Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Vanhoja asioita, joille on keksitty uusi hieno nimi
Frisbeegolfkiekko - ennen oli frisbee
Legginsit - ennen oli trikoot
Meal prepping - ennen tehtiin eväät töihin - joo tiedän, että siihen voi kuulua muutakin, mutta jotkut sanovat pelkkää eväsrasioiden valmistelua meal preppingiksi. Ja muutenkin miten olisi ateriasuunnittelu?
Smoothie bowl - jos sörssää hedelmiä ja syö lusikalla, eikö se ole hedelmäsose
Kommentit (1630)
Smoothie taisikin jo olla, mutta haluan silti nillittää. Pirtelö on ihan hyvä sana, oli sitten mistä tahansa nesteestä (maito, kerma, löysä jäätelö, vesi) tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitten kuutiosenttimetri = 10 millilitraa?
Koska et osaa matikkaa.
1000 kuutiosenttimetriä = yksi kuutiodesimetri = 1 litra = 1000 millilitraa. Yksi kuutiosenttimetri on yksi millilitra.
Vierailija kirjoitti:
Lapsellista kirjoitti:
Tuunaus - paikkaaminen, korjaaminen (kuulostaa kai hienommalta tuunata vaatteita kuin parsia reikä umpeen ;) )
Ryhmäytyminen = lapsellinen tutustumispäivä
Logistiikka = kuljetus
Rekrytointi = työntekijän valinta
Onhan näitä ;D
- - -
"Tuunaus - paikkaaminen,"
Mielestäni ei aina....
Tuunasin nakkisoppaa tehdessä peruna-keittojuurespussin sisältöä pilkkomalla mukaan paprikaa, porkkanaa ja pannun kautta sipulia.
Ruokaa tehdessä voi myös soveltaa reseptiä. Nakkisoppaan voi lisätä paprikaa, porkkanaa, pannun kautta sipulia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rauli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Granola - ennen se oli mysliä.
No höh. Minä onneton vielä eilen illalla söin mysliä. Mut tänään iltapalana onkin jo Granolaa. Olenkin aina tiennyt että täältä oppii uutta.
Granola taitaa olla muromysliä. Perinteinen mysli on eri asia.
Perinteinen mysli on kypsentämätöntä ja makeutettu korkeintaan kuivatuilla hedelmillä. Granola on "paahdettu" tai paistettu, joka tapauksessa kypsytetty ja usein makeutettu joko hunajalla tai siirapilla, lisäksi siinä saattaa olla kuivattuja hedelmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalivahti otti ryöstön. Tai vierasjoukkue ryösti pisteet. Ei ne mitään ryöstänyt. Maalivahti torjui ja vierasjoukkue voitti.
Ei hyvää päivää mitä touhua. Ja tää jos on esim: 3000 euroa, niin eikös se lyhennetä, että 3t euroa. Eikä 3k euroa.
Miksi se yleensä pitää lyhentää? Ei ole turhan pitkä luku.
SI-standardin yksiköt ovat ihan virallisesti osa kirjakieltä. Tyylitöntä tai ei, tuhannen kertoimen lyhenne ei ole t vaan k (=kilo=tuhat).
Ok. Mun kouluajoista on sen verran, että silloin oli tuo t.
En minäkään paljon tyylistä tiedä, mutta tuossa männäviikolla kaverin kanssa tavattiin ja molemmat oltiin sitä mieltä että olin laihtunut 15 kiloa. Joka pitikin aika hyvin paikkansa, koska olin laihtunut n.14 kiloa.
Elikkä en olekaan laihtunut n.14 kiloa, vaan ihan jotain muuta.
Onko oikeesti, tyylistä välittämättä tai ei, niin oikea tuhannen lyhennys k? Kertokaas opettajat, onko tosiaan niin
Kilogrammasta käytetään usein puhekielessä termiä kilo. Neljätoista kilogrammaa on kuin onkin neljätoista tuhatta grammaa. Mikä tässä on epäselvää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
80- luvulla oli amnattikouluja.
