Lapsen ruokatunnin pituus 15 min ala-asteella
Kävi ilmi, että lapseni ruokatunnin pituus helsinkiläisellä ala-asteella on 15 min. Onko teidän lapsilla minkä pituinen ruokatauko?
Kommentit (37)
No kyllä sillä on vaikutusta jos tietää että on kiire syödä eikä saa rauhassa edes pureskella. Muistuu omat kouluajat mieleen, suurin osa ajasta meni jonottaessa ja sitten jumalaton kiire syödä että ehti tunnille.
Noista ajoista on yli 15 vuotta. Vieläkään en pysty mennä mihinkään "julkiseen" ruokailutilaan muiden kanssa syömään, en pystynyt syömään edes ystäväni häissä. Tuosta kiireestä jäi joku syömistilanteisiin liittyvä ahdistus, meinaan saada paniikkikohtauksen enkä pysty niellä ym. kivaa.
Yksin ja rauhassa kun saan ruokailla niin kaikki ok. Rajoittaa elämää kyllä pikkuisen.
15min, joka sisältää usein 10min jonotuksen. Ja tämä siis keskellä jotain oppituntia eli vartti vaika kmatikkaa, sitten vartin ruokailutauko ja sitten vielä 30min matikkaa perään. ihan älytön systeemi.
Tuttua. Meillä oli pahin tilanne lukiossa. Ruokala oli täysin alimitoitettu väkimäärään nähden. Syönti tapahtui kahdessa 25 minuutin vuorossa, mutta tilat olivat niin ahtaat, että pelkkä jonotus vei sen 15-20 minuuttia. Silti tarjottimen kanssa joutui yleensä vaeltamaan ruuhkassa ennen kuin sai johonkin istuttua ja vedettyä ruuan kitaansa. Takaa tunki ahtaasta välistä koko ajan edestakaisin porukkaa, joka oli jo valmista tai oli tulossa syömään. Jokainen hotki ruuan 5 minuutissa, ei siinä ruuhkassa voinut kuvitellakaan ruokailevansa rauhassa.
Minulla oli lukioon yli tunnin matka, ja lähdin kotoa kello 6. Seuraava ruoka tämä mättöhetki, ja sitten taas 5-6 h ilman ruokaa kotiin asti. Vatsa oli iltapäivisin kipeänä purematta niellystä ruokakasasta tyhjään vatsaan.
Enemmän sose-ja sileitä keittoruokia kouluihin, niin saataisiin tuo 15 min. 7.5 minuuttiin. Ei tarvi kun nieleskellä sujuvasti. Valmiit 2.5 dl annospakkaukset kaikille, joku tahdittamaan jonon etenemistä ruokalassa + ulosheittäjä poistumisovelle kun ruokailuaika on suoritettu.
Se on ollut normi jo vuosia. Ellei vuosikymmeniä. Aikamoinen shokki meidän ranskalaiselle vaihtarille, jonka koulussa ruokkis on kuulemma 1,5 tuntia.
Sama oli meidän lapsilla. Kyllä kritisoin sitä, että iso työntekijäkunta on palkattu veronmaksajien piikkiin ym raaka-aineet, kuljetukset ym. Ja homma sössitään viime metreillä kun lasten ei anneta rauhassa syödä.
Tuo 15 min ei johdu vain tilojen porrastamisesta. Nyt koronan vuoksi noin puolet meidän alakoulusta hakee ruoan ruokalasta ja kantaa tarjottimen omaan luokkaan. Mut siltikään ei voi syödä kuin 15-20 min, koska keittiön pitää saada astiat pesuun seuraaville. Koulussa ei siis oo kerrallaan astioita ja tarjottimia kuin n. puolelle oppilasmäärästä.
Viime vuonna toivottiin 1,5h ruokailuikkunan pidentämistä, ettei olis niin tiukkaa 300hlön ruoan haku. Mut siihen ei keittiöhenkilökunnan työaika taipunut.
Kaikessa tässä on lopulta kyse rahasta, eikä koulu voi näihin vaikuttaa. Kaupunkitason ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vuoden vanha ketju, mutta nostan, koska meillä tämä ongelma jatkuu. Sai alkunsakin jo ennen koronaa.
Eli koulun ruokailu on oppitunnin keskellä, ja aikaa on varattu 15 minuuttia.
Vartissa pitää siirtyä ruokalaan, jonottaa ruoka, hotkia ruoka ja olla takaisin luokassa.
Meidän perheessä isoveli kävi saman yläkoulun ja on nykyään syömishäiriöinen (sairastui syömishäiriöön yläasteen jälkeen 17-vuotiaana). Ei voi osoittaa suoraa yhteyttä kouluruokailuun ja muutakin altistavaa herkkyyttä pojalla varmasti oli. Joka tapauksessa yläkoulussa sai kuitenkin toistuvasti opettajalta palautetta, että ei ollut ruokailun jälkeen ajoissa tunnilla. Myös kotiin tuli wilma-viestiä. Rivien välistä oli luettavissa, että opettajan mielestä poika vetelehti ruokailun yhteydessä, vaikka oikeasti hän oli vain hidas syömään. Nyt sitten kamppaillaan syömishäiriön kanssa, mikä vaikeuttaa pojan elämää huomattavasti.
Nyt pikkuveli on aloittanut saman yläkoulun. Ruokailuun on edelleen varattu 15 minuuttia. Iso koulu, jonka oppilaat käyvät pienessä ruokalassa syömässä minuuttiaikataululla. (Syistä joita edellä ketjussa on esitetty.)
Mitä asialle voisi tehdä? Miksi ruokailu ei voisi olla vaikka luokissa, jolloin ei olisi aikataulupainetta koulun kokoon nähden liian pienen ruokala-tilan käytölle? Koronan aikaan muutenkin pyritään pitämään opiskeluryhmät erillään toisistaan. Se onnistuisi hyvin, jos 700 oppilasta ei pyrkisi käyttämään yhtä ja samaa ruokailutilaa.
Miten tässä asiassa voisi toimia?
Tiina
p.s. pikkuveljellä on kolme vuotta yläkoulua nyt edessä)
kuka sen kärryn vie luokkaan
28: "Koulussa ei siis oo kerrallaan astioita ja tarjottimia kuin n. puolelle oppilasmäärästä."
Luulisi olevan korjattavissa olevasta asiasta, jos kyse on lautasten määrästä. Ei ole kohtuuton investointi saatavaan hyötyyn nähden, jos lautasten määrän vaikkapa tuplaa.
Asioita käytetään kuitenkin viitenä päivänä viikossa läpi koko kouluvuoden.
Meillä oli molemmilla lapsilla tuo sama.
Omalta kouluajalta muistan ruokatuntien stressin vieläkin. Ruokala oli alakerrassa. Sinne mentiin avoportaita pitkin ja kaikki tietenkin juoksi ne portaat. Porukassa 10-vuotiaista 19-vuotiaisiin. Itse olin pienikokoinen 10-vuotias kun aloitin ja pelkäsin takaa sonnilauman tavalla ryntääviä valtavan kokoisia yläkoululaisia ja lukiolaisia.
Kaikkein järjettömin sääntö oli se, että ne jotka söivät hitaimmin joutuivat jäämään keittiötöihin.
Eli henkensä kaupalla ensin alas jyrkkiä avoportaita, sitten tönittynä jonotat ja lopuksi hotkit seisten ettet joudu jäämään.
Loistavaa organisointia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on vuoden vanha ketju, mutta nostan, koska meillä tämä ongelma jatkuu. Sai alkunsakin jo ennen koronaa.
Eli koulun ruokailu on oppitunnin keskellä, ja aikaa on varattu 15 minuuttia.
Vartissa pitää siirtyä ruokalaan, jonottaa ruoka, hotkia ruoka ja olla takaisin luokassa.
Meidän perheessä isoveli kävi saman yläkoulun ja on nykyään syömishäiriöinen (sairastui syömishäiriöön yläasteen jälkeen 17-vuotiaana). Ei voi osoittaa suoraa yhteyttä kouluruokailuun ja muutakin altistavaa herkkyyttä pojalla varmasti oli. Joka tapauksessa yläkoulussa sai kuitenkin toistuvasti opettajalta palautetta, että ei ollut ruokailun jälkeen ajoissa tunnilla. Myös kotiin tuli wilma-viestiä. Rivien välistä oli luettavissa, että opettajan mielestä poika vetelehti ruokailun yhteydessä, vaikka oikeasti hän oli vain hidas syömään. Nyt sitten kamppaillaan syömishäiriön kanssa, mikä vaikeuttaa pojan elämää huomattavasti.
Nyt pikkuveli on aloittanut saman yläkoulun. Ruokailuun on edelleen varattu 15 minuuttia. Iso koulu, jonka oppilaat käyvät pienessä ruokalassa syömässä minuuttiaikataululla. (Syistä joita edellä ketjussa on esitetty.)
Mitä asialle voisi tehdä? Miksi ruokailu ei voisi olla vaikka luokissa, jolloin ei olisi aikataulupainetta koulun kokoon nähden liian pienen ruokala-tilan käytölle? Koronan aikaan muutenkin pyritään pitämään opiskeluryhmät erillään toisistaan. Se onnistuisi hyvin, jos 700 oppilasta ei pyrkisi käyttämään yhtä ja samaa ruokailutilaa.
Miten tässä asiassa voisi toimia?
Tiina
p.s. pikkuveljellä on kolme vuotta yläkoulua nyt edessä)
kuka sen kärryn vie luokkaan
Lapseni ovat isossa koulussa jossa on luokat 1-9 ja monta rinnakkaista luokkaa. Vaikka opettaja hakisi kärryn, tarvittaisiin vähintään 30 kärryä tarjoiluastioineen ja tilat näiden säilyttämiselle. Ruoka myös pitäisi valmistaa eri tavalla kun ei voisi lykätä isoja tarjoiluvateja linjastoon vaan ruoka pitäisi jakaa pienempiin astioihin jokaiseen kärryyn.
Omat lapseni ovat hitaita syöjiä. Mikään palaute ei ole vaikuttanut tuohon ruokailuaika-asiaan, ja olen vuosien saatossa väsynyt miettimään koko asiaa, joten he ottavat pienet annokset jotta ehtivät syödä. Pitkinä päivinä mukana eväät iltapäivälle. Hyvin sujuu.
Meilläkin oli tietyillä luokkatasoilla tuo vartti ruokailuun, juuri tästä porrastuksesta johtuen. Rokavälkkä kyllä oli sen puoli tuntia, mutta porrastuksesta johtuen jotkut saivat mennä jonottamaan vaikka vasta siinä vaiheessa kun oli 15min kulunut. Hotkimaanhan tuossa oppi, mutta ei siitä mitään traumaa jäänyt. Ja huonommat ruokailutavat oppi kyllä siitä, että ala-asteella lounas oli jo ~10.30, mistä johtuen aamiaisen syönti jäi pois jo todella nuorena.
Vierailija kirjoitti:
28: "Koulussa ei siis oo kerrallaan astioita ja tarjottimia kuin n. puolelle oppilasmäärästä."
Luulisi olevan korjattavissa olevasta asiasta, jos kyse on lautasten määrästä. Ei ole kohtuuton investointi saatavaan hyötyyn nähden, jos lautasten määrän vaikkapa tuplaa.
Asioita käytetään kuitenkin viitenä päivänä viikossa läpi koko kouluvuoden.
Niinhän sitä luulisi, mutta kokeilepa saada mitään ehdotusta läpi kunnalliselle ruokahuollolle. Koulut eivät voi vaikuttaa näihin asioihin mitenkään.
Koronapandemian alussa pyysimme, että josko meidän 300 oppilaan koulussa voitaisiin ruokailussa vaihtaa linjaston ottimet vaikkapa edes puolen tunnin välein. Ei kuulemma onnistu, koska ottimia ei ole tarpeeksi eikä lisää tilata ja lisäksi tämä lisäisi keittiötyöntekijöiden työmäärää. Että paljonpa niistä muista varotoimenpiteistä on sitten hyötyä, kun kaikki lappavat ruokaa lautaselle samoilla ottimilla.
Ongelmahan on siinä, että etenkin pk-seudulla kouluissa saattaa olla tuplamäärä oppilaita siihen nähden, mihin tilat on suunniteltu ja mitotettu. Jos ruokailuaikoja pidenettäisiin, joutuisivat ensimmäiset syömään jo n. klo 9 aikaan ja viimeiset saisivat ruoan vasta lähempänä klo 14:ää.
Vierailija kirjoitti:
Se on ollut normi jo vuosia. Ellei vuosikymmeniä. Aikamoinen shokki meidän ranskalaiselle vaihtarille, jonka koulussa ruokkis on kuulemma 1,5 tuntia.
No Ranskassa valtaosa koululaisista menee kotiinsa syömään, joten siksi tuo aika on niin pitkä. Luksuspitkä ruokatunti toki niille jotka syövät koululla.
Valtakunnallisten suositusten mukaan kouluruokailuun tulisi olla puoli tuntia aikaa.
Miten lyhyeksi tuon ajan voi käytännössä asettaa? Riittääkö 7 minuuttia?
En myöskään tykkää tästä kehityksestä.
Juuri omakin tyttö sanoi että 15 min. aikaa syödä, tai siis suurin osa ajastahan menee jonotukseen. Sitten syö sen mitä ehtii ja menoksi.
Aiemmin lapset kertoivat ruokailusta positiivisia juttuja, se on sosiaalinen hetki ja siksi vain positiivista olisi että aikaa olisi enemmän, pysähtyä hetkeksi juttelemaan.
Monesti olivat istuneet open kanssa samassa pöydässä ja jutelleet.