaa. Mihin tässä nyt sitten uskoo, kun ei elämässä ole tiedettä eikä jumalaa?
Vierailija kirjoitti:
Striimaus = suora lähetys
Ei ole periaatteessa sama asia, striimauksella tarkoitetaan nimenomaan netin ylitse tapahtuvaa lähetystä, jota otetaan tyypillisesti vastaan jonkun nettialustan kautta perinteisten TV-kanavien sijaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asap = vähän äkkiä
Niin pian kuin mahdollista
Suomennettu versio olisi Npkm, ei oikein rullaa yhtä sujuvasti.
yt - muutosneuvottelut
pa - budjettivaje
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitoshuoltaja, siistijä - aiemmin nämäkin olivat vain siivoojia:)
Niin mutta ne siivoojat siivosi oikeasti. Olen omalla työpaikalla seurannut ensin yhden siivousfirman siistijöiden työskentelyä ja kun siitä tuli tarpeeksi valitusta kaikilta, nyt on toinen siistijäporukka tekemässä siistimistä.
Ensinnäkin imurointi on kerran kuukaudessa. Tilat on päivittäin käytössä ja niissä käy asiakkaita. Sopimuksessa kuulemma lukee lattioiden nihkeäpyyhintä kerran viikossa. Mitä se oikeasti on: kuiva levymoppi ja vähän sinne tänne olevinaan suihkutellaan jotain nestettä. Ja kun sanon vähän, niin sitä todella suihkutetaan vähän, pikkuriikkisen, tuskin silmin havaittavaa määrää. Kun moppi kiertää sen ruiskautuksen päältä, ei jää minkäänlaista jälkeä lattiaan. Minun käsitys nihkeäpyyhinnästä on, että lattia puhdistuu. Vaan näillä siistijöiden tekniikoilla se ei puhdistu. Meillä on todellakin pinttynyt lattia väärän väriseksi, etenkin niistä kohdista, joissa kävellään.
Sitten se että meillä on lattialistar, on ongelma, koska he eivät pese lattialistoja. Niinpä niiden päällä on monen siistijävuoden pölyt.
Pöytäpinnat he pyyhkivät kerran kuukaudessa, mutta eivät siirtele mitään. Ei meillä loju papereita pöydillä, mutta näppäimistö, hiiri yms. voi olla siinä. Niihin ei siis kosketa. Niitä ei pestä eikä siivota, ei edes siistitä. Johdon yli ei myöskään siistijä kulje. Eli jos joku onneton on unohtanut jatkojohdon lattialle tms., sinne puolelle huonetta ei edes tulla, päin vastoin sehän on siistijälle hyvä, koska ei tarvitse siirtyä johdon yli, niin säästyy liialta siistijän työltä.
Sen ymmärrän, että jos lattialle on pudonnut kynä, sitä ei tarvitse siistijän nostaa ylös. Mutta sitä en ymmärrä, että minun roskakorini oli tyhjennetty ja siistijä itse oli pudottanut sieltä kolmioleipäpahvin lattialle eikä voinut sitä nostaa. Tietysti nostin metelin. Meidän pomo ja siistijäpomo keskusteli, kuuluiko nostaa se roska ylös vai ei. Siistijäpomo oli sanonut, että jos roskis on niin täyteen ahdettu, ettei sitä saa tyhjennettyä siivouskärryyn ilman että matkalla putoaa jotain, niin sitten meillä on toimittu väärin. Miten ylimielinen asenne! Jos itse käyvät tyhjentämässä ne roskikset liian harvoin, niin onko se toimistotyöntekijän vika, jos se on kukkurallaan roskia? Jos kävisivät useammin tyhjentämässä, ei tulisi liian täyteen. Keittiön siivouksesta vielä, että sopimuksessa on jääkaapin pesu. Ikinä ei ole pesty, ei varmasti kertaakaan niin kauan kuin siistijäporukoita on käynyt. Keittiössä pyyhkivät pöydät ja tiskipöydän, mutta ei sielläkään siirrä ainuttakaan esinettä. Jos on yksi muki, sen kiertää luuttu hyvin kaukaa.
On valittu puhdistusmenetelmäksi lattioiden nihkeäpyyhintä, tietämättä mitä tarkoittaa. Nopea ja edullinen toteuttaa, mutta ei sillä lattiat pidemmän päälle puhtaana pysy. Roskiksia tyhjentävät sopimuksen mukaan. Sopimusta uusiksi siellä.
Poodium ottaa päähän! Etenkin kun sitä hoetaan joka lauseessa, parhaassa kaksi. Palkintopalli tai palkintokoroke se oli ennen.
Vierailija kirjoitti:
Työnimikkeissä on sellaisia, joista ei ota susikaan selvää.
Erikoisasiantuntija. Mitähän sekin kertoo.
Olen "asiantuntijatehtävissä." Eli voit olla ihan mitä tahansa kadunlakaisijasta avaruustieteilijään.