Sitten nimi muutettiin amnattioppilaitokseksi, sitten amnattiopistoksi koko ajan opetuksen tasoa ja minimivaatimustasoa heikentäen.
Viimeonen opisto-nimitys on oikea rimanalitus.
80- luvulla opisto oli nykyistä AMK:ta vastaava koulu, kai täysin romutetun amisopetuksen statusta pyritään nostamaan ottamalla vanhoja alemman korkeakouluasteen nimityksiä käyttöön.
Opistoissa oli silloin aikoinaan ihan kunnolliset vaatimustasot ja niistä valmistui osaavia ammattilaisia. Vertaus nykyajan pellekouluihin eli ammattikorkeakouluihin vähän ontuu ainakin tuon osalta.
Yliopistoista en nykypäivänä tiedä, mutta päätellen ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen tasoista, veikkaisin että nykypäivän yliopisto voi olla vaatimustasoltaan samaa luokkaa kuin 80-90 -lukujen opistotaso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
80- luvulla oli amnattikouluja.
Sitten nimi muutettiin amnattioppilaitokseksi, sitten amnattiopistoksi koko ajan opetuksen tasoa ja minimivaatimustasoa heikentäen.
Viimeonen opisto-nimitys on oikea rimanalitus.
80- luvulla opisto oli nykyistä AMK:ta vastaava koulu, kai täysin romutetun amisopetuksen statusta pyritään nostamaan ottamalla vanhoja alemman korkeakouluasteen nimityksiä käyttöön.
Opistoissa oli silloin aikoinaan ihan kunnolliset vaatimustasot ja niistä valmistui osaavia ammattilaisia. Vertaus nykyajan pellekouluihin eli ammattikorkeakouluihin vähän ontuu ainakin tuon osalta.
Yliopistoista en nykypäivänä tiedä, mutta päätellen ammattikoulujen ja ammattikorkeakoulujen tasoista, veikkaisin että nykypäivän yliopisto voi olla vaatimustasoltaan samaa luokkaa kuin 80-90 -lukujen opistotaso.
Yliopisto o; helpotettu monelta osin, mm. kieliopintoja on vähennetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nillittäjä kirjoitti:
Smoothie taisikin jo olla, mutta haluan silti nillittää. Pirtelö on ihan hyvä sana, oli sitten mistä tahansa nesteestä (maito, kerma, löysä jäätelö, vesi) tehty.
Varsinkin jos on leuat murskana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori mutta erityisherkkä= aikaisemmin kutsuttiin itkupilliksi
Erityisherkkä ei ole sama kuin itkupilli. Erityisherkkyys on synnynnäinen ominaisuus, jossa suurin osa aisteista on normaalia herkempiä. Lapsenlapsellani ovat kuulo- ja tuntoaisti erityisen herkkiä. Eikä ole millään muodoin itkupilli.
Ja ennenkuin kommentoi kannattaa ottaa selvää mikä ero on aistiyliherkällä ja eritysherkällä. Nämä erityisherkät ovat itse diagnoosin tehneitä itkupillejä jotka kaikkien muiden pitäisi ottaa huomioon. Aistiyliherkyyttä oli jo viime vuosituhannella, erityisherkät on aikuisia ihmisiä jotka selittävät omaa huonoa käytöstään erityisherkyydellä.
Erityisherkkä ei ole mitenkään automaattisesti huonokäytöksinen. Erityisherkkä voi olla myös sellainen, joka pohtii kaikkia kuulemiaan asioita ja jää miettimään niitä. Hermosto reagoi aistihavaintoihin liiankin herkästi ja ihminen kuormittuu. Suurin osa erityisherkistä ihmisistä suorastaan kärsii liiallisesta empatiankyvystä. Toisaalta se on vahvuus, kun kokee voimakasta empatiaa toisia ihmisiä kohtaan, mutta se voi olla myös raskasta. Esim. läheisen ihmisen suru tarttuu ja siitä voi olla vaikeaa päästä yli.
Tai vaikea päättää asioita kun hihat on liian lyhyet tai pitkät. Tai bussissa istuvan käsien hieronta tai joki muu toiminta ajaa hulluuden partaalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori mutta erityisherkkä= aikaisemmin kutsuttiin itkupilliksi
Erityisherkkä ei ole sama kuin itkupilli. Erityisherkkyys on synnynnäinen ominaisuus, jossa suurin osa aisteista on normaalia herkempiä. Lapsenlapsellani ovat kuulo- ja tuntoaisti erityisen herkkiä. Eikä ole millään muodoin itkupilli.
Ja ennenkuin kommentoi kannattaa ottaa selvää mikä ero on aistiyliherkällä ja eritysherkällä. Nämä erityisherkät ovat itse diagnoosin tehneitä itkupillejä jotka kaikkien muiden pitäisi ottaa huomioon. Aistiyliherkyyttä oli jo viime vuosituhannella, erityisherkät on aikuisia ihmisiä jotka selittävät omaa huonoa käytöstään erityisherkyydellä.
Erityisherkkä ei ole mitenkään automaattisesti huonokäytöksinen. Erityisherkkä voi olla myös sellainen, joka pohtii kaikkia kuulemiaan asioita ja jää miettimään niitä. Hermosto reagoi aistihavaintoihin liiankin herkästi ja ihminen kuormittuu. Suurin osa erityisherkistä ihmisistä suorastaan kärsii liiallisesta empatiankyvystä. Toisaalta se on vahvuus, kun kokee voimakasta empatiaa toisia ihmisiä kohtaan, mutta se voi olla myös raskasta. Esim. läheisen ihmisen suru tarttuu ja siitä voi olla vaikeaa päästä yli.
Eli aivan tavis tallaaja, niinku me muutkin.
Tai ehkä tavallinen tallaaja, jolla jotain erityispiirteitä, joita useimmilla on ja hänellä nuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellista kirjoitti:
Tuunaus - paikkaaminen, korjaaminen (kuulostaa kai hienommalta tuunata vaatteita kuin parsia reikä umpeen ;) )
Ryhmäytyminen = lapsellinen tutustumispäivä
Logistiikka = kuljetus
Rekrytointi = työntekijän valinta
Onhan näitä ;D
- - -
"Tuunaus - paikkaaminen,"
Mielestäni ei aina....
Tuunasin nakkisoppaa tehdessä peruna-keittojuurespussin sisältöä pilkkomalla mukaan paprikaa, porkkanaa ja pannun kautta sipulia.
Ruokaa tehdessä voi myös soveltaa reseptiä. Nakkisoppaan voi lisätä paprikaa, porkkanaa, pannun kautta sipulia.
-
Reseptiä voi tuunata myös oman maun mukaisesti ruokaa laitettaessa, eikä vaan orjallisesti seurata toisen makumieltymyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsellista kirjoitti:
Tuunaus - paikkaaminen, korjaaminen (kuulostaa kai hienommalta tuunata vaatteita kuin parsia reikä umpeen ;) )
Ryhmäytyminen = lapsellinen tutustumispäivä
Logistiikka = kuljetus
Rekrytointi = työntekijän valinta
Onhan näitä ;D
- - -
"Tuunaus - paikkaaminen,"
Mielestäni ei aina....
Tuunasin nakkisoppaa tehdessä peruna-keittojuurespussin sisältöä pilkkomalla mukaan paprikaa, porkkanaa ja pannun kautta sipulia.
Ruokaa tehdessä voi myös soveltaa reseptiä. Nakkisoppaan voi lisätä paprikaa, porkkanaa, pannun kautta sipulia.
- -
Puhe on tuunaamisesta.
Esimerkissäni tuunattiin peruna-keittokasvispussin sisältöä, ei suinkaan tehty mitään sekalaisista tarveaineista, joita voi lisätä ja vähentää mielensä mukaan. Tuunaus kohdistuu selkeään olemassa olevaan tuotteeseen.
Nykyisin monet julkkikset kehuvat omaavansa kaksisuuntaisen mielialahäiriön - eivät taitaisi, jos sairaudesta käytettäisiin sen alkuperäistä nimeä maanisdepressiivinen mielisairaus.
Alue: Aihe vapaa
Miksi ei pelkkä mysli?