Lue keskustelun säännöt.
Epäjohdonmukainen käytös parisuhteessa
30.08.2020 |
Mies on mielestäni epäjohdonmukainen käytöksessään, en osas sitä muuten kuvailla. Hän on aika passiivis-aggressiivinen, mutta ei tietenkään koko ajan. On paljon aikoja, kun meillä menee oikein hyvin. Sitten on aikoja, jolloin hän saattaa esim päivällä puhua ihan normaalisti ja ystävällisesti. Sitten kun mennään nukkumaan iltaa kohden, hän alkaa kuitenkin pitää mykkäkoulua ja mököttää. Aamulla on taas normaali, esim jopa halaa, ja juttelee normaalisti päivällä. Sitten illalla onkin taas mykkäkoulussa. Jos joku luulee, että kaipaisi seksiö, niin siitä ei ole kyse, hän ei silloin halua seksiäkään. Jos yritän kysyä, että mikä vaivaa, niin hän väittää, ettei mikään, vaikka on täysin selvästi vihainen.
Tällaisina hetkinä mietin eroa, vaikka en itsekään ole tieyenkään täydellinen. Tottakai olen itsekin välillä huonolla tuulella tai etäinen tms. Olen sitä kuitenkin johdonmukaisesti ja ns avoimesti, en pystyisi vaihtelemaan mielialaani noin kuten mies. Lisäksi myös pyrin puhumaan ongelmista. Se miehen käytöksen ennustamattomuus on itselleni tässä se varsinainen ongelma. Mun on vaikea suhtautua, kun tunnelma vaihtelee niin paljon. Eli olisi ok esim riidellä ja sitten sopia, mutta jollei tiedä, millloin riitaa on ja milloin ei, niin se on kuluttavaa. Ymmärtääkö kukaan, mitä yritän tässä kuvailla? Onko kellään vastaavaa kokemusta?
Kommentit (15)
Olen itse vähän kuin miehesi. En kestä jatkuvaa sosiaalista läheisyyttä, en edes puolison kanssa. Tarvitsen yksinoloa ja hiljaisuutta. En ole vihainen puolisolleni, mutta ärsyynnyn hänen kontaktipyrkimyksistään, varsinkin iltaisin työpäivän jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarttee omaa aikaa rauhottumiseen, ei ehkä ole kerenny tehdä kaikkea, mitä mielessään suunnitteli tekevänsä sen päivän aikana. Itse ainakin ärsyynnyn tällaisesta, jos kaikki jää kesken ja seuraavana päivänä on taas arkiaskareet niskassa, ei ole aikaa millekkään spontaanille tekemiselle sen vuoksi..ja jos toinen tulee siihen vielä kyselemään mikä on niin hermostuttaa vielä enemmän. Väsymys lisää sitä ärsyyntymistä.
Mies joko alkaa kertomaan, tai sitten sanot että eroat hänestä.347
Myp kirjoitti:
Tarttee omaa aikaa rauhottumiseen, ei ehkä ole kerenny tehdä kaikkea, mitä mielessään suunnitteli tekevänsä sen päivän aikana. Itse ainakin ärsyynnyn tällaisesta, jos kaikki jää kesken ja seuraavana päivänä on taas arkiaskareet niskassa, ei ole aikaa millekkään spontaanille tekemiselle sen vuoksi..ja jos toinen tulee siihen vielä kyselemään mikä on niin hermostuttaa vielä enemmän. Väsymys lisää sitä ärsyyntymistä.
Ei ole kyse sellaisesta tavallisesta oman tilan tarpeesta, vaan mies on oikeasti vihainen tuolloin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen itse vähän kuin miehesi. En kestä jatkuvaa sosiaalista läheisyyttä, en edes puolison kanssa. Tarvitsen yksinoloa ja hiljaisuutta. En ole vihainen puolisolleni, mutta ärsyynnyn hänen kontaktipyrkimyksistään, varsinkin iltaisin työpäivän jälkeen.
Minä olen enemmän se, joka tarvitsee omaa tilaa. Mies on pikemminkin päinvastainen. Hänellä on suuri läheisyydentarve ja kun arvailen ja päättelen vihaisuuden syytä, niin esimerkiksi tämä tämänkertainen vihaisuus johtuu luultavasti siitä, ettei ole mielestään saanut ansaitsemaansa läheisyyttä.
Mutta se ei ole oikeastaan aloituksen pointti, sillä kyllähän jokaisella on hetkiä, jolloin ottaa päähän tai suututtaa tms. Mua rasittaa ensisijassa se, että päivällä käyttäytyy kuin kaikki olisi ok ja sitten illalla ei taas olekaan. Se epäjohdonmukaisuus. Toissijaisesti rasittaa se mökötys.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies kuulostaa nimenomaan sosiaalisuuteen väsyvältä.
Olin itse samanlainen, kun olin suhteessa liian ekstrovertin miehen kanssa. Hän oli todella puhelias, välitön ja huono odottamaan.
Miehelläsi taitaa olla suurempi tilan tarve kuin sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Mies kuulostaa nimenomaan sosiaalisuuteen väsyvältä.
Olin itse samanlainen, kun olin suhteessa liian ekstrovertin miehen kanssa. Hän oli todella puhelias, välitön ja huono odottamaan.
Miehelläsi taitaa olla suurempi tilan tarve kuin sinulla.
Ei vaan päinvastoin. Minä olen se sosiaalisuuteen väsyvä, jolka on oman tilan tarve, ei mies.
Mutta se ei ole se ongelma, jota kuvaan. Ongelma on se, että mies antaa vihaisuutensa näkyä tiettyinä hetkinä, toisina hetkinä ei. Eli en voi tietää, vieläkö hän on vihainen, kun hän päivisin käyttäytyy normaalisti ja paljastaa sen vihaisuutensa vasta illalla, ja silloinkin kiistää sen, vaikka se on täysin ilmeistä.
Siksi kirjoitinkin tästä tänne ja kysyin muiden kokemuksia, kun en ole paljon nähnyt missään kirjoituksia tällaisesta ongelmasta
Ilmeisesti se ei sitten ole yleistä, kun kukaan ei tunnu ymmärtävän mitä tarkoitan?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jatkaisi parisuhteessa, jossa miehen mielialat heilahtelevat noin ikävästi.
Alkava aivosairaus? Tällöin käytös muuttuu. Masennus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kuulostaa nimenomaan sosiaalisuuteen väsyvältä.
Olin itse samanlainen, kun olin suhteessa liian ekstrovertin miehen kanssa. Hän oli todella puhelias, välitön ja huono odottamaan.
Miehelläsi taitaa olla suurempi tilan tarve kuin sinulla.
Ei vaan päinvastoin. Minä olen se sosiaalisuuteen väsyvä, jolka on oman tilan tarve, ei mies.
Mutta se ei ole se ongelma, jota kuvaan. Ongelma on se, että mies antaa vihaisuutensa näkyä tiettyinä hetkinä, toisina hetkinä ei. Eli en voi tietää, vieläkö hän on vihainen, kun hän päivisin käyttäytyy normaalisti ja paljastaa sen vihaisuutensa vasta illalla, ja silloinkin kiistää sen, vaikka se on täysin ilmeistä.
Siksi kirjoitinkin tästä tänne ja kysyin muiden kokemuksia, kun en ole paljon nähnyt missään kirjoituksia tällaisesta ongelmasta
Ilmeisesti se ei sitten ole yleistä, kun kukaan ei tunnu ymmärtävän mitä tarkoitan?Ap
Aikuisen ihmisen ei kuulu mököttää tyhjästä väsyneenäkään, vaan sanoa että olen nyt väsynyt ja tarvi hetken omaa aikaa. Jutellaan kun olen levännyt. Sitten menee ja ottaa nokoset.
Ex puolisoni, joka on narsisti teki tuota. Oli selvästi vihainen, eikä kertonut syytä vaikka pyysin. Tuolla laitetaan puoliso hereille ja valppaaksi kuulostelemaan HÄNEN tarpeitaan.
Tarkoituksellista manipulointia. Muuten osaisi ja haluaisi puhua asiasta.
Tai sitten kärsii aleksotymiasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkava aivosairaus? Tällöin käytös muuttuu. Masennus?
Uskoakseni hän on ollut aina sellainen. Ainakin koko sen ajan, kun olemme olleet yhdessä. Aluksi reagoin todella voimakkaasti ja ahdistuin, suhde oli myrskyisä muutenkin. Nykyään se on tuollaista tasaisempaa ja eleettömämpää, ei ole enää intohimoinen suhde.
Ilmeisesti kumpikin on tullut etäisemmäksi, minä myös, ja siinä kun itseäni ennen ahdisti aivan suunnattomasti näissä tilanteissa, niin nykyäään alan vaan tulla tunteettomammaksi. Eikä tee mieli läheisyyteen ja heittäytyä mihikään rakkaudentunteisiin silloinkaan, kun päivällä tuntuu olevan asiat normaalisti, koska illalla ei ehkä enää olekaan.
Eli hyvin negatiivinen kierre, joka vielä kaataa tämän suhteen, ellei sitä saa katkaistua. En halua sanoa, että syy olisi vain miehen. Olen itsekin siis tulossa koko ajan etäisemmäksi, olen henkisesti etääntynyt todella paljon vuosien myötä. Ja tosiaan olen tietenkin itsekin siis osa tätä ongelmaa, eihän se vain miehen vika ole. Sen ratkaiseminen on vain vähän vaikeaa, kun mies ei edes myönnä mököttävänsä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kuulostaa nimenomaan sosiaalisuuteen väsyvältä.
Olin itse samanlainen, kun olin suhteessa liian ekstrovertin miehen kanssa. Hän oli todella puhelias, välitön ja huono odottamaan.
Miehelläsi taitaa olla suurempi tilan tarve kuin sinulla.
Ei vaan päinvastoin. Minä olen se sosiaalisuuteen väsyvä, jolka on oman tilan tarve, ei mies.
Mutta se ei ole se ongelma, jota kuvaan. Ongelma on se, että mies antaa vihaisuutensa näkyä tiettyinä hetkinä, toisina hetkinä ei. Eli en voi tietää, vieläkö hän on vihainen, kun hän päivisin käyttäytyy normaalisti ja paljastaa sen vihaisuutensa vasta illalla, ja silloinkin kiistää sen, vaikka se on täysin ilmeistä.
Siksi kirjoitinkin tästä tänne ja kysyin muiden kokemuksia, kun en ole paljon nähnyt missään kirjoituksia tällaisesta ongelmasta
Ilmeisesti se ei sitten ole yleistä, kun kukaan ei tunnu ymmärtävän mitä tarkoitan?Ap
Aikuisen ihmisen ei kuulu mököttää tyhjästä väsyneenäkään, vaan sanoa että olen nyt väsynyt ja tarvi hetken omaa aikaa. Jutellaan kun olen levännyt. Sitten menee ja ottaa nokoset.
Ex puolisoni, joka on narsisti teki tuota. Oli selvästi vihainen, eikä kertonut syytä vaikka pyysin. Tuolla laitetaan puoliso hereille ja valppaaksi kuulostelemaan HÄNEN tarpeitaan.
Tämä on se "mietippä sitä" taktiikka. Toinen luulee tehneensä jotain vaikka ei ole. Näin toinen pakottaa toisen tekemään vaikka mitä temppuja että saisi selville miksi toinen on vihainen. Mitä toinen ei ole. Tykkää vain pitää varpaillaan ja puolison mielenkiinnon vain hänessä ja hänen tarpeissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä mies mököttää ja saattaa olla pitkiäkin aikoja mykkäkoulua. Yleensä kyllä tiedän syyn vaikkakaan en aina. Nyt viimeksi hän loukkaantui siitä mitä sanoin. En ensin tajunnut sitä kun vetäytyi, mutta sain syyn puristettua.
Muutaman kerran pyysin anteeksi ja yritin lepytellä ja olisin halunnut vaikka ridellä, mutta mies pyysi minua lähtemään pois näistä tilanteista.
Luovutin sitten ja nyt hiljaisuutta on kestänyt pari päivää. Ihan pakolliset lapsiin liittyvät asiat on saatu puhuttua lyhyesti.
Tilanne ärsyttää jo niin paljon, että olkoot sitten ja alkakoon puhua kun on saanut tarpeeksi mököttää.
Emme ole ikinä pystyneet riitelemään ja harvoin onneksi on syytäkään. Mutta aina näissä tilanteissa meillä alkaa hiljaisuus ja vetäytyminen ja se on ärsyttävää.
Emotionaalista hyväksikäyttöä. Mies tykkää pitää sinut varpaillaan.