Voi anopin tunkeilevuus alkaa ottaa pattiin :(
Anoppi on himonnut lastamme hoitoon/yökylään synnäriltä asti. Hoitoon ollaan jätetty aika pienenäkin jo, silloin en jostain syystä osannut sanoa anopille vastaan etten tahdo lasta hoitoon.. Pärjätään lapsen kanssa kahdestaan, silti jokaviikkoista tämä ''hei mähän voisin ottaa miljan hoitoon, saisitte vähän höllätä ja käydä syömässä vaikka''.. Joo'o, mut jos saadaan omaa aikaa niin mies ei ole valmis yleensä sitä viettämään minun kanssa, vaan haluaa lähtä omiin puuhiinsa.. Niinpä olen sitä mieltä, että joko minä tai mies ollaan lapsen kanssa tai lapsi hoitoon ja tehdään miehen kanssa kahdestaan jotakin kivaa, mitä ei välttämättä kolmistaan voida toteuttaa..
Lähipäivinä anoppi on alkanut oikein olan takaa hiillostamaan, että menkää te miehen kanssa vaikka viikonloppuna baariin viettämään yhteistä aikaa! Anteeksi mitä? Anopin mielestä on ok, että 2 kk vanha lapsi laitetaan vuorokaudeksi hoitoon.. ''Haen töiden jälkeen ja tuon huomenna joskus kun kerkeän''- asenteella.. No eipä lähtenyt kyllä hoitoon, onneksi mieskin osasi jo sanoa tuohon että ei kiitos!
Joo, saatan olla hysteerinen tämän suhteen joidenkin mielestä, mutta mä vaan en halua antaa lastani hoitoon enää ollenkaan. Vaan jos on oikeasti tarvetta! Haluan viettää lapsen kanssa aikaa vielä kun on pieni, isompana voi ravata vaikka kyllästymiseen asti mummolassa jos haluaa..
Mies meni lupaamaan ilman minun suostumusta, että laitetaan lapsi viikonloppuna hoitoon! Mä en halua.. En vaan osaa nauttia olosta ilman lasta, enkä ymmärrä miksi pitäisi! Ja sinne baariinkin kyllä ehtii ja olen ehtinytkin käydä kaverin syntymäpäiviä viettämässä, joilloin mies oli lapsen kanssa kotona nukkumassa..
Yritin sanoa tästä miehelle ja anopille, että en ole valmis mihinkään yökyläilyihin.. Anoppi vastasi että ei voi enää perua kun on luvattu jo, hän tulee perjantaina töiden jälkeen hakemaan.. Itkisinkö vai nauraisinko..
Okei, ihanaa että lapsella on rakastava mummo.. Arvostan että on valmis auttamaan lapsen kanssa ja viettämään aikaa muuten vaan. Mutta monesti on tullut meille sellainen asenne päällä, että kyllähän tuon lapsen voi hoitoon antaa ja ollut jo ottamassa ja viemässä! :/ Kerran lähti kuskaamaan alle kuukauden ikäisenä sukulaisten luo, itse olin kaupassa sillä aikaa... Tuntuu etten voi edes luottaa koko anoppiin, kun tekee noin.. Kiva kun itsekkään tiedä minne lapseni vei ja oli monta tuntia! Ei ollut anopin numeroa eikä hällä minun, itsellä kova hätä että mitä jos jotakin tapahtuu :(
Nyt tosiaankin vaan ykskantaan ilmoitus, että vauva ei tule hoitoon. Sitä ei tarvitse mitenkään puolustella eikä selitellä. Se riittää, että sinä sanot niin.
Tämän tyyppisillä ihmisillä on yleensä hirveät itkuvirret valmiina, että mitäs nyt kun minä jo Marjatalle ja Tyynellekin kerroin että lapsenlapsi on koko viikonlopun, mutta se ei ole ap:n ongelma. Jos lapsen äiti ei halua lasta lähettää muille leikkikaluksi niin se on laki. Toki ei helppo tilanne jos henkilö on saanut jo monta kertaa tahtonsa läpi, mutta sitä tärkeämpää pistää sille stoppi nyt. Muuten lapsella on vielä 10 vuoden päästäkin velvollisuus mennä viikonlopuiksi mummulaan ettei mummulle tule paha mieli. Voi sanoa vaikka, että olette miettineet asiaa ja tuntuu siltä, että et halua näin pienestä olla erossa. Piste.