No, silloin kun aloitin työelämässä ja täytätimme asiakkailla henkilötietolomakkeita, sinne eräs merkitsi ammatikseen eläinlääkärin leski. No, kertoihan sekin sentään jotain, enemmän kuin vain joku "asiantuntija."
Olin yhdessä työpaikassa testing manageri, suomeksi luin piirilevyn viivakoodin pistin sen laitteeseen ja painoin enter näppäintä, mutta oli hieno ja vaativuus luokka kolme.
Näillä huudeilla. Tarkoittaa "täällä päin."
8 raita, ennen, nykyään spotify
Vierailija kirjoitti:
Huone kylpee valossa = verhot on auki
Ei viitata samaan asiaan. Huone kylpee valossa tarkoittaa, että on isot ikkunat sellaiseen ilmansuuntaan, että luonnonvalo pääsee sisälle. Verhoilla ei ole mitään tekemistä sen asian kanssa. Meillä esimerkiksi ei yksikään huone kylve valossa, olipa verhot auki tai ei. Asutaan kerrostalon pohjakerroksessa ja meillä on oma terassi sisäpihalle päin. Yläkerran parveke on pahasti terassin päällä, jolloin aurinko ei koskaan pääse sisään. Ja tietysti sekin, että toinen kerrostalo on suoraan edessä. Periaatteessa jos sitä ei olisi, aamuauringon voisi ehkä nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori mutta erityisherkkä= aikaisemmin kutsuttiin itkupilliksi
Erityisherkkä ei ole sama kuin itkupilli. Erityisherkkyys on synnynnäinen ominaisuus, jossa suurin osa aisteista on normaalia herkempiä. Lapsenlapsellani ovat kuulo- ja tuntoaisti erityisen herkkiä. Eikä ole millään muodoin itkupilli.
Ja ennenkuin kommentoi kannattaa ottaa selvää mikä ero on aistiyliherkällä ja eritysherkällä. Nämä erityisherkät ovat itse diagnoosin tehneitä itkupillejä jotka kaikkien muiden pitäisi ottaa huomioon. Aistiyliherkyyttä oli jo viime vuosituhannella, erityisherkät on aikuisia ihmisiä jotka selittävät omaa huonoa käytöstään erityisherkyydellä.
Erityisherkkä ei ole mitenkään automaattisesti huonokäytöksinen. Erityisherkkä voi olla myös sellainen, joka pohtii kaikkia kuulemiaan asioita ja jää miettimään niitä. Hermosto reagoi aistihavaintoihin liiankin herkästi ja ihminen kuormittuu. Suurin osa erityisherkistä ihmisistä suorastaan kärsii liiallisesta empatiankyvystä. Toisaalta se on vahvuus, kun kokee voimakasta empatiaa toisia ihmisiä kohtaan, mutta se voi olla myös raskasta. Esim. läheisen ihmisen suru tarttuu ja siitä voi olla vaikeaa päästä yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori mutta erityisherkkä= aikaisemmin kutsuttiin itkupilliksi
Erityisherkkä ei ole sama kuin itkupilli. Erityisherkkyys on synnynnäinen ominaisuus, jossa suurin osa aisteista on normaalia herkempiä. Lapsenlapsellani ovat kuulo- ja tuntoaisti erityisen herkkiä. Eikä ole millään muodoin itkupilli.
Ja ennenkuin kommentoi kannattaa ottaa selvää mikä ero on aistiyliherkällä ja eritysherkällä. Nämä erityisherkät ovat itse diagnoosin tehneitä itkupillejä jotka kaikkien muiden pitäisi ottaa huomioon. Aistiyliherkyyttä oli jo viime vuosituhannella, erityisherkät on aikuisia ihmisiä jotka selittävät omaa huonoa käytöstään erityisherkyydellä.
Erityisherkkä ei ole mitenkään automaattisesti huonokäytöksinen. Erityisherkkä voi olla myös sellainen, joka pohtii kaikkia kuulemiaan asioita ja jää miettimään niitä. Hermosto reagoi aistihavaintoihin liiankin herkästi ja ihminen kuormittuu. Suurin osa erityisherkistä ihmisistä suorastaan kärsii liiallisesta empatiankyvystä. Toisaalta se on vahvuus, kun kokee voimakasta empatiaa toisia ihmisiä kohtaan, mutta se voi olla myös raskasta. Esim. läheisen ihmisen suru tarttuu ja siitä voi olla vaikeaa päästä yli.
Eli aivan tavis tallaaja, niinku me muutkin.
Monialainen oppimiskokonaisuus on keskusaihe. Tietäjät tietää.
Juu, ja monilla kylillä d kääntyy vieläkin t:ksi. Joku hienostelija sitten leveilee käyneensä tinnerillä, kuulijan on sitten pääteltävä kävikö hän fiinisti syömässä vai harrastiko imppausta.