Jos vietät syysviikonlopun yksin mökillä syrjäseudulla, mitä pelkäät illan pimetessä eniten?

Pelkkään sitä, että joku kokeilee ulko-oven kahvaa ja näen, kun se laskeutuu ja nousee, mutta kun ovi on lukossa, MITÄ TAPAHTUU SEURAAVAKSI...?

Hiiriä ja rottia

Kyllä mä täydenkuun aikaan pelkään mörköjä..

Että joku psyko tulee ovelle ja luottavaisena 45v savolaisakkana tietenkin avaan kun oven läpi kuuluu "olemme eksyneet/bensa on loppu/ tyttärelläni on diabetes ja hän tarvitsee mehua/ ajoimme hetki sitten koiran päältä ja tulin kysymään onko se teidän"..

Kerran kesäiltana pihaan kaarsi vanhanmallinen iso mersu ja sieltä ulos kolme mafioson näköistä miestä lähestyi punaista mökkiämme jossa oli vain minä ja kissa.

Hetken mietittyäni päätin mennä ulo-ovelle kysymään mitä ne haluaa?  Pelotti, mutta kun  pihassamme oli kaksi autoa, ehkä luulisivat etten ole yksin.

Yksi miehistä kysyin onko se palvaamo täällä?  (Mikä ihmeen palvaamo!!??) Jouduin vain sanomaan että ei, en ole moisesta kuullutkaan.

Onneksi palasivat mersuun ja kaarsivat pois. 

Kuulin myöhemmin että parin kilsan päässä oli palvaamo, tuolloin tosin olin onnellinen etten ole mikään Marilyn tms, ihan tavallinen keski-ikäinen vaan. 

Kyllä minä, mersun lähdettyä, halasin kissaa lujaa, ja huokailin hetken, sydän hakaten, ennenkuin elämä taas jatkui.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on liiketunnistimella valot pihavajan ja saunamökin kulmalla, jotka on kulkusuunnassa ennen mökkiä tontilla. Pelkään aina, että kun olen jo käymässä nukkumaan enkä odota enää vieraita, että yhtäkkiä jompikumpi niistä valoista räpsähtää päälle, koska sitten tiedä että siellä liikkuu joku. Etenkin, jos en heti näe että siellä viilettää joku jänis tai kettu, niin paniikit on tulilla XD 

Meidän mökin liepeillä asusti iso rusakko joka herätteli siihen että istui keskellä pihaa valossa. Ehkä se luuli tulleensa kuuluisaksi.

En oikein osaa kuvitella, mitä pelkäisin yksin syrjäisellä mökillä. Ehkä sitä, että saisin sairauskohtauksen ja ambulanssi tulisi jostain matkojen takaa.

En mitään. 

t, kaupunkilainen

En mitään. Äiti näki siellä tilan entisen asukkaan aaveena tuijottamassa itseään, joten tiedän olevani ikioman kummituksen suojassa, on isän puolen sukua. Aina rauhallinen olo, kun jään yksin yöksi.

En mitään,ulos ei mitään asiaa pimeydessä tai myöhään.Kerran se Ilves rapun vieressä ei mitään kiirettä,ärtti kaveri, viime elokuu klo23.Kyllä yössä on karhuja,susii.Jos joku itse uskaltaa olla pimeydes niin siittä vaan.Nuo eläimet pitää huolen..

Mulla on mökki Sallassa, tosi syrjässä. Sinne ajetaan noin 25km metsäautotietä. Oon siellä aina kaikki mahdolliset vapaa-aikani ja lomani. (asun lapissa itekin, tosin en ihan Sallassa).

En oo koskaan pelänny mitään. Oon aina tykänny pimeästäkin. Mitkään eläimetkään ei pelota, paitsi ehkä vähän metsot kuten joku muukin täällä mainitsi 😂 Ne voi olla ihan hulluja.

Susia ja karhujakin on joskus näkynyt. Muistan kun näin ensimmäistä kertaa elämässäni mökin pihalla, lammen toisella puolen (mökki on siis ison lammen rannalla) suden ja en voinu muuta kuin ihastella. Upea eläin. Oon aina tykänny susista. Hetken se siinä seisoi ja sitten lähti häntä koipien välissä pois metsään.

Metsän eläimethän on just parhaita 😍 Niitä on ihanaa seurailla. Ahmankin oon päässy mökillä yhden kerran näkemään.

Mikään ei voita mökkeilyä Lapin upeissa maisemissa, kauniin luonnon keskellä, täysin omassa rauhassa, ilman naapureita, oli pimeää tai valoisaa ❤️

Sitä että minut nähdään, mutta minä en näe. Tästä syystä valot ovat minimissään pimeällä.

Syrjäseuduilla saa pelätä vaikka mitä esim sekopäisiä kellonsoittajia jotka silpoo eläimiä huvikseen ja yrittää ryöstää ihmisiä. 

Että kuolen vitutukseen tai tylsyyteen. Ei kiinnosta lande.

En pelkää ja olen usein mökillä yötä yksin, syksylläkin. 

Mökkini on omassa saaressa eikä sinne tule karhuja, susia tai kylähulluja. 

Mä olen mökkeillyt yksin myös pimeään vuodenaikaan. Etukäteen luulin että pelottaisi, mutta olin väärässä. Ei pelottanut mikään, oli vaan ihana rauha ja levollinen olo. 

Humalaiset hirvimiehet lähinnä.

En ole kovin pelokas, mutta jos jotain pelkäisin niin sitä kaikkea samaa mitä jossakin kaupungin valoisassa kerrostalossa: sotaa ja ehkä jotain maatakaatavaa katastrofia tai että läheisilleni sattuisi jotain.

En ymmärrä, mitä pelkäämistä voisi keskellä metsää olevassa mökissä olla. Niissä majailleet kummituksetkin ovat olleet yleensä aika rauhallisia.

Paikallisia alkoholisoituneita aikamiespoikia ehdottomasti. Ei pitäisi sanoa onneksi, mutta onneksi mökin läheisyydessä tietääkseni kaikki ovat jo kuolleet ja uusia ei ole tullut tilalle.

En pelkää mitään. En kyllä pelkää kaupungissakaan.