Olipa kiva kertoa ädille, että menen naimisiin...

Heh, miten äiti voi estää 33-vuotiaan tyttärensä naimisiinmenon?

Sinänsä tosi ikävää :(

no eipä voi niin :) toisaaltaan ymmärrän tuon kommentin, on ohjaillut elämääni aika taitavasti jo tämän 33v. Toki olen häneltä apuakin tarvinnut, mutta on ilmeisesti senkin ymmärtänyt vain tapana kontrolloida minun elämää

ap

Onko sun äitisi muissakin asioissa yhtä määräilevä ja tuomitseva?

Tiedän, että vetää apeaksi, mutta tuo on kuitenkin vain sivujuonne sun elämässäsi. Ihan sama lopputuloksen kannalta, mitä äitisi on mieltä asiasta, eikö niin? Aikuinen lapsi on aikuinen, joka tekee omat päätöksensä ja valintansa.

Onnea, morsian!

"Sitten saatte mennä kun olette seurustelleet monta vuotta ja puolisoni on 30v..."

Minkä ikäinen äitisi puoliso nyt on, ts. montako vuotta teidän on odotettava, ennen kuin isäpuolesi täyttää pyöreitä?

Tosi näpsää, kutonen - tai sitten ei.

Älä anna äitisi määräillä elämääsi. Jos muu ei auta niin jätät hänet pois kutsuvieraiden listalta. Valitettavasti elämä ei ole aina niin ruusuista kuin elokuvissa ja joskus oman onnellisuuden ja hyvinvoinnin vuoksi joutuu tekemään rajujakin ratkaisuja.

Toivottavasti sä et ton kakskolmevuotiaan kanssa oo 15 vuotta seurustellut niinkun tosta vois ymmärtää. Ois kiva jos näitä viestejä kirjotettas vähän enempi ajatuksella. 

Tämän tarinan voi ymmärtää niin ihanan herkullisella tavalla. 

okei myönnän että löysitte hyviä kuoppia mun tekstistä, mutta kiva että joku on tajunnut sen oikeinkin :D

Juu siis minun uusi puolison on 23v ja pitäisi odottaa että hän täyttää 30v eli 7vuotta... just mistäköhän äitini tällaisen repäisi?

Ja en ole hänen kanssaan seurustellut 15vuotta vaan entisen mieheni joka ei siis ollut mieheni koska emme olleet naimisissa vaan miesystävän kanssa olin kimpassa 15vuotta.

Äidin miesystävästä en tiedä miten ottaa uutisen vastaan... ehkä kerromme tässä lähi päivinä sillä äitini kieltäytyi kertomasta. Tämä mies ei siis ollut eilen paikalla kun olimme asiasta kertomassa äidilleni.

ap

kysyin äidiltäni, että hänelle ei siis tarvitse lähettää kutsua ja hän ei siitä loukkaantunut, mutta kielsi tämän kuitenkin. Eli ilmeisesti haluaa tulla häihin vaikka ei naimisiin menoa kannata....

ja tuo ensimmäinen viesti vähän korjattuna oli se mitä äitini sanoi ensimmäisenä... siis se ensimmäinen reaktio, mikä ei varmasti unohdu koskaan ja voinko asiaa edes anteeksi antaa kun oli noin tyly...

No haluaisin häihini ihmisiä jotka ovat onnellisia minun ja kumppanini puolesta ja ihmisiä jotka tukevat meitä, mutta niitä näyttää olevan aika vähän sitten...

ap

Ole iloinen ja tyytyväinen siitä, että olet löytänyt itsellesi hyvän miehen. Monien nuorten miesten kanssa on helppo tulla toimeen, koska he ovat fiksuja, kohteliaita ja huomaavaisia. Onnea! :)

Ehkä äitisi on kuin minun avoappi ja avoanoppi, että uskovat että vain ja ainoastaan 7vuoden seurustelulla voi selvittää onko avioliittoainesta, vähempi ei riitä :D Surullista vaan, että ovat saaneet poikansakin tähän uskomaan sokeasti.

Äiti vielä kysyi että enkö ole oppinut mitään?

Juu sen opin että jos seurustelen 15vuotta miehen kanssa se voi päättyä ilman että menen naimisiin, mutta saan silti ihanan lapsen ja miehen kanssa ollaan ihan hyvissä väleissäkin.

Äitini itse meni 21vuotiaana naimisiin ja erosi kun oli 36v. Nyt on seurustellut toisen miehen kanssa 24vuotta eikä pääse naimisiin vaikka haluaisi....

Niin mitä tästä olen oppinut??!??!

Jos haluan naimisiin ja rakastan uutta puolisoani niin menen naimisiin ja elän elämäni ihaninta aikaa...

ap

upp

[quote author="Vierailija" time="26.09.2013 klo 10:47"]

Äiti vielä kysyi että enkö ole oppinut mitään?

Juu sen opin että jos seurustelen 15vuotta miehen kanssa se voi päättyä ilman että menen naimisiin, mutta saan silti ihanan lapsen ja miehen kanssa ollaan ihan hyvissä väleissäkin.

Äitini itse meni 21vuotiaana naimisiin ja erosi kun oli 36v. Nyt on seurustellut toisen miehen kanssa 24vuotta eikä pääse naimisiin vaikka haluaisi....

Niin mitä tästä olen oppinut??!??!

Jos haluan naimisiin ja rakastan uutta puolisoani niin menen naimisiin ja elän elämäni ihaninta aikaa...

ap

[/quote]

Rivien välistä tein viiltävän analyysin äitisi reaktioon ja se on TATTATATAA: Kateus. Kirjoitat, että hän itse on nyt seurustellut 24vuotta eikä pääse naimisiin, vedän tästä sen johtopäätöksen, että hän haluaisi avioitua seurustelukumppaninsa kanssa ja kun sinä ja miehesi etenette HUOMATTAVASTI nopeammin, hän kadehtii sitä. Lapsellinen kateusreaktio, mutta hei, äiditkin on vain ihmisiä.

Oho. Viitosviesti on poistettu. Oliko se jonkun mielestä loukkaava? Minä kirjoitin, että on hyvä mennä ensin vaikka afrikkalaisen tai muslimin kanssa naimisiin ja elättää häntä siivellä viisi vuotta. Sen jälkeen äiti hyväksyy minkä tahansa kantasuomalaisen vävykseen. Ja tarkoitin sitä ihan todella, ilman mitään loukkauksia. Niin minulla kävi. Minulla oli hyvä muslimimies, jota äitini vihasi kuin syntiä. Tiemme kuitenkin erosivat, koska hän ei löytänyt Suomesta töitä ja täällä oli niin rasistista porukkaa, että hän halusi muuttaa täältä pois. Minä taas en halunnut, koska minun ammatissani tuskin löytäisin ulkomailta töitä. Myöhemmin löysin suomalaisen miehen, ja hänet äitini ilomielin nieli karvoineen päivineen, vaikkei tiennyt hänestä yhtään mitään. Onneksi pääsin tästä hullusta ja väkivaltaisesta suomalaisnarsistista eroon. Nyt on jälleen uusi mies, suomalainen tämäkin, ja tällä kertaa onni suosi, on hyvä mies ja lupaava tulevaisuus. Olen pahoillani, jos aiempi viestini jotakuta loukkasi. Eri ihmisillä on niin erilaisia elämänkohtaloita.