Mitä lapsuudenkodissasi piti säästellä/ei saanut käyttää "turhaan"?
Meillä aina nalkutettiin talouspaperista. Rulla oli aina pöydällä, mutta en vieläkään tiedä mikä oli hyväksyttävä käyttötarkoitus. Jos piti vaikka pyyhkiä roiskeita maitolasin vierestä, paperiarkin reunasta sai repäistä palasen, ei koko arkkia.
Toinen oli särkylääkkeet. Vain todella kovassa kivussa sai jonkun 1/4 mietoa särkylääkettä. Jos oli pää kipeä, piti mennä vaan ulos kävelemään.
Kommentit (117)
Meillä säännösteltiin:
- suihkuvettä
- sähköä
- lämmitystä
- vessanveto vettä
- lääkkeitä
- herkkuja (siis tää nyt on ihan hyvä juttu, mutta niitä ei siis oikein ikinä saanut syödä. Jos söin 2 riviä suklaata niin tuli jo haukut)
- vaatteita (uusia sai mutta vanhoja ei saanut heittää pois)
Tarroja piti säästellä. Siis ettei niitä oikein raaskinut liimata mihinkään...en ymmärrä mitä niillä sitten edes teki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo lääkejuttu on niin väärin. On vanhemman vastuulla huolehtia lapsensa terveydestä ja kyllä kipulääkettä pitää antaa, jos lapsi kärsii kivusta. Sairaat vanhemmat.
Mä olen myös kasvanut tuohon. Yhteen aikaan (vielä 80-luvulla) tosiaan uskottiin, että kuume pitää hikoilla pois, ei mitään särkylääkkeitä.
80-luvulla taidettiin tiedotusvälineissä levittää tuota käsitystä. Muistan lukeneeni siitä lehdestä. Kerran olin kuumeessa ja palelin kauheasti, mutta en halunnut ottaa lääkettä, koska olin lukenut, että elimistö hoitaa flunssan pois kuumeella. Äiti suunnilleen haukkui mut pöljäksi silloin ja suostutteli ottamaan lääkkeen. Olo helpottui huomattavasti, kun kuume laski. Jäi mieleen tämä tapaus. Ei pidä uskoa kaikkea mitä lukee.
Mun mielestä 80-luvulla ei myöskään kuumeessa suositeltu peittoa, ideana se että kuume nousee peiton alla entisestään tmv. Piti värjötellä jonkun pienen pyyhkeen alla.
Vierailija kirjoitti:
Vettä :D siis suihkussa. Ruokaa ei onneksi ikinä kytätty.
Meillä sekä vettä että ruokaa. Tarkemmin ajatellen ihan kaikkea.
Tässä samaa toistellen: sähkö
Muistan, kun luin ylppäreihin keittiössä aamusta iltaan lukulomalla, ja aina keittiön ohi mennessään isäpuoli sammutti kattovalon. Näkee kuulemma ihan hyvin. Joo, ei nähnyt. Luin usein puhelimen näytön valon avulla. Rahaa oli, hankittiin kattoremppaa ja paljua. Varmaan niillä säästöillä mitä kertyi valojen käyttämättömyydestä..
Vierailija kirjoitti:
Sähköä säästettiin samoin herkkuja vieraita varten. Hammastahnaa sai laittaa vain millimetrin tuubista. Meitä oli neljä lasta.
Tiedätkö mistä syystä hammastahnaa sai laittaa vain millimetrin, oletko kysynyt asiaa näin jälkikäteen? Osa ihmisistä on epäluuloisia fluorin suhteen, joten sekin on saattanut olla syy.
Olen esikoinen ja kaikkia vähän hienompia vaatteita ja kenkiä piti säästää sisaruksille. Minulla oli esim. yksi aivan ihana satiininen prinsessamekko, sain käyttää sitä kaksissa juhlissa yhden kesän aikana. Kaverin synttäreille sitä ei saanut laittaa, ja seuraavana kesänä se oli jo liian pieni. Pikkusisko sai käyttää mekkoni loppuun kotona leikeissä. Sama kaikessa muussakin, mutta siitä mekosta jäi jonkinlainen katkeruus. Sukat ja alusvaatteet taisi olla ainoa mitä ei kierrätetty seuraaville.
Muutettiin 90-luvun alussa kerrostaloon vuokralle, sähkö ja vesi kuului vuokraan koko ajan, vanhemmat muutti pois sieltä joskus 2010 (?).
Vaikka sähkö kuului vuokraan, valoja ei saanut turhaan pitää päällä.
Jos päätä särki, äiti käski ulkoilemaan. Särkylääkkeen sai ottaa harvoin.
Suihkuun jääty sitten fiilistelemään tai varaaja oli hetkessä tyhjä mikä tuli koettua sisarusten jälkeen.
En muista, että kuumeessa oisin ikinä saanu mitääm lääkettä ja peiton alle ei saanu mennä kun kuume nousee😩Muistan kun paleli kun hullu kipeenä ja oltiin vaan et peitto pois. Punaista jaffaa sai tautiin kun tautiin.
Mehu. Mut syynä ei ollu raha vaa se et isä halus lantrinkia. Eka nii kailotti kui on hyvä isä ja osti meille mehua mut sit jos otit puoli lasia enempää nii rupes huuto ettei saa ahnehtia.
Teininä aloin ostaa oman mehun ja limsan omilla rahoilla jotka sain pulloja keräämällä mut neki juomat katos jääkaapista isän viinalasiin. Piti sit säilyttää omia juomia vaatekaapissa piilossa ettei juoppo vie..
Vettä- pesulla käytiin kerran viikossa taloyhtiön saunassa samalla sai vaihtaa vaatteet muuten ei.
Ruokaa-ikinä ei ollut mitään täyslihaa ja vieraat/kaverit ei saaneet missään tapauksessa meillä ruokaa
Kaikessa säästettiin vaikka huoltajani oli ihan hyvä paikkaisessa työssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Leivän päälle ei laitettu ikinä kahta särvintä. En vieläkään tee voikkaria niin että siinä on sekä juustoa että makkaraa.
Särvintä XDDDDD
Niin? Mitä tuossa on hauskaa?
Tuossa ettei kuumeeseen saa ottaa lääkettä on hieman perääkin. Keho nostaa lämpöään siksi, että valkosolut pystyvät paremmin tuhoamaan bakteereja. Jos lämpöä lasketaan keinotekoisesti ei tuhoaminen onnistu yhtä hyvin. Mutta kidutusta se on jos lapsi on henkihieverissä ja kielletään oloa kohentavat lääkkeet.
Vettä meilläkin, pitkistä suihkuista tuli sanomista. Edelleen, nelikymppisenä rivarissa jossa kiinteä pieni vesimaksu per naama, käyn mahdollisimman pikaiseen mahdollisimman kylmissä suihkuissa. Se on jäänyt selkäytimeen ettei vettä saa tuhlata.
Ikinä en hanasta valuta vettä turhaan.
Vierailija kirjoitti:
Paristot, esimerkiksi johonkin hienoon leluun ei saanut juuri koskaan uusia ja sitten se lelu oli vähän turhake, kun paristot loppu tai piti säästellä ettei lopu.
Jep. Uusia pattereita ei todellakaan hankittu ja lelu laitettiin välillä piiloon ettei patterit kulu tai käskettiin leikkimään ilman pattereita.
Vierailija kirjoitti:
Tuo lääkejuttu on niin väärin. On vanhemman vastuulla huolehtia lapsensa terveydestä ja kyllä kipulääkettä pitää antaa, jos lapsi kärsii kivusta. Sairaat vanhemmat.
Moni ei tiedä, että tämä voi olla jopa lasun paikka. Esimerkiksi jos viet lapsen päivystykseen korvakivun kanssa etkä ole lääkinnyt, voi vittumainen lääkäri mätkäistä lasun.
Tähän tulee varmaan alapeukkuja, koska tämä kuulostaa keksityltä, mutta ei ole.
T. Sairaanhoitaja
Sähkö. wc:ssä istuessa, isä sammutti valot yht' äkkiä. Samoin missään muuallakaan ei saanut polttaa valoja, kun se on tuhlausta. Pihavaloja ei saanut talvipimeällä laittaa päälle. En ymmärrä, että miksi ne ylipäänsä oli hankittu, kun niitä ei koskaan saanut käyttää. Nykyään isä on vanha ja käydessäni hänen luonaan, talo on pilkkopimeä ja hän istuu pimeässä keittiössä.
Lääkekaapissa oli tasan Samarinia ja Finrexiniä, siitä huolimatta että taloudessa oli yksi mies jolla oli kaksi tytärtä ja naispuolinen koira = tiettyinä aikoina kaikki kolme kärsivät kuukautiskivuista lähes samaan aikaan ja makasivat kippurassa sohvalla uikuttaen. :D Kuulostaa hauskalta näin kirjoitettuna, mutta todellisuus ei ollut niin kiva: minulla oli siedettävät kuukautiset mutta tolkuton vuoto, siskollani taas niin kovat kivut että hänelle tehtiinkin kohdunpoisto aikuisiällä. Isästä oli vissiin ok tulla kotiin kun vessassa oksensi siskoni kivusta samaan aikaan kun minä pyykkäsin verisiä housuja vähän vähemmän tuskaisena? Ihan sairasta touhua. Kun isäni sitten löysi naisen elämäänsä, tämä uusi äitipuoleni opetti isän syöttämään koirallekin sitä särkylääkettä, meistä tytöistä nyt puhumattakaan. xD
Isän selitys lääkekaapin sisältöön oli ollut luokkaa "mitä sitä turhaan niihin tuhlailemaan".
Paristot, esimerkiksi johonkin hienoon leluun ei saanut juuri koskaan uusia ja sitten se lelu oli vähän turhake, kun paristot loppu tai piti säästellä ettei lopu